Kuvituskuva: StockSnap / Pixabay

Helsingin tuetun työllistymisen palvelujen nuorten tiimi aloitti toimintansa vuoden 2016 alusta viidellä asiantuntijalla, nyt tiimissä on kymmenen asiantuntijaa. Nuorten palveluihin panostaminen on perusteltua: Helsingin tuetun työllistymisen palvelulinjalla on reilut 1600 asiakasta. Palvelujen asiakaskunta jaotellaan alle 25-vuotiaisiin ja alle 30-vuotiaisiin, ja ikäryhmiä koskevat eri lait. Palveluesimies Marja Suominen toteaakin, että palvelujen asiantuntijuus ja osaaminen ovat työntekijöille vaativia kokonaisuuksia jo lakipykälien osalta.

"On hyvä, että asiakasmääriä ja resursseja on mietitty nuorten palveluissa. On varattava aikaa yllättäville yhteydenotoille ja tapaamisille. Palvelujen asiakkaat tarvitsevat paljon tukea ja enemmän yhteydenottoja, joten niille on oltava aikaa", yksi palvelujen asiantuntijoista toteaa.

Kahdella ryhmän asiantuntijalla on kokemusta myös osaamisen kehittämisen palveluista. Heidän mielestään monipuolinen kokemus asiakastyöstä eri palveluissa on vain hyväksi: "Kyllä koemme kokemuksesta osaamisen kehittämisen palveluissa olevan hyötyä, ja kannustamme yleisestikin ottaen tehtävänkiertoa jotta muiden työ tulee tutuksi, koska yksin ei voi hallita kaikkea. On ollut helppoa rakentaa uudet tiedot sen osaamisen päälle, joka osaamisen kehittämisen palveluissa karttui. Nostan hattua niille työkavereille, jotka ovat tulleet kylmiltään tänne", he kiteyttävät.

Asiantuntijat kertovat, että jotkut asiakkaat ovat heille tuttuja osaamisen kehittämisen palveluista. "Työskentelemme niiden asiakkaiden kanssa, jotka olemme ohjanneet tuetun työllistymisen palveluihin, koska asiakkaat ovat tarvinneet tiiviimpää rinnalla kulkemista ja laajemman verkoston palveluita. Syitä on monia; on paljon esteitä ja selviteltäviä asioita, paljon sairauslomia ja kuntoutuksia, joten yhteistyö Kelan kanssa korostuu."

Nuoria ohjataan eteenpäin verkostoyhteistyöllä

Laaja-alainen verkostoyhteistyö on palveluissa keskeisessä asemassa, sillä monen nuoren asiakkaan kohdalla tarvitaan alusta lähtien eri yhteistyötahojen tukea. TE-toimistoon tullessaan moni nuori on jo tippunut verkostojen läpi, ja yhteyksiä aletaan kerätä uudestaan. Nuorella voi olla takanaan useita keskeytyneitä koulutuksia, ja tällöin kynnys lähteä jälleen uuteen palveluun tai työkokeiluun saattaa olla korkea. Asiantuntijan on kyettävä ottamaan myös motivoijan rooli suhteessa asiakkaaseen.

"Palvelun tuottajia, verkostoja ja yhteistyötahoja on enemmän käytössä ja pitääkin olla, jotta nuoren asiakkaan tilannetta saadaan eteenpäin sen hetkisen tarpeen mukaan", asiantuntijat summaavat.

Yhteistyökumppaneihin lukeutuvat muun muassa Kela, Helsingin kaupunki, Helsingin työvoiman palvelukeskus, sosiaalityöntekijät, psykologit, ammattiopistot, kuntoutussäätiöt, osaamiskeskukset, työpajat, päihdepalvelut, erilaiset hanketoimijat, Maahanmuuttovirasto, tulkkipalvelut ja poliisi. Yhtenä merkittävänä verkostona asiantuntijat mainitsevat nuoren vanhemmat tai muut perheenjäsenet, sillä työssä tarvitaan viranomaisverkoston lisäksi nuoren oman lähipiirin tukea.

"Perheen kanssa asioidessa tulee tärkeäksi asiantuntijan työn rajaaminen. On pidettävä mielessä, että olemme nuorta varten, ja perheen sisäisiin ongelmiin haetaan muualta apua. Asioiden etenemiselle on annettava aikaa, samaten asiakkaalle", asiantuntijat kertovat.

Työnantajayhteistyö on ratkaisevaa siinä vaiheessa, kun asiakas siirtyy työmarkkinoille. Nuori ei välttämättä ole heti valmis puolen vuoden mittaiseen sopimukseen kokoaikatyöhön, mutta työnantajien kanssa neuvotellaan hyvässä hengessä. Asiakkaan työllistyminen etenee askel askeleelta; alkuun työssä ollaan vaikkapa neljä tuntia viikossa.

Onnistumiset, työkaverit ja ihmisarvot luovat tasapainon

Asiakkaiden tilanteet vaihtuvat nopeasti, ja tapaamisten sisältöihin on vaikea varautua etukäteen. Tapaamisia saatetaan sopia myös yllättäen. Työ vaatii asiakaslähtöistä otetta siitä huolimatta, että asiakkaiden taustat voivat olla rankkoja, asiakkaat väsyneitä ja joskus negatiivisiakin. Asiantuntijan on kyettävä myötäelämään, mutta on kuitenkin pystyttävä vetämään selkeä raja omalle työlle.

Vaikka asiantuntijoiden työ ei aina näykään asiakkaan työllistymisenä, he kokevat silti työn olevan merkityksellistä. Onnistumisia ovat nekin tilanteet, jolloin asiakas saa tarvitsemansa palvelun jostain muualta, pääsee asuntojonon ohi ja irti kodittomuudesta tai oppimiseen liittyviin ongelmiin löydetään lääketieteellinen selitys.

"Asiakkaita on erilaisia. Eivät kaikkien asiakkaiden tilanteet ole niin vaikeita, joillakin asiat etenevät helpommin. Jotkut ovat vain jääneet kotiin. Ehkä heiltä ei ole koskaan kysytty, mikä heidän suunnitelmansa elämässä on. Me kysymme sitä, ja monesti jo se auttaa eteenpäin", asiantuntijat huomauttavat.

Palveluissa työskentelevät ovat yhtä mieltä siitä, että työssä jaksamisessa auttavat työn tauotus, työkaverit ja esimiehen tuki. "Sen lisäksi tämä ryhmä hyötyisi varmasti työnohjauksestakin", asiantuntijat pohtivat.

"Työyhteisön lisäksi omat ammatilliset työkalut, laaja kokemus asiakastyöstä ja ihmisarvot ovat ne asiat, jotka muodostavat pohjan työlle. Toivoa on aina; yksikään asiakas ei ole toivoton tapaus. Jokainen nuori haluaa onnistua", asiantuntijat kiteyttävät.

"On muistettava, että vaikka päättäjille tietyt asiakasryhmät saattavat näyttäytyä pieninä, yksilötasolla ne ovat jokaisen asiakkaan koko elämä. Pyrimme tekemään ihmisen kokoisia suunnitelmia", asiantuntijat summaavat.