Ajankohtaiset

<< Takaisin

« Takaisin

EURES luo siltoja suomalaiseen työkulttuuriin

Kansainväliset, monikulttuuriset työyhteisöt ovat Suomessa jo arkipäivää. Silti monessa yrityksessä pohditaan varmasti tälläkin hetkellä, miten ulkomaalaisia työntekijöitä voisi tukea integraatiossa työyhteisöön ja sitä kautta myös suomalaiseen yhteiskuntaan. Kielen oppiminen on yksi avaintekijä sopeutumisessa. Usein työyhteisöissä tarvitaan yksilöidympää koulutusta, joka lähtee yrityksen tarpeista.

EURES tarjoaa Työpaikkasuomi -kielikoulutusta, joka on yksi TE-palveluiden työnantajille tarjoamista kansainvälisen työnvälityksen palveluista. Työpaikkasuomi -koulutus on työpaikkakohtainen, ryhmille tai yksittäisille työntekijöille toteutettava, ammatin ja työtehtävien mukaan räätälöity suomen kielen koulutus, joka on tarkoitettu suomalaisissa yrityksissä työskenteleville ulkomaalaisille. Koulutusta toteutetaan ja kehitetään Työvoiman liikkuvuus Euroopassa -hankkeen tuella valtakunnallisesti.

Koulutuksia on järjestetty vuodesta 2015, ja palvelu on ollut kysyttyä ympäri Suomen, erityisesti Uudellamaalla.

"Koulutuksia ovat ostaneet hyvin erityyppiset toimijat. Eniten koulutuksia ovat hankkineet ohjelmisto- ja konsultointitoimialan yritykset, ravintola-alan yritykset sekä julkinen sektori. Koulutuksia on hankittu hyvinkin erilaissa rooleissa työskenteleville työntekijöille, kuten asiakaspalvelutehtävissä työskenteleville tai yritysten johdolle", johtava projektiasiantuntija Hanna Kukkonen Työvoiman liikkuvuus Euroopassa –hankkeesta kertoo.

Koulutusta ostavat yritykset saavat de minimis -tukea, eli hanke kattaa osan koulutusten kustannuksista ja loppuosa, 30-50 %, jää yritysten maksettavaksi. Tuki mahdollistaakin räätälöidyn koulutuksen ostamisen myös pienille yrityksille. Pienempien yritysten vaihtoehtona on ostaa koulutusta myös verkostokoulutuksena useamman työnantajan kesken.

Koulutuksissa keskitytään ammattikieleen ja -sanastoon ja jokainen koulutus räätälöidään täysin asiakkaiden tarpeisiin. Lähtökohtana koulutuksissa on opiskelijoiden ammattitausta sekä työtehtävien asettamat vaatimukset suomen kielen taidolle. Koulutukset voidaan toteuttaa joustavasti työpäivän aikana, iltaisin, viikonloppuisin tai etäopiskeluna. Koulutusten kesto vaihtelee tyypillisesti 30 tunnista 120 tuntiin.

"Kouluttaja ja asiakas suunnittelevat koulutuksen yhdessä. Opiskelijoiden osaaminen testataan ennen koulutuksen alkua ja koulutusten sisältö suunnitellaan sekä asiakkaan että opiskelijan kannalta optimaaliseksi", Kukkonen summaa.

Onnistunut kielikoulutus tukee kotoutumista

Koulutuksista on saatu pääosin positiivista palautetta asiakkailta; Kukkosen mukaan valtaosa asiakkaista suosittelee kielikoulutusta ja sekä työnantajat että opiskelijat ovat kokeneet koulutukset tarpeellisiksi. Koulutuksissa painopisteinä ovat ammattisanaston lisäksi esimerkiksi työelämän viestintätilanteet ja neuvottelutaidot.

Vaikka monissa työpaikoissa työkielenä on englanti, suomen kielen taitoa arvostetaan ja tarvitaan edelleenkin esimerkiksi asiantuntijatyössä sekä asiakasrajapinnassa.

"Yleensä kun yritys on kerran hankkinut koulutusta, hankitaan myös jatkoa, koska koulutuksesta on siinä vaiheessa jo hyviä kokemuksia. Kriittisempää palautetta olemme saaneet muutaman kerran lähinnä tilanteissa, joissa lyhyellä, esimerkiksi 30 tunnin koulutuksella, on odotettu sujuvaa suomen kielen hallintaa. Lähtökohtaisesti yrityksissä kuitenkin tiedostetaan, että kielen oppiminen ei tapahdu hetkessä", Kukkonen kiteyttää.

Vaikka kielikoulutukset ovatkin työpaikkakohtaisia eivätkä keskity yleiseen kielikoulutukseen, tukevat ne kuitenkin myös työyhteisöön sopeutumista ja rohkaisevat suomen kielen käytössä. Kielikoulutusten yhdeksi tavoitteeksi voidaankin mainita integraation ja kotoutumisen onnistuminen.

"Onnistuneen kielikoulutuksen myötä saadaan toivon mukaan ulkomaalaiset työntekijät myös jäämään Suomeen", Kukkonen lisää.

Kielikoulutuksista vuorovaikutustaitoihin

Kielikoulutusten myötä yrityksistä on löytynyt myös muita kehittämistarpeita. Kukkonen kertoo, että koulutuskäyntien yhteydessä on havaittu, että kansainväliselle työyhteisövalmennukselle on tilausta. Valmennukset ovat kielikoulutusten tavoin yrityksille räätälöityjä, ja valmennuksissa voidaan keskittyä esimerkiksi vuorovaikutukseen, työyhteisön integraatioon, tai vaikkapa kansainvälisen rekrytoinnin tukemiseen.

"Valmennuksilla voidaan esimerkiksi tukea ja sparrata ylintä johtoa, mahdollisuuksia on paljon. Lähdetään liikkeelle yritysten tarpeista, eli perusperiaatteena on kielikoulutusten tavoin asiakaslähtöisyys. Valmennukset ovat olleet esimerkiksi perehdytysmallien sparraamista ja luentoja työhyvinvointipäivissä", Kukkonen summaa.

Valmennuksia on tarjottu viime vuodesta alkaen, ja kiinnostusta on löytynyt varsin paljon eri tyyppisistä yrityksistä. Valmennus on tarkoitettu suomalaisille yksityisille ja julkisille työyhteisöille toimialasta riippumatta. Työvoiman liikkuvuus Euroopassa -hanke kattaa osan valmennuksen kustannuksista ja asiakkaalle jää maksettavaksi 30-50% valmennuksen hinnasta.


Oma
asiointi