Ajankohtaiset

<< Takaisin

« Takaisin

Ihmetteletkö, miksi Tilastokeskuksen ja työhallinnon tilastot antavat erilaisen kuvan työttömyydestä? Tässä syy:

Uudenmaan ELY-keskuksen tutkijan Santtu Sundvallin mukaan tilastojen keskeinen ero on siinä, miten työttömyys määritellään.

Viime viikolla julkaistut Tilastokeskuksen työvoimatutkimus ja Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto antavat erilaisen kuvan työttömyydestä. Uudenmaan ELY-keskuksen tutkijan Santtu Sundvallin mukaan tämä johtuu erilaisista mittaustavoista.

"Meillä työttömyyslukemat perustuvat puhtaasti TE-hallinnon omaan rekisteriaineistoon, eli siihen, mitä rekisteriin on kirjattu työttömiksi työnhakijoiksi tai lomautetuiksi. Tilastokeskuksella taas työttömyysasteen mittaaminen perustuu työvoimatutkimukseen, joka toteutetaan laajana kyselytutkimuksena", Sundvall kertoo.

Myös työttömäksi määrittely eroaa ja tämä onkin näiden kahden tilaston keskeinen ero.

"Tilastokeskuksella työttömäksi määritellään paljon tiukemmilla kriteereillä. Meillä työtön on työtön tai lomautettu työnhakija, Tilastokeskuksen luvuissa työtön on sellainen henkilö, joka on kysely viikolla ollut vailla työtä, mutta on kuitenkin hakenut työtä 4 viikon sisällä aktiivisesti ja on valmis ottamaan työn vastaan kahden viikon sisällä. Jos näitä kriteereitä ei täytetä, on henkilö Tilastokeskuksen mukaan joko työllinen, piilotyötön tai työvoiman ulkopuolella oleva", Sundvall toteaa.

Tilastokeskus haastattelee kyselytutkimukseensa noin 12 000 ihmistä, joista tilastollisin menetelmin lasketaan koko maan, alueen tai tietyn väestöryhmän työttömyysaste. Sundvall korostaakin, että näin ollen Tilastokeskuksen luku on aina tarkka arvio työllisistä ja työttömistä. EU-maiden tilastoviranomaiset laskevat työllisyys- ja työttömyysasteita samoin menetelmin, mistä saadaan helposti vertailukelpoista aineistoa. Sundvall toteaa, että näin ei ole rekistereiden osalta – Pohjoismaissa työhallinnon rekisterit ovat hyvät, mutta monessa maassa ei päästä samalle tasolle kerätyissä tiedoissa. Näin ollen eri EU-maiden työvoimaviranomaisten rekisteritiedot eivät ole aina keskenään vertailukelpoisia.

Työnvälitystilaston ensisijainen tarkoitus on TE-toimiston ja työhallinnon toiminnan mittaaminen, tarkastelu sekä toiminnan kehittäminen. Tilaston ansiosta voidaan esimerkiksi kohdentaa työvoimapalveluita tarvittaessa sellaiselle kohderyhmälle, missä työttömyys kasvaa. Tilastokeskus puolestaan tarkastelee työvoimatutkimuksessa koko Suomen kansantaloutta, jossa työttömyyden mittaaminen on vain yksi pieni osa-alue, Sundvall toteaa.

Sundvall ei lähtisi arvioimaan sitä, kumpi tilasto on enemmän oikeassa, koska niiden käyttötarkoitukset ovat erilaiset.

"Henkilökohtainen näkemykseni on kuitenkin, että ideaalitilanteessa rekisteriaineisto antaisi paikkansapitävämmän kuvan työttömyyden tasosta varsinkin alue tai kuntatasolla", Sundvall toteaa, mutta lisää, että tällainen ideaalirekisteri on kuitenkin vielä kaukainen haave. Hän näkeekin yhdeksi suurimmaksi kehittämistarpeeksi tulevaisuudessa sen, että TE-hallinnon tietojen laatuun ja eheyteen panostettaisiin entistä voimakkaammin.

Viimeisimpien tilastojen mukaan Tilastokeskuksen lukemien mukaan työttömyysaste on pysynyt suunnilleen samalla tasolla, kun puolestaan työhallinnon työnvälitystilaston mukaan työttömyys on vähentynyt.  

"Veikkaisin, että Tilastokeskuksen lukemassa saattaa olla taustalla se, miten he määrittelevät työttömän työnhakijan. Yleensä kun on ollut pitkä taantuma, niin se saattaa aiheuttaa pitkittynyttä työttömyyttä, minkä aikana jossain vaiheessa asiakkaan työnhaku saattaa tyssätä kokonaan. Tällöin saattaa muodostua tilanne, ettet ole Tilastokeskuksen vaatiman kriteerin mukaisesti 4 viikon aikana hakenut aktiivisesti töitä, jolloin sinua ei voida laskea työttömäksi, vaan ns. piilotyöttömäksi. Nyt kun talous on kohentunut, on monen työnhakukin saattanut aktivoitua, mikä johtaa siihen, että siirryt Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työttömien kategoriaan."

Kysyttäessä, siivoavatko määräaikaishaastattelut vain työhallinnon tilastoja, vastaa Sundvall, että tarkempi rekisteri on kaikkien etu, oli kyseessä sitten toiminnan mittaaminen tai tilastointi. Lisäksi määräaikaishaastatteluilla varmasti saadaan myös tuloksellisempaa työnvälitystä tai palveluohjausta aikaiseksi kun työnhakija oikeasti kohdataan tasaisin väliajoin.

"Määräaikaishaastatteluiden lyhyen aikavälin suurin vaikutus on ollut se, että niiden avulla on pystytty siivoamaan rekisteristä pois niitä henkilöitä työttömistä, jotka ovat joko työllistyneet, siirtyneet opiskelemaan tai muuten työvoiman ulkopuolelle", Sundvall toteaa. Monesti on tullut eteen esimerkiksi sellaisia tilanteita, että avoimille työmarkkinoille työllistynyt asiakas ei ole työnhaun katkaisustaan TE-toimistolle ilmoittanut. Hänen mukaansa määräaikaishaastattelut ovatkin vaikuttaneet työhallinnon lukuihin huomattavasti lyhyellä aikavälillä.

"Tämän takia juuri tällä hetkellä luottaisin enemmän Tilastokeskuksen lukuihin. Varmasti on tapahtunut positiivista kehitystä, mutta sen suuruutta on tällä hetkellä vielä hyvin vaikea arvioida. Tilastokeskus antaakin tällä hetkellä tasaisemman kuvan nykyhetkestä", Sundvall toteaa.

Hän haluaa kuitenkin painottaa, että on olemassa useita asiakasryhmiä, joissa työttömyyden lasku alkoi reilusti viime vuoden puolella ja työllisyyden positiivinen kehitys on tosiasia. Sundvall arvioi, että ensi vuonna työnvälitystilastosta saa viimeistään selville, mikä eri vuosien lukemien tosiasiallinen ero on ollut.


Oma
asiointi