null Kansainvälisen osaajan polut työelämään puhuttivat asiantuntijaseminaarissa

Kansainvälisten osaajien nopea työllistyminen -seminaari toi yhteen TE-toimiston työnvälityksen ja kotouttamisen asiantuntijoita, sekä kansainvälisten osaajien ja maahanmuuttajien verkostoitumiseen ja työllistymiseen keskittyneiden hankkeiden ja start up -yritysten edustajia. Seminaarissa keskusteltiin keinoista tukea kansainvälisten osaajien nopeaa työllistymistä ja integroitumista suomalaiseen työelämään.

Tapahtuman avasi Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen, joka painotti räätälöityjen palvelupolkujen tärkeyttä kansainvälisten osaajien ja yrittäjien työllistymisen tukemiseksi. Puheessaan Ukkonen kannusti asiantuntijoita etsimään rohkeasti uusia keinoja.

Paikallisilta osaajilta vauhtia kansainväliseen kasvuun

Laura Lindeman Työ- ja Elinkeinoministeriöstä esitteli Talent Boost -toimenpideohjelman toimintaa. Ohjelman tavoitteena on kytkeä entistä vahvemmin työvoima-, elinkeino- ja maahanmuuttopolitiikka.
"Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen, sehän se on tässä se lähtökohta – meidän yritykset eivät yksinkertaisesti pärjää globaaleilla markkinoilla jolleivat ne saa kansainvälistä osaamista", Lindeman sanoo. "Erilaisten yrityskyselyjen mukaan meidän yritykset tarvitsee nimenomaan siihen kansainvälistymiseensä osaamista."

Osaamisen puute on este yritysten kasvulle kansainvälistymisen kautta, Lindeman selittää. Siksi Suomessa jo asuvien kansainvälisten osaajien potentiaali pitäisi pystyä tunnistamaan ja hyödyntämään paremmin. Talent Boost pyrkiikin tuomaan yhteen paikalliset, kansainvälistä kokemusta omaavat osaajat ja kansainväliseen kasvuun tähtäävät kotimaiset yritykset.

Baronan kansainvälisen rekrytoinnin parissa työskentelevä Elina Koskela kertoi Suomesta löytyvän kysyntää kansainvälisille osaajille.

"Ehdokkaista on pulaa, aika paljon laajemminkin kuin mitä työvoimabarometri antaa tietoa. Suomessa ollaan siinä tilanteessa että jos jotain haluaa tehdä, niin usein on näin että ne työntekijät täytyy tuoda jostain muualta."

Työntekijöiden rekrytointi Suomeen on kuitenkin haasteellista, ja puheessaan Koskela toivoikin lisää joustavuutta ulkomaisen työntekijän palkkausprosessiin. Globaali kilpailu osaajista on kovaa. Erityisasiantuntijatasolla rekrytoidessa työnhakijalle ratkaisevia tekijöitä työpaikkaa valitessa ovat usein esimerkiksi palkan suuruus ja miten helposti elämä uudessa maassa saadaan järjestettyä.

Verkostoitumisen haasteet

Tuoreet maahanmuuttajat kokevat työn saamisen suurimmaksi haasteeksi verkostojen ja suhteiden puuttumisen. Myös suomen kielen osaamisen tarve mietityttää, ja monen huolena onkin, pystyvätkö he työllistymään englannin kielellä.

Seminaarissa toimintaansa esittelivät muun muassa The Shortcut, Hankenin Business Lead -ohjelma ja Startup Refugees. Yhteistä näille toimijoille on tavoitteet nopeuttaa työpaikan löytymistä ja integroitumista Suomeen tarjoamalla mahdollisuuksia verkostoitumiseen.

Laura Lindeman Työ- ja Elinkeinoministeriöstä tietää verkostoitumisen tärkeyden. Erityisasiantuntijatasolla työpaikat eivät välttämättä tule erikseen hakuun, vaan työtehtävät syntyvät verkostojen sisällä kumpuavista keskusteluista. Työpaikka pitää ikään kuin rakentaa itse, hän selittää.
"Jos ei ole näitä verkostoja, se on tosi haastavaa, ja sen takia pitäisi kaikin keinoin pyrkiä tukemaan Short Cutin kaltaisia toimijoita, jotka pyrkivät siihen [verkostojen syntymiseen]", Lindeman sanoo.

Orientaatiojaksosta eväät suomalaiseen työelämään

Töihin Suomeen -hankkeen projektipäällikkö Taneli Kuusiholman ja projektisuunnittelija Katri Lahtisen johdolla tutustuttiin myös uuteen alkuvaiheen maahanmuuttajille suunnattuun nopean työllistymisen pilottimalliin. Orientaatiojakso on suunnattu englanninkielentaitoisille alkuvaiheen maahanmuuttajille. Jakson aikana osallistujat tutustuvat laaja-alaisesti suomalaiseen työnhakuprosessiin ja työskentelykulttuuriin, sekä koulutusjärjestelmää ja lainsäädäntöön.

Heille esitellään myös järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa. Kurssin aikana opiskelijat pääsevät myös vierailulle. Tähän mennessä ryhmät ovat käyneet tutustumassa esimerkiksi Staff Point henkilöstöpalveluyritykseen, Ohjaamoon, Caisaan, ja Moniheli ry:n työllistymistä tukeviin palveluihin.
Ryhmätuntien lisäksi osallistujat saavat yksilöohjausta ja työkaluja omatoimisen kotoutumisen edistämiseen. Orientaatioon osallistujille tarjotaan myös ohjausta suomen kielen opintojen aloittamiseen.

Suoraan työmarkkinoille suuntaavan koulutuksen lisäksi Kuusiholman mukaan opiskelijat arvostivat erityisesti opettajilta saamaansa henkilökohtaista ohjausta ja työnhakusuunnitelmien laatimista sekä muilta opiskelijoilta saamaansa vertaistukea.

Pilotti alkoi lokakuussa 2016, ja orientaatiojaksoihin on tähän mennessä osallistunut noin 200 osallistujaa. Orientaatiojaksojen päätteeksi kerätty palaute on ollut pääasiassa positiivista. Osallistujista 85 prosenttia koki omien työnhakutaitojensa parantuneen ja 91 prosenttia koki orientaatiojakson opettajilla ja työelämäohjaajilla olleen vaikutusta omien tulevaisuudensuunnitelmien muodostumiseen.

Onnistunut pilotti on nyt saanut jatkoa. Kevään viimeinen ryhmä aloittaa 14.5, ja uudet ryhmät alkavat syksyllä 2018. Ryhmään voi hakea ottamalla yhteyttä TE-toimistoon.
"Hankkeen näkökulmasta on hienoa että palvelua tullaan tarjoamaan jatkossakin ja että hankkeen työstä on jäämässä pysyvää hyötyä työhallinnolle", Kuusiholma sanoo.

Teksti: Mirva Villa

Uudenmaan TE-toimisto, viestintä

www.te-palvelut.fi/uusimaa  |

Facebook: Uudenmaan TE-palvelut

Twitter: Uudenmaan TEpalvelut  ja EGR Uusimaa

Päivitetty: 18.08.2023