« Takaisin

Kasvua kansainvälisistä osaajista -seminaarissa puhutti Suomen tulevaisuus

Uudenmaan TE-toimisto ja ELY-keskus kokosivat joukon merkittäviä toimijoita yhteiseen seminaariin pohtimaan sitä, miten kansainvälisiä osaajia saataisiin houkuteltua Suomeen aiempaa paremmin. Lisäksi etsittiin yhteistä näkemystä siitä, miten tälle toiminnalle saataisiin rakennettua toimivampi ja koordinoidumpi ekosysteemi.

Uudenmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Petri Knaapinen avasi seminaarin.

Kiitosta keränneen puhujakaartin saaminen yhteen, Kansallissalin täysi tupa osallistujia sekä etenkin aamupäivän aikana kuullut puheenvuorot kertovat siitä, että kansainvälisten osaajien houkuttelu Suomeen tunnistetaan äärimmäisen tärkeäksi tekijäksi Suomen ja yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi. Tosin professori Minna Martikainen Hankenista osoitti, että tämä on aivan liian laimeasti sanottu.

Viime uudenvuodenaattona vuoden vaihtumista juhlisti Suomessa 75000 tarkalleen 35-vuotiasta aikuista. Vuonna 2018 syntyneitä ensimmäistä kertaa uuden vuoden vaihtumista todistaneita alle 1-vuotiaita lapsia oli sen sijaan enää alle 50000.

Muutos syntyvyyden laskussa on dramaattinen ja Martikainen haluaa, että ymmärrämme sen.

"Kansainvälisten osaajien houkuttelussa Suomeen ei ole kyse meidän kilpailukykymme ja kasvun turvaamisesta. Kyse on Suomen ja suomalaisten yritysten henkiinjäämisestä. Kansainvälisiä osaajia on saatava tänne. Mitään muuta mahdollisuutta meillä ei ole."

Yritykselle kilpailuetua kansainvälisistä osaajista

Lasse Teeriaho Supervise Oy:stä kertoi, että hänen yrityksensä kaikki neljä työntekijää ovat kansainvälisiä osaajia. Tämä on tietoinen valinta, sillä näin yrityksen kansainvälistyminen helpottuu. Osaajien joukko on myös luonnollisesti huomattavasti laajempi kuin jos etsii vain suomalaisia työntekijöitä. Haasteita tuovat esimerkiksi joidenkin potentiaalisten asiakkaiden ennakkoluulot, kun työntekijät eivät ole suomalaisia. Työkäytäntöjä on myös hyvä käydä läpi ja kertoa esimerkiksi se, että Suomessa työpaikalta on ihan sallittua lähteä kotiin ennen pomoa.

Supervise Oy:n Lasse Teeriaho kertoi, että yrityksen muut työntekijät ovat kotoisin Etelä-Koreasta, Espanjasta, Puolasta ja Vietnamista.

Anu Hirvikallio Ericssonilta painotti puolestaan työntekijän perheen arjen käynnistämiseen liittyvän tuen merkitystä Suomeen muuton alkuvaiheessa. Perhe tarvitsee todennäköisesti apua monessa käytännön asiassa esimerkiksi asuntoon, verotukseen, kouluihin, palveluihin ja harrastuksiin liittyen. Hirvikallio muistuttaa myös, että Suomen etuja täytyy avata ihmisille, kun heitä houkutellaan Suomeen.

"Meillä on kylmä ilmasto, outo kieli ja korkea verotus. Mutta meillä on myös turvallista, puhdas luonto, kielitaitoiset asukkaat ja verotusta vastaan saadut ilmaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Suomessa on myös matalahierarkinen ja tutkitusti korkeatasoinen johtamiskulttuuri."

Ulla Hiekkanen-Mäkelä Business Finlandista esitteli asioita, joissa Suomi on maailman huipulla.

Suomi tarjoaa mahdollisuuden merkitykselliseen elämään

Suomalaisen työelämän matalan hierarkian vahvistaa myös Suomeen muuttanut kansainvälinen osaaja itse, saksalainen Katharina Schilli. Nordic Rebels -yrityksen kanssa työskentelevä tohtoriopiskelija Schilli kehui Helsinkiä täydelliseksi paikaksi start-up yrittäjälle. Negatiivisia yllätyksiä, jotka ovat tulleet vasta matkan varrella tutuiksi, ovat olleet tiukat työnantajavelvoitteet korkeine työllistämiskustannuksineen.

Espanjalainen Eduardo Anaya-Plaza koki Suomeen muuttaessaan ehkä suurimpana käytännön vaikeutena sen, miten hankala oli saada vuokrattua asunto ilman suomalaista henkilökorttia. Hän kuitenkin painottaa, että todella monet asiat sujuvat Suomessa todella hyvin. Ennakkokäsityksiä hänellä ei Suomesta ennen tänne muuttamista juurikaan ollut. Schillin mukaan tämä on ongelma, johon Suomen pitäisi maana panostaa.

"Ihmiset eivät kaipaa sitä, että heille kerrotaan mitä heidän pitäisi tehdä. Ihmiset tarvitsevat oikeanlaista tietoa, jotta he voivat itse tehdä harkittuja ratkaisuja", Schilli painottaa viitaten siihen, että Suomessa asiat ovat aivan riittävän hyvin osaajien tänne houkuttelemiseksi, mutta Suomi ei panosta riittävästi osaajille kohdennettuun markkinointiin.

Yhdistävänä tekijänä molempien osaajien Suomeen tulossa ja täällä pysymisessä voi nähdä mahdollisuuden merkityksellisen elämän viettämiseen. Schillille sen on tarjonnut hänen omien sanojensa mukaan koko maailman mittakaavassa ainutlaatuinen Aalto-yliopiston maisteriohjelma International Design Business Management. Anaya-Plaza puolestaan pitää Suomea työ- ja perhe-elämän sovittamisen kannalta ihanteellisena maana asua.

Uudenmaan TE-toimiston palvelupäällikkö Petra Lehto (vas.) ja muut keskustelijat kuuntelevat tarkasti, kun Eduardo Anaya-Plaza kertoo kokemuksiaan Suomesta.

Tarvitaan ekosysteemin roolien selkeyttämistä ja ketteriä kokeiluja

Ekosysteemin kehittämiseen hyvän lähtökohdan antaa se, että laadukasta toimintaa kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi on jo tällä hetkellä todella paljon, kuten Laura Lindeman Työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) puheenvuorossaan osoitti. Aihe on myös vahvasti esillä Antti Rinteen hallitusohjelmassa. Paremmin koordinoidun ekosysteemin luomista pidettiin myös yksimielisesti tärkeänä asiana.

Iltapäivän keskusteluosiossa pureuduttiin ekosysteemin rakentamiseen ja oli helppo huomata, miten haastavaa näin laajaa ja monitahoista kokonaisuutta on viedä eteenpäin. Ja juuri sen vuoksi tämänkaltaisia tilaisuuksia ja lisää keskustelua aiheesta tarvitaan.

Iltapäivän lopuksi äänestettiin siitä, mihin nyt on keskityttävä vaikuttavan ekosysteemin luomiseksi. Tärkeimpänä asiana pidettiin ekosysteemin roolien selkeyttämistä. Seuraavaksi eniten ääniä saivat onnistumisen esteiden tunnistaminen, kokeilut ja workshopit sekä menestystarinoiden kertominen.

Uudenmaan TE-toimiston palvelujohtaja Minna Helenius toteaa, että päivän puheenvuoroista kuvastui vahvasti se, että Suomessa on kestävyys- ja huoltosuhdevaje ja tarvitsemme työmarkkinoillemme lisää työvoimaa. Jos haluamme nostaa työllisyysasteen 75 prosenttiin, niin emme saavuta tavoitetta pelkästään sillä, että kantaväestöstä siirtyy työttömiä ihmisiä töihin.

"Työperäisen maahanmuuton tarve ei rajoitu ainoastaan huippuosaajiin, vaan tarvitsemme myös suorittavan työn tekijöitä. Positiivista on se, miten paljon verkostoa on jo tekemässä laadukasta työtä tämän asian eteen. Paras tulos saavutetaan yhdistämällä eri toimijoiden osaaminen."

Seminaaripäivä puheenvuoroineen ja keskusteluineen oli antoisa. Uudenmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Petri Knaapinen kertoo, että nyt perusteilla on kansainvälisten osaajien houkutteluun keskittyvä yhteistyöpöytä, jonka osallistujat todennäköisesti vaihtuvat teeman mukaan. Onkin myös niin, kuten Knaapinen loppupuheenvuorossaan totesi:

"Nyt tarvitaan ketteryyttä ja päätöksentekokykyä."

Seminaarissa sanottua

Why don't you integrate language courses into people's daily lives and places? How about offering a Finnish class at startup campus Maria01 once or twice a week?" –Katharina Schilli, PhD student & Nordic Rebel

"Tärkeintä ovat konkreettiset operatiiviset toimet. Esimerkiksi Business Finland tekee erinomaista työtä tämän asian suhteen." –Ilkka Haahtela, Helsingin kaupunki

 

"Uudenmaan TE-toimiston yrityspalveluilla on 75000 yrityskontaktia vuodessa. Tässä on valtavat mahdollisuudet auttaa yrityksiä."  –Petri Knaapinen, Uudenmaan ELY-keskus

"Olin yhteisellä työmatkalla TE-toimiston EURES-asiantuntijoiden kanssa ja olin ällistynyt heidän kyvystään neuvoa kansainvälisiä osaajia ja kertoa heille miksi Suomeen kannattaa tulla." –Ulla Hiekkanen-Mäkelä, Business Finland

"Perheiden asettuminen ja viihtyminen on avainasemassa siinä, että kansainväliset osaajat myös pysyvät Suomessa." –Kimmo Viljamaa, Vantaan kaupunki

"TE-toimistot ovat antaneet palautetta, että meidän on lisättävä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa, eli tarjottava apua työnhakuun suoraan kansainvälisille opiskelijoille." –Laura Lindeman, TEM

"Kun kansainvälinen opiskelija aloittaa Hankenissa, hänet mätsätään heti mentoriyrityksen kanssa. Parhaassa tapauksessa opiskelija työllistyy yritykseen valmistuttuaan." –Minna Martikainen, Hanken

"Metropoliassa on käytössä kielitaitotasoon perustuva apuraha. Kun opiskelija läpäisee yleisen kielitutkinnon tasoja, niin hän saa aina uuden apurahan. Yhteensä opiskelija voi saada apurahaa 9000 euroa, kun tutkinto maksaa korkeintaan 13000 euroa." –Heidi Stenberg, Metropolia

Käytäväkeskustelut kävivät vilkkaina tauon aikana.


Oma
asiointi