null Kohtaako osaamisesi ja muuttuneen työelämän osaajatarpeet? Ota avuksesi Korko.

Työvoimalle on tällä hetkellä kysyntää. Näin kertoo Korko – korkeaa osaamista yrityksiin -hankkeen yrityskoordinaattori Leena Jaakonmäki. Toisaalta myöhemmin kuulemme myös deittimaailmasta tutusta tarkasta arvioinnista ja valikoinnista.

"Parhaimmillaan kun olen kontaktoinut 20 yritystä, niin 15:ssä kerrotaan rekrytointitarvetta olevan. Sitä voi olla jopa 15-20 henkilön verran. Tarvetta on valtavasti. Etenkin IT-osaajia haetaan melkein joka firmaan. Myös insinööreille ja talousalan osaajille, kuten kirjanpito- ja tilinpäätöstaitoisille osaajille on kysyntää."

Hankkeen kohderyhmänä ovat yli 35-vuotiaat yhdeksästä kuukaudesta neljään vuoteen työttömänä olleet korkeakoulutetut työnhakijat, joilla on asiantuntijatason työkokemusta vähintään neljä vuotta. Hankkeeseen onkin ilmoittautunut mukaan kovan luokan osaajia, joilla on takana hienoja työuria.

Ennen kuin pureudutaan hankkeeseen tarkemmin, niin pysähdytäänpä hetkeksi. Työtä on siis tarjolla, samoin pitkän työuran asiantuntija- ja johtotehtävissä tehneitä ihmisiä. Silti hankkeessa on kohdattu vanha tuttu kohtaanto-ongelma. Mistä tämä johtuu?

Uusi aika vaatii uusia toimia

Hankkeen ryhmätoimintojen koordinaattori Riitta-Liisa Hakkarainen valottaa kohtaanto-ongelman taustalla olevia syitä.

"Ammattien kirjo työnhakijoillamme on laidasta laitaan, eikä osaaminen aina mene yksiin työnantajien tarpeiden kanssa. Monet ovat tehneet esimerkiksi pitkän uran julkisella koulutussektorilla tai suuryrityksissä, jolloin siirtyminen pk-sektorille voi olla hankalaa."

Kuvateksti: Hankkeen ryhmätoimintojen koordinaattori Riitta-Liisa Hakkarainen.

Helposti kuvittelisi, että pitkä ura nimekkäässä yrityksessä avaisi ovia eteenpäin.

"Esimerkiksi joku pitkän työuran Nokialla tehnyt ihminen. Vaikka työtehtävät olisivatkin hänellä vaihtuneet, niin se on ollut kuitenkin tietyn tyyppinen oma kuplansa. Uudet nousevat ICT-alan yritykset voivat suhtautua taustaan epäluuloisesti. Ihminen on voinut myös kehittää osaamistaan erittäin syvällisesti jollakin kapealla sektorilla, mutta pienessä yrityksessä täytyy osata tehdä kaikenlaista laidasta laitaan."

Hakkaraisen mukaan yrityksiltä on kuultu, että myös työnhakijoiden palkkapyynnöt ja odotukset voivat olla epärealistisia etenkin, jos osaaminen on vanhentunutta. Esimerkiksi aiemmin johtajina toimineille ei enää riitä johtotehtäviä, jolloin työnhakua pitäisi laajentaa asiantuntijatehtäviin. Tämä vaatii uudenlaista asennoitumista. Suureksi haasteeksi Hakkarainen tiivistää ajattelun, että uuden työpaikan pitäisi löytyä samanlaisella osaamisella ja samalla palkalla kuin ennenkin.

Työnantajat taipuvaisia konservatiivisuuteen ja varmisteluun

Annetaanpa puheenvuoro takaisin yrityskoordinaattori Jaakonmäelle, nimittäin myöskään työnantajat eivät selviä kuivin jaloin kohtaanto-ongelman syitä tarkasteltaessa.

"Olen ollut yllättynyt, että työnantajat eivät ota hyvää tyyppiä oppimaan. Ajatellaan, että työntekijän pitäisi olla valmis, vaikka erilaiselta toimialalta tuleva voisi tuoda aivan uudenlaista osaamista yritykseen. Työnhakijahan usein haluaisi kehittyä ja oppia uutta, mutta työnantajat pelaavat varman päälle. Hyvin konservatiivista. Tulee mieleen naiset, jotka etsivät puolisoa. Kriteerit saattavat olla hyvin tarkat." sanoo Jaakonmäki nauraen.

Hankkeessa on myös törmätty klassiseen tilanteeseen, että työnhakijalla on yrityksen mukaan osaamista joko liian vähän tai liian paljon.

"Meillä nousee työnhakijoilla osaamiskartoituksessa esiin kykyjä, joita he eivät ole vielä päässeet hyödyntämään, vielä kokemusta ei ole. Pitäisikin rekrytoida myös kykyjen ja taitojen, ei vain työhistorian perusteella. Toisaalta taas erityisesti Espoossa löytyy nyt ylihyviä osaajia, kuten managereita, maajohtajia ja kansainvälisen uran tehneitä ihmisiä. Eihän urakehitys voi olla jatkuvasti ylöspäin menevää, koska johtajatason paikkoja on olemassa rajallinen määrä. Me kuullaan sekä hakijoiden että yritysten kertovan, että hakija on haettuun tehtävään liian hyvä. Paljon potentiaalia jää hyödyntämättä."

Korko – korkeaa osaamista yrityksiin -hanke pureutuu osaltaan etsimään ratkaisuja kohtaanto-ongelmaan, vaikka luonnollisesti kyseessä onkin paljon yhtä hanketta suurempi haaste koko Suomelle.

Vertaisryhmistä voimaa

Korko-hanke keskittyy korkeasti koulutettujen työnhakijoiden työllistymisen edistämiseen. Toisena kärkenä hankkeessa on yrityslähtöinen palvelu, jonka tavoitteena on, että etenkin pk- ja kasvuyritykset löytävät korkeasti koulutettuja osaajia omiin tarpeisiinsa. Kyseessä on Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhteinen kehittämishanke, jota rahoittaa myös Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Uudenmaan TE-toimisto toimii hankkeessa yhteistyökumppanina ohjaamalla hankkeeseen työnhakijoita.

Hankkeeseen osallistujat pääsevät mukaan KorkoVertaisryhmiin. Ryhmät ovat 12-16 työnhakijan kokoisia ja ne kokoontuvat kuusi kertaa kolmesta neljään kuukauden sisällä. Tapaamiset ovat teemoitettuja ja ryhmät ohjattuja, jolloin keskustelu pysyy fokuksessa. Ryhmissä käytetään yhteistoiminnallisia menetelmiä, joita työstetään tavoitteellisesti. Oman mausteensa tuo se, että ryhmissä on ihmisiä täysin eri aloilta, mikä mahdollistaa uusien näkemysten saamisen työnhakuun.

Hakkarainen kertoo, että osallistujat ovat kokeneet tapaamiset tärkeinä ja sitoutuneet niihin erinomaisesti. Tapaamisia on kiitelty arvostaviksi ja luottamuksellisiksi, ja ihmiset on kohdattu oman elämänsä asiantuntijoina. Palautteen mukaan työnhakuun on saatu lisää intoa ja myös rohkeutta. Myös yrityskoordinaattorin vierailua ryhmissä on pidetty tärkeänä ja hyödyllisenä, sillä sitä kautta työnhakijat ovat saaneet kuulla yritysten näkökulmaa työnhakuun.

Hankkeessa on jo syntynyt työnhakijoiden keskinäisiä verkostoja sekä heidän toiveestaan myös erilaisia teemaryhmiä hankkeen sisälle. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi kevytyrittäjyyteen ja palvelumuotoiluun liittyvät teemaryhmät. Vaikka suoraa työpaikkaa ei ole aina löytynyt, niin teemaryhmiin osallistuneet ovat esimerkiksi päässeet hyvin sisään Uudenmaan TE-toimiston FEC-koulutuksiin, jotka puolestaan työllistävät erinomaisesti.

Osaamiskartoitus ja osaajapooli

Aloittaessaan hankkeessa työnhakija pääsee M2Talent Oy:n toteuttamaan osaamiskartoitukseen, jossa analysoidaan työtapoja ja persoonallisuuteen liittyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Lisäksi työnhakija voi saada uraohjausta ja henkilökohtaista sparrausta työnhakuun. Oleellista on myös se, että hakija luo digitaalisen osaamisprofiilin, minkä jälkeen järjestelmä kohdistaa yhteen työnhakijoita ja yrityskoordinaattoreiden löytämiä työpaikkoja.

Osaajapoolissa onkin tällä hetkellä jo yli 300 työnhakijan tiedot ja ne pysyvät siellä työllistymiseen tai hankkeen päättymiseen vuoden 2018 loppuun saakka. Yrityskoordinaattorit ovat puolestaan keränneet pooliin jo useamman sata yritystä. Jaakonmäki kertoo, että tämä on onnistunut monipuolisia kanavia käyttämällä. On hyödynnetty yritysrekistereitä ja yritysjärjestöjä, käyty erilaisissa tapahtumissa ja järjestetty tapaamisia.

Onnistumisista uskoa

Vaikka poolissa on jo paljon työpaikkoja ja työnhakijoita, niin niitä on saatu yhdisteltyä vasta vähän juuri yllä käsitellyn kohtaanto-ongelman vuoksi. Usein tilanne on itse asiassa sellainen, että ne työnhakijat, joilla on tällä hetkellä haluttua osaamista, voivat valita useamman paikan väliltä. Muutkin osallistujat ovat kuitenkin saaneet osaamiskartoituksesta ja vertaisryhmistä siinä määrin lisäarvoa esimerkiksi oman osaamisensa paketointiin, että ovat löytäneet itse työpaikkoja. Työllistymisiä on tapahtunut tähän mennessä yli 30. Osa osallistujista on myös lähtenyt lisäkouluttautumaan. Parhaat työllistymismahdollisuudet Hakkaraisen mukaan on teknis-taloudellisen koulutuksen ja kokemustaustan omaavilla asiantuntijoilla.

Jotkut hankkeeseen osallistuneet ovat myös turhautuneet, kun palvelu ei olekaan osoittautunut työllistymisautomaatiksi. Omaa työtä vaaditaan siis paljon, mutta juuri silloin avusta ja vertaistuesta on ehkä saanut eniten hyötyä, vaikka se ei vielä olisikaan johtanut työllistymiseen.

 

Lisätietoa hankkeesta: www.korkoa.fi

Yhteydenotot: korkoinfo@espoo.fi

Päivitetty: 18.08.2023