Ajankohtaiset

<< Takaisin

« Takaisin

Rikkautta työyhteisöön - osatyökykyisissä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia

Monen osatyökykyisen suurin haaste työllistymisessä ovat ennakkoluulot, jotka istuvat tiukassa. Työllistyttyään osatyökykyiset ovat yleensä ahkeria ja tunnollisia työntekijöitä, joiden tekemiseen ollaan erittäin tyytyväisiä.

Tulehtunut työilmapiiri, ainaista valitusta mitättömistä asioista ja onneton työyhteisö. Mikä voisi sysätä alkuun positiivisen muutoksen? Pienessä pohjanmaalaisyhtiössä muutoksen sai aikaan uusi työntekijä. Firmassa aloitti nuorimies, jonka käyttäytyminen ensi alkuun vaikutti työtovereiden silmissä perin kummalliselta. Mies tuli töihin, hoiti hommansa tehokkaasti mutta kenenkään kanssa sen turhempia juttelematta, piti joka päivä tasan seitsemän ja puolen minuutin kahvitauon, jonka aikana ei jutellut kenenkään kanssa ja palasi sitten taas töihinsä.

Kun uuteen työntekijään sitten pikkuhiljaa tutustuttiin, selvisi, että hänellä on Asperger, josta muiden silmissä hieman erikoinen käytös juonsi juurensa. Nuoren miehen ahkera, hiljainen puurtaminen sekä asioihin neutraalisti suhtautuminen saivat uudet työtoverit pohtimaan omaakin käytöstään: olivatko asiat heillä muka oikeasti niin huonosti kuin jatkuva marmatus antaisi ymmärtää vai tulikohan sitä vain valitettua turhasta? Päädyttiin siihen, että jälkimmäinen vaihtoehto piti paikkansa ja siitä alkoikin työpaikalla eheytyminen sekä positiivisemman ilmapiirin kehittyminen.

Myyttejä murtamassa

Kehitysvammaisista, sokeista, kuuroista, mielenterveysongelmaisista sekä fyysisesti vammautuneista on monella ennakkoluuloja. Näin myös työelämässä ja työyhteisöissä. Näitä ennakkokäsityksiä yrittää muokata positiivisempaan suuntaan Uudenmaan TE-toimiston työkykykoordinaattori Maria von Bonsdorff.

Kehitysvammaisista, sokeista, kuuroista, mielenterveysongelmaisista ja fyysisesti vammautuneista on monella mielikuvia mutta vain harvalla faktoja tai syvällisempää kokemusta. Näin on myös työelämässä ja työyhteisöissä. Työnantajat näkevät tällaiset ihmiset vaikeasti rekrytoitavina ja kokevat, että esimerkiksi kuuron palkkaaminen osaksi tiimiä vain lisää muiden työtaakkaa.

Näitä asenteita ja ennakkokäsityksiä yrittää muokata positiivisempaan ja realistisempaan suuntaan Uudenmaan TE-toimiston työkykykoordinaattori Maria von Bonsdorff. Viimeisimmän parin vuoden ajan hän on toiminut sanansaattajana ja myyttien murtajana osatyökykyisten työnhakijoiden puolesta. Työsarkaa on riittänyt ja Marian työajasta leijonanosan ovat haukanneet yrityskäynnit, joissa hän on kertonut firmoissa eri etuuksista sekä palveluista, joita työnantajille on kehitetty osatyökykyisten henkilöiden työllistämisen helpottamiseksi.

Kenen puolesta taistellaan?

Maria keskustelemassa Arto Peltoniemen kanssa. Arto sairastui polioon vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäisenä. Viimeisimmät kuusi vuotta hän on toiminut laatuinsinöörinä Innolux-yhtiössä, joka valmistaa design-valaisimia.

Keitä sitten ovat nämä osatyökykyiset, joiden puolesta Maria taistelee? Termi osatyökykyinen pitää sisällään laajan kirjon erilaisia ihmisiä. Joukossa on mielenterveyskuntoutujia, kehitys- ja näkövammaisia, kuuroja sekä fyysisesti vammaisia. Laajimmillaan siihen kuuluvat kaikki, joiden työkyky on syystä tai toisesta alentunut, tilapäisesti tai pysyvästi.

"Saadakseen osatyökykyiselle kuuluvia palveluita, henkilöllä tulee olla diagnosoitu sairaus tai vamma. Työkyvyn pitää jollain tavalla olla alentunut suhteessa työtehtävään. Diagnoosiin tarvitsee lääkärinlausunnon. TE-toimiston tehtävänä on diagnoosin jälkeen arvioida vaikuttaako se työkyvyn alemana kyseessä olevaan tehtävään", kiteyttää Maria.

Moni yhtiö olisi teoriassa kiinnostunut palkkaamaan etenkin yksinkertaisempiin rooleihin osatyökykyisiä mutta käytännön tasolla rekrytointiprosessi koetaan liian haasteellisena ja huolena on, että siihen kuluu kohtuuttomasti aikaa ja rahaa.

"Meillä on palveluita rekrytointiprosessin helpottamiseksi. Esimerkiksi työhönvalmentajat voivat olla mukana rekrytointiprosessissa ja etsiä työntekijät yritykselle. He voivat myös muokata työtehtäviä osatyökykyiselle sopivaksi ja auttaa työntekijää pääsemään työhön sisään", Maria vakuuttaa.

Moni osatyökykyinen voi hoitaa tarvittavan työtehtävän vain pienellä yksityiskohtien viilaamisella. "Eräs kauppias oli päättänyt palkata töihin kuuron Jukan, jonka tehtävänä oli pakata tavaraa hyllyihin. Mietittiin, kuinka asiakkaat voisivat kommunikoida Jukan kanssa ja päätettiin, että hänellä olisi mukanaan pieni lehtiö ja kynä, jolloin ajatustenvaihto onnistuisi. Kauppias mainosti sosiaalisessa mediassa, että heillä aloittaa töissä Jukka, joka on kuuro. Jos haluaa kommunikoida Jukan kanssa, häntä voi koputtaa olkapäälle ja esittää kysymyksen, johon Jukka vastaa kirjoittamalla lehtiöönsä. Hänestä tuli pienimuotoinen julkkis, kun asiakkaat halusivat tulla omin silmin tarkistamaan, kuka tämä Jukka oikein on", naurahtaa Maria juttua muistellen.

Siankorvien superpussittaja

Monen työnantajan pelko osatyökykyisen rekrytointia harkitessa ovat mahdolliset lisäkulut, joita palkkaaminen aiheuttaisi yhtiölle. Tutkimusten mukaan pienemmät yhtiöt ovat erityisen huolissaan sairauspoissaoloista, suuret puolestaan mahdollisista työkyvyttömyyseläkemaksuista.

Suurten yhtiöiden työkyvyttömyyseläkeriskiä alentaakseen Työeläkelaitokset ovat luoneet systeemin, jossa työttömän TE-toimiston asiakkaan tiedot on merkattu järjestelmään. Asiakas voi saada lausunnon, jonka avulla työnantaja saa viideksi vuodeksi vapautuksen, jos työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle, jolloin työnantajan työkyvyttömyysmaksu ei nouse.

Myös pienten yhtiöiden sairauspoissaolohuolet ovat yleensä turhia. Esimerkiksi kehitysvammaisista on tehty tutkimus, josta käy ilmi, että he ovat sairauslomalla erityisen vähän, koska ovat harvinaisen tunnollisia työntekijöitä. Moni osatyökykyinen onkin hyvin motivoitunut, kun onnistuu töitä saamaan. Monesti osatyökykyiset myös peittoavat työtoverinsa mennen tullen, etenkin yksinkertaisemmissa, pelkistetyissä työtehtävissä. Moni osatyökykyinen on myös todellinen ässä vaativissakin työtehtävissä.

Maria muistelee esimerkkiä kyseisen kaltaisesta supersuorittajasta. "Kyseessä oli neurologisia haasteita kärsivästä pojasta, jonka isä päätti lähettää pojan töihin. Hän pääsi pakkaajan hommiin koiranruokafirmaan. Pojan tehtäväksi tuli pussittaa siankorvia. Työnantaja soitti minulle ensimmäisen työviikon päätteeksi, kysyen mitä hän tekee pojan kanssa. Itse ajattelin, että jaaha, mitäs ongelmia siellä on ilmennyt. Mutta omistaja kyseli, että mitä hän tekee pojan kanssa, kun tämä pussittaa korvat neljässä tunnissa, vaikka edellinen pussittaja käytti työhön täydet kahdeksan tuntia päivässä. Poika ei taukoja pidellyt, käsi vaan kävi korvapusseissa, hän teki töitä kuin kone."

Tuet osatyökykyisiä työllistettäessä ovat myös mittavat. TE-toimistolta saa palkkatukea sairauden, vian tai vamman perusteella 50 % niin kauan, kun lääkäri katsoo, että työkyky on alentunut. Sen lisäksi voidaan käyttää työolosuhteidenjärjestelytukea vaikkapa toisen työntekijän antamaan tukeen, jota voidaan saada 400 euroa kuukaudessa.

Helsingillä, Vantaalla ja Espoolla on myös omat tukirahasysteeminsä. Rekrytoimalla osatyökykyisen pitkäaikaistyöttömän, joka täyttää kaupunkilisän edellytykset, helsinkiläinen työnantaja voi saada jopa 800 euroa kuussa vielä kaikkien muiden tukien päälle. Työnantaja voi siis saada parhaassa tapauksessa maksettua lähes koko palkan tukien avulla.

Pään seinään lyömistä sekä onnistumisen tunteita

Vaikeinta osatyökykyisten työllistymisessä on edelleen tiukassa istuvat negatiivissävytteiset asenteet. Omalla sitkeällä työpanoksellaan Maria on saanut luotsattua asenteita positiivisempaan suuntaan. . "Tämähän on pitkälti pään seinään lyömistä. Mutta niissä yrityksissä, joissa olen käynyt, minulla on ollut todella hedelmällisiä keskusteluja. On tullut sellainen olo, että vierailu on ollut tärkeä. Se on edistänyt heidän yhteisössään osatyökykyisen asiaa. Niistä on tullut sellaisia onnistumisen fiiliksiä", Maria tiivistää tuntemuksiaan.

Faktat lyhyesti:

Saadakseen osatyökykyiselle kuuluvia palveluita, henkilöllä tulee olla diagnosoitu sairaus tai vamma. Työkyvyn pitää jollain tavalla olla alentunut suhteessa työtehtävään.

TE-toimiston työhönvalmentajat voivat olla mukana rekrytointiprosessissa ja etsiä työntekijät yritykselle. Rekrytointipäätöksen jälkeen he voivat muokata työtehtäviä osatyökykyiselle sopivaksi sekä mennä työpaikalle ja auttaa työntekijää pääsemään työhön sisään.

TE-toimistolta saa palkkatukea sairauden, vian tai vamman perusteella 50 % niin kauan, kun lääkäri katsoo, että työkyky on alentunut.

Työnantaja voi saada työolosuhteidenjärjestelytukea 400 euroa kuukaudessa toisen työntekijän antamaan tukeen.

Jos työnantaja palkkaa Helsingissä pitkäaikaistyöttömän osatyökykyisen, joka täyttää kaupunkilisän edellytykset, niin työnantaja voi saada jopa 800 euroa kuussa erillisenä tukena.

Työtön osatyökykyinen TE-toimiston asiakas voi saada mukaansa lausunnon, jolla työnantaja saa viideksi vuodeksi vapautuksen, jos työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle, jolloin työnantajan työkyvyttömyysmaksu ei nouse. 

 

Yhdenvertaisena työelämässä! -seminaari

Osatyökykyisten asialla ollaan myös Yhdenvertaisena työelämässä! -seminaarissa, joka järjestetään 28.5. klo 10-16 Messukeskuksen kokoustamossa. Messuilla esittäytyvät eri tavoin itsensä työllistäviä vammaisia tai osatyökykyisiä sekä yrityksiä, jotka ovat esimerkillisesti huomioineet yhdenvertaisuuden omissa rekrytoinneissaan.

Päivän puhujina toimivat muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila, Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen, Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä, työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Patrik Tötterman sekä Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen johtaja Anni Miettunen.

Seminaarissa esiintyvät myös viittomakielinen stand up -koomikko Gavin Lilley sekä pyörätuolista käsin räppäävä Elvido. Tapahtuman juontaa toimittaja Peter Nyman.

Lisää tietoja tapahtumasta löytyy seuraavalta sivulta:

http://toimistot.te-palvelut.fi/uusimaa/yhdenvertaisena_tyoelamassa_seminaari2018

 

Teksti: Katja Kujanen

Uudenmaan TE-toimisto, viestintä

www.te-palvelut.fi/uusimaa  |

Facebook: Uudenmaan TE-palvelut

Twitter: Uudenmaan TEpalvelut  ja EGR Uusimaa


Oma
asiointi