null Toimitusjohtaja, räppäri, stand up -koomikko, käsityöläinen - osatyökykyinenkin voi olla melkein mitä vaan

Mitä yhteistä on räppärillä, stand up –koomikolla sekä Suomen johtavan designvalaisinyhtiön johtajalla? Päällisin puolin ei juuri mitään muuta kuin se, että jokainen on intohimoinen työnsä suhteen ja omaa positiivisen asenteen elämää kohtaan. Mutta kaikki kolme ovat myös vammaisia. Räppäri on pyörätuolissa, stand up –koomikko on kuuro ja menestynyt yhtiön johtaja on sokea.

Työikäisistä 1,9 miljoonalla on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma

Kaikilla kolmella on myös yhteistä se, että he ovat päätyneet Yhdenvertaisena työelämässä -tapahtumaan. Ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma on monen eri tahon pitkän työn tulos, jotka kokivat, että osatyökykyisten tulisi olla yhdenvertaisessa asemassa työmarkkinoilla.

Termi osatyökykyinen pitää sisällään laajan kirjon erilaisia ihmisiä. Joukossa on mielenterveyskuntoutujia, kehitys- ja näkövammaisia, kuuroja sekä fyysisesti vammaisia. Laajimmillaan siihen kuuluvat kaikki, joiden työkyky on syystä tai toisesta alentunut, tilapäisesti tai pysyvästi.

Osatyökykyisyys on terminä monelle uusi, mutta ilmiönä erittäin yleinen, sillä Vates-säätiön mukaan suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla eli 55 prosentilla on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma. 600 000 suomalaista kokee sairauden tai vamman vaikeuttavan työntekoa.

Tapahtuma veti puoleensa kaikenkarvaisia vierailijoita. Opaskoiria oli tapahtumassa useampikin.

Vuonna 2017 TE-toimiston asiakkaana oli noin 90 000 vammaista tai pitkäaikaissairasta työnhakijaa, mutta luku on todellisuudessa paljon korkeampi. Moni työnhakija ei vammaisuudestaan tai pitkäaikaissairaudestaan virkailijalle kerro, sillä sen pelätään vaikuttavan omaan työllistymiseen tai moni mielenterveyskuntoutuja saattaa esimerkiksi häpeillä diagnoosiaan ja olla huolissaan negatiivisista asenteista.

Tuulimyllyjä vastaan taistellen

"Asenteet osatyökykyisten työllistämiseen ovat vielä kehittämisen tarpeessa. Usein kuvitellaan, että osatyökykyisyys tarkoittaa samaa kuin työkyvyttömyys. Kiinnitetään liikaa huomiota työkyvyn rajoitteisiin, eikä osaamiseen ja mahdollisuuksiin."

Tätä mieltä on TE-toimiston työkykykoordinaattori Marja Laakso. Ja mitähän tarkalleen ottaen mahtaa työkykykoordinaattori tehdä?

"Pääasiassa pyrimme yhdessä työnhakijan kanssa löytämään sopivan ratkaisun kaikista olemassa olevista keinoista, etuuksista ja palveluista, joiden avulla hän pystyy jatkamaan työelämässä rajoitteistaan huolimatta."

Työkykykoordinaattorit Teija Hietala ja Marja Laakso tarjosivat tietoa TE-toimiston palveluista osatyökykyisille hymy huulilla.

Marja ja muut työkykykoordinaattorit tekevät arvokasta työtä, sillä moni osatyökykyinen jää työelämän ulkopuolelle, koska he eivät tiedä palveluista, joita heille on tarjolla tai eivät tunne tahoja, jotka työllistävät osatyökykyisiä.

Työkyvyttömyyseläkettä saa tällä hetkellä Suomessa noin 250 000 henkilöä. Eläkettä saavien joukossa on noin 60 000 henkilöä, joilla on työkykyä ja -halua jäljellä. Työkykykoordinaattorit pyrkivätkin auttamaan myös heitä.

Moni työnantaja olisi periaatteessa kiinnostunut palkkaamaan osatyökykyisiä, mutta prosessi koetaan hankalana ja moni työnantaja ei ole myöskään tietoinen siitä, millaisia tukimuotoja on tarjolla heitä työllistettäessä. Tässä vaiheessa työkykykoordinaattorit tepastelevat taas estradille ja toimivat informaatiokanavana myös työnantajille päin.

Kun tehdään työtä, jossa suurin haaste on ennakkoasenteiden murtaminen, voi työ välillä tuntua siltä kuin taistelisi tuulimyllyjä vastaan. Mutta Laakso kokee, että rankka työ on tuottanut tulosta aina, kun hän on saanut autettua heikossa asemassa olevia työnhakijoita.

"On ollut hienoa, että osatyökykyisten asioita voi ja saa viedä eteenpäin ja huomata, että heidän tilanteeseensa oikeasti löytyy useimmiten ratkaisu."

Yhdenvertaisena työelämässä –tapahtuma on Laakson mielestä onnistunut tavoitteessaan.

"Hyvin järjestetty tilaisuus, jossa on ollut asiantuntevat puhujat. Osatyökykyisten asema ja mahdollisuudet tulevat hyvin esiin. Positiivista on myös viesti, että työmarkkinoilla tarvitaan kaikkien työpanosta. Tapahtumakansalta olen myös kuullut positiivista palautetta siitä, että on ollut paljon toimijoita yhtä aikaa samassa paikassa ja mielenkiintoisia keskusteluja.

"Mikään fyysinen vamma ei ole niin hankala, kuin asennevamma"

Uudenmaan TE-toimisto, Yhdenvertaisvaltuutettu ja Invalidiliitto päättivät lyödä hetkellisesti hynttyyt yhteen ja luoda tapahtuman, joka toisi esille osatyökykyisten aseman työelämässä sekä haasteet, joiden kanssa he joutuvat painimaan. Suurin este heidän työllistymiselleen ovat usein ennakkoasenteet, joita he kohtaavat. Kun asenne on kohdallaan, niin työnantajalla kuin -tekijälläkin, niin asioita rupeaa tapahtumaan.

"Mikään fyysinen vamma ei ole niin hankala, kuin asennevamma. Jos asenne on kohdallaan, niin silloin ihminen on helppo työllistää," toteaa useita osatyökykyisiä vuosien varrella työllistänyt Innoluxin sokea toimitusjohtaja Jukka Jokiniemi paneelikeskustelussa yleisön naurunremahduksen säestämänä.

Paneelikeskustelussa yhdenvertaisesta työllistämisestä olivat mukana Fazerilta Maria Aaltonen, Manpowerilta Tytti Salo, Baronasta Jaakko Alamäki sekä Innoluxilta yrityksen johtaja Jukka Jokiniemi.

Paneelikeskustelussa aiheena on – mikäs muukaan kuin yhdenvertainen työllistäminen. Aihetta pohditaan eri vinkkeleistä ja lavalla ovat Jokiniemen lisäksi edustajat Baronalta, Manpowerilta sekä Fazerin Makeisilta, jotka ovat kaikki kunnostautuneet osatyökykyisten rekrytoinnissa. Puolen tunnin paneelikeskustelu sujuu lennokkaasti Jokiniemen onnistuessa naurattamaan yleisöä kuivalla huumorillaan useampaan otteeseen. Oman lisämausteensa keskusteluun tuo mm. MTV3:n uutisankkurina kansalle tutuksi tullut Peter Nyman, joka haastattelee panelisteja ammattitaitoisesti mutta pilke silmäkulmassa.

Tapahtuman juonsi ammattitaitoisella otteella, mutta pilke silmäkulmassa mm. MTV3:n uutisankkurina tutuksi tullut Peter Nyman. Tässä kuvassa ovat mies ja ilmapallokoira kuonokkain.

Nyman toimii tapahtuman seremoniamestarina; hän esittelee puhujat ja haastattelee heitä aiheeseen liittyvin syventävin kysymyksin. Kiireinen mies ei myöskään juuri taukoja pitele, sillä kun muilla on ohjelmassa taukoa ja messuihin tutustumista, Nyman kiitää paikasta toiseen kuvausryhmä kannoillaan haastatellen näytteilleasettajia ja tapahtumakansaa.

"Monenlaista pystyy tekemään, vaikkei näekään"

Nyman on sen verran kiireinen mies, että kaikille halukkaille hän ei ehdi juttelemaan. Nymanin perään haikailee myös Terhi Laaksonen, joka on tullut messuille esittelemään tuotteitaan ja osaamistaan.

"Vähän jännittää, jos ihmisiä tulee tähän mutta vaikka kukaan ei ostaisikaan mitään, niin ainakin saa näkyvyyttä ja pääsee juttelemaan. Saisi olla enemmänkin tällaisia tapahtumia. Missä se Peter Nyman on? Se ei ole vielä käynyt tässä mun pisteellä. Sano sille, että tulee käymään tänne", naureskelee Laaksonen.

Terhi Laaksonen valmistui pari kuukautta sitten Näkövammaisten ammattikoulusta, käsityölinjalta ja päätti tulla tapahtumaan katsomaan, josko hänen tuotteilleen löytyisi uusi koti.

Laaksonen on sokea yrittäjä, joka valmistui käsityölinjalta Näkövammaisten ammattikoulusta, Keskuspuiston ammattiopistosta, pari kuukautta sitten. Hän tekee käsitöinä ministerilangasta erilaisia tuotteita sekä valmistaa muun muassa pesuharjoja.

Vaikka nainen onkin valmistunut vasta muutamaa viikkoa aikaisemmin, on hän onnistunut jo kiinnittämään Ruotsin kuninkaallistenkin huomion käsitöillään. Hänen My Little Pony –liinalla verhoileman pöytänsä kunniapaikalla komeilee kirje kuninkaallisilta, jota hän mieluusti esittelee.

"Päätin sitten kertoa Ruotsinkin puolelle, että monenlaista pystyy tekemään, vaikka ei näekään. Mä vaan lähetin tekemäni tuotteen postissa ja kirjotin sinne englanniksi saatekirjeen. He olivat sitten pyytäneet sihteeriään välittämään mulle kiitokset."

Kesäduuni on tärkeä aikuistumisriitti myös vammaisille nuorille

Kesätyöpaikka on monelle nuorelle se ensimmäinen askel työelämän polulla, jonka kautta rakennetaan itsetuntoa, omaa osaamista ja selkeytetään ajatuksia siitä, että mikä se oma duuni tulevaisuudessa voisi olla - olipa se sitten uutisjuontaja tai käsityöläinen. Kesätyöpaikat ovat tärkeä aikuistumisriitti ja näin on myös vammaisten nuorten kohdalla.

Pauli Leinonen Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiöstä, Vamlasista, allekirjoittaa kesätyöpaikkojen merkittävän roolin nuorten elämässä ja peräänkuuluttaa työnantajia palkkaamaan kaikenlaisia nuoria työtehtäviinsä.

Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön projektipäällikkö Pauli Leinonen kertoili tapahtumakävijöille mm. 101-kesäduunia-kampanjasta, joka pyrkii työllistämään vammaisia nuoria kesäksi.

"Viesti on, että palkatkaa myös erityisnuoria, koska se kesätyö on meille kaikille niin älyttömän tärkeä. Miten paljon se edesauttaa jatkotyöllistymistä, jatkouraa, vammaisen nuoren kohdalla."

Vamlas onkin lähtenyt haastamaan ennakkoluulottomia työnantajia 101 kesäduunia –kampanjan myötä. Ideana on saada työpaikka 101 nuorelle, joilla on jokin vamma tai työkykyyn vaikuttava tekijä. Vammaisten nuorten on vaikeampi päästä työelämään, mutta jo nyt mukaan on saatu useampi työnantajataho, esim. Linnanmäki, Varma, 4H-yhdistykset ja Espoon kaupunki ovat työnantajia, jotka ovat halunneet panostaa vammaisten nuorten työllistymiseen.

Leinonen on innoissaan kampanjasta mutta myös siitä, että on vihdoinkin löytynyt tapahtuma, joka nostaa tärkeän asian tapetille ja kerää eri tahot saman katon alle.

"Vastaavanlaisia tapahtumia ei ole. Mehän ollaan järjestetty TE-toimiston kanssa paljon verkostotapahtumia, jotka ovat suppeampia. Tämä on vaan potenssiin kaksi tai potenssiin kolme. Tällaiselle tapahtumalle on ehdottomasti tarvetta. Tietysti aina odottaa, että vielä enemmän tulisi yrityksiä ja organisaatioita tänne mukaan. Kunnat ja kaupungit vois olla semmoinen taho, keitä herätellä myös."

Englantilainen halinalle

Tauon ja tapahtumakansan haastattelujen jälkeen Nymanin on taas aika kiiruhtaa lavalle esittelemään seuraava puhuja: yhdenvertaisvaltuutettu Kirsi Pimiä. Tämän puhe on pysäyttävää kuunneltavaa, sillä käy ilmi, että vammaisuuteen liittyvät syrjintäyhteydenotot ovat lisääntyneet hurjaa tahtia vuositasolla. Kahdessa vuodessa yhteydenotot ovat lähes kolminkertaistuneet.

Pimiä tuo myös esiin sen, että vaikka vammaisten ihmisten koulutustaso on usein hyvä, he eivät juurikaan työllisty. Vammaisuus asettaa selkeästi työnhakijan eriarvoiseen asemaan. Pimiästä onkin tärkeää herätellä yhteiskunnallista keskustelua työsyrjinnästä.

Ajatuksia herättävän puheen jälkeen on aika hengähtää ja valmistautua nauramaan, kun lavalle nousee Gavin Lilley. Viidennen polven kuuro Lilley kyllästyi kahdeksasta neljään -työhön, päätti repäistä ja tehdä jotain aivan erilaista: ryhtyä stand-up-koomikoksi. Keikat sujuvat vauhdikkaasti Lilleyn laukoessa vitsejään ja simultaanitulkin tulkatessa ne yleisölle.

Viidennen polven kuuro, Gavin Lilley, ei viihtynyt 8-4-työssä ja päätti kokeilla jotain aivan uutta - stand up -komiikkaa! Englantilainen Lilley viittoo keikkansa, jotka simultaanitulkataan yleisölle.

Lilley on alun perin englantilainen mutta naimisissa suomalaisen naisen kanssa. Suomalaisesta kulttuurista ja näkemyseroista riittää vitsinjuurta. Lilley sai yleisön purskahtamaan nauruun kertomalla muun muassa haasteista, joita englantilaismies, joka tykkää halailla, kokee kohdatessaan suomalaisen miehen, joka EI tykkää halia. Yksi tämmöinen mies on Lilleyn lanko, joka vielä kymmenen vuoden jälkeenkin saa pienimuotoisen paniikkikohtauksen Lilleyn lähestyessä häntä hali-ilme naamallaan ja kädet avoinna, valmiina karhunhalaukseen.

Sähköasentajasta Suomen ainoaksi pyörätuoliräppäriksi

Lilleyn keikan jälkeen on hyvä käydä hakemassa kahvikupillinen, venyttelemässä jalkojaan ja tutustua näytteilleasettajiin, sillä ohjelmassa on tauko. Nymanista näkyy taas vain paukkuvat takinliepeet, kun hän suuntaa haastattelemaan lisää ihmisiä.

Tapahtumassa on kaikkiaan viisikymmentä eri näytteilleasettajaa, jotka ovat levittäytyneet kahteen eri tilaan. Joukossa on mm. järjestöjä, liittoja, yrityksiä ja yrittäjiä. Yksi yrittäjä erottuu joukosta ständinsä takana komeilevalla julisteella, jossa on teksti "Katso ihmistä – älä tuolia". Kyseessä on yksi tapahtuman pääesiintyjistä: pyörätuolista räppäävä Elvido eli Elias Enroth.

Vuonna 2014 tuolloin 23-vuotiaalla Enrothilla oli elämässään selvät sävelet. Hän oli valmistunut sähköasentajaksi ja oli aikeissa jäädä töihin rakennusalalle. Kaverit sekä räppääminen täyttivät vapaa-ajan ja jo tuolloin hän tuotti omista biiseistään videoita sekä freestylasi rap-battleissa.

Sitten hänen elämänsä ja suunnitelmansa kääntyivät päälaelleen. Enroth löi niskansa pöydänkulmaan pudotessaan sohvalta. Hänen hoidossaan tapahtui hoitovirheitä, kun hänet nostettiin paareille ilman kauluria ja leikkaustakin hän joutui odottamaan 24 tuntia. Lopputuloksena oli neliraajahalvaus, jonka johdosta nuori mies päätyi pyörätuoliin.

Kuntoutus on auttanut Enrothia saamaan osan liikuntakyvystään takaisin ja hän viettää melkoisen itsenäistä elämää. Mies ei ole jäänyt laakereilleen lepäilemään vaan treenaa salilla, pelaa pyörätuolirugbyä ja opiskelee vielä kaiken lisäksi merkonomiksi. Onnettomuuden jälkeen rakas rap-harrastus on näytellyt entistä tärkeämpää roolia Enrothin elämässä.

"Oon räpännyt pari vuotta pyörätuolista, yhteensä noin viis vuotta. Enemmän aktiivisesti nyt pyörätuolissa, kuin ennen tuolissa oloa. Räppääminen on tona aikana muuttunut sisällöltään ja hengityskapasiteetilta."

Yritteliäs mies on myös perustanut toiminimen musiikin ympärille ja istuu tyytyväisen oloisena ständinsä takana, joka on kukkuroillaan hänen omalla logollaan varustettuja herkullisen värisiä huppareita, lippiksiä ja muita oheistuotteita.

Suomen ainoa pyörätuoliräppäri Elvido eli Elias Enroth oli fiiliksissä tulevasta esiintymisestään tapahtumassa. Ennen keikkaa bisnesmies myi kesäisen värisiä huppareita, lippiksiä ja muuta kamaa, joissa komeili hänen oma logonsa.

Elvidon keikoille on kysyntää ja iso osa hänen ajastaan kuluu yrittäjyyden ja musiikin tekemisen ohella keikkaillessa. "Mä esiinnyn tällä hetkellä enemmän ja vähemmän. Pienempi tai isompi keikka, kaikki on tosi tärkeitä. Aina mä oon joka keikan ottanut vastaan."

Elvidon keikka on myös se, joka tulee päättämään Yhdenvertaisena työelämässä –tapahtuman. Ennen keikkaa hän myy tuotteitaan ja vinkkaa uudesta sinkustaan Älä häpee, jonka aikoo esittää keikkansa lopuksi. Kysyttäessä fiiliksiä itse tapahtumasta, mies remahtaa nauruun ja sanoo "Tää on positiivinen tapahtuma. Lisää vaan tämmösiä. Palautteena vaan tapahtuman järjestäjille, että ehkä vois olla enemmän kuin yks invavessa".

"Älä häpee, sä oot just omal taval upee"

Peter Nyman on taas löytänyt tiensä lavalle ja esittelee iltapäivän viimeisen puhujan Anni Miettusen Opetushallituksesta. Miettusen kerrottua yleisölle oppilaitosten tarjoamasta tuesta työllistymiseen, on vihdoinkin aika toivottaa Elvido tervetulleeksi lavalle.

Hän rullaa lavalle aplodien saattelemana ja ottaa saman tien lavan haltuunsa. Miehen laulujen aiheet liikkuvat laidasta laitaan mutta joukosta löytyy syvällisiäkin tekstejä, joissa pohditaan elämää nuoren pyörätuoliin sidotun miehen vinkkelistä.

Yleisö on mukana, heiluttaa käsiään ja seuraa energistä lavashowta hymy huulilllaan. Muutamalla yleisön jäsenellä kihoaa koskettavampien laulujen kohdalla muutama kyynel silmäkulmaan. Kuten luvattua, setti päättyy Elvidon uuteen kappaleeseen, joka kiteyttää hyvin päivän teeman.

"Kato ihmistä, älä tuolia, älä häpee, pidä sun puolia.

Pitää osaa arvostaa muita, kaikki tekee niit vääriä asioita

ja vaik jengi vaa tuijottaa, älä anna sen sua rajottaa.

Lähe sun unelmias luomaa, jos et häpee sen kyllä huomaa.

Katon peiliin, mikä pelle, pitää osaa nauraa itelle.

Ei näit asioit vaan pysty käsittää, kyl kaikkii välil hävettää.

Vaik jengi mulle vaan nauraa, en tuu kiertää teitä kaukaa.

Vaik kyyti on välil kylmää, mä vinkkaan sille silmää.

Mä pyydän, älä häpee, sä oot just omal taval upee.

Älä häpee, se ei levii, älä häpee."

Elvidon Älä häpee -videon voit katsoa täältä

Teksti: Katja Kujanen

Uudenmaan TE-toimisto, viestintä

www.te-palvelut.fi/uusimaa  |

Facebook: Uudenmaan TE-palvelut

Twitter: Uudenmaan TEpalvelut  ja EGR Uusimaa

Päivitetty: 18.08.2023