Kuinka reagoisit, jos saisit teini-ikäisenä kuulla näkökykysi hiljalleen rappeutuvan ja edessä siintävän mahdollisen sokeuden? Murehtisitko, mitä kaikkea jäisit paitsi ja mitä asioita et enää pystyisi tekemään? Jukka Jokiniemi, joka sai 19-vuotiaana tietää sairastavansa silmäpohjan rappeumaa ei asioita murehtinut vaan sen sijaan iloitsi siitä, että lapsena aloitettu rakas purjehdusharrastus olisi jotain, mitä hän pystyisi sokeanakin tekemään.

"Mä vaan mietin, että eihän siihen näköä tarvita, kun purjehditaan. Monien maajoukkueiden kilpapurjehtijatkin harjoittelevat sokkona sen takia, että he oppivat veneen käsittelyn ilman näköä. Muut aistit keskittyvät siihen, mitä kilpailijat tekevät", kiteyttää Jukka asenteensa sokeana purjehtimiseen.

Jukka Jokiniemi pyörittää Suomen johtavaa designvalaisin ja kirkaslamppuyritystä, Innoluxia. Sokean miehen yllättävä uranvalinta selittyy miehen mukaan seuraavan laisesti. "Valon avulla taistellaan sokeutta vastaan. Ilman valoa ihminen ei näe mutta hyvässä valossa heikkonäköinenkin voi nähdä."

Taistelu aikaa vastaan

Diagnoosi toimi myös motivaattorina nuorelle miehelle hankkia koulutus ennen kuin sokeus olisi todellisuutta. "Ajattelin, että pitää ehtiä työelämään, silloin kun on vielä näköä jäljellä. Siinä oli semmoinen kilpajuoksutilanne siitä, kumpi on nopeampi: Jukka vai näön heikentyminen? Tässä tapauksessa mä taisin kyllä voittaa sen juoksukisan", naureskelee Jukka muistellessaan sokeutumisen alkuaikoja.

Mies valmistui tuotantotalouden diplomi-insinööriksi ja kerkesi työelämäänkin ennen sokeutumistaan. "Mä olin vielä lähes näkevien kirjoissa hakeutuessani töihin. En enää autolla liikkunut, mutta pystyin vielä lukunäön avulla työskentelemään alkuvaiheessa. Aika pian sen lukunäön käyttö hävisi, mutta pystyin jatkamaan tietoteknisillä apuvälineillä", Jukka kiteyttää.

Eräs alku-uran töistä oli valaisintehtaalla ja yksi asia kristallisoitui Jukan mielessä. "Pitää hakeutua valaisinalalle, koska valon avulla taistellaan sokeutta vastaan. Ilman valoa ihminen ei näe mutta hyvässä valossa heikkonäköinenkin voi nähdä. Silloin ymmärsin, että valolla on suuri merkitys siihen, miten mä pitkitän sitä näkevänä olemisen aikakautta."

Nykyään Jukka pyörittää Suomen johtavaa designvalaisin- ja kirkaslamppuyhtiötä, Innoluxia. Yhtiö on tullut tutuksi monelle esimerkiksi suositun Lokki-valaisimen kautta. Oman firman perustamiseen johti 1990-luvun syvä lama ja silloisesta työpaikasta saadut potkut. "Ajattelin, että kokeillaan, vieläkö pystyy itsensä työllistämään yrittäjänä." Valaisimet ovat siis olleet tavalla tai toisella osa hänen elämäänsä jo 34 vuoden ajan. "Aika pitkään olen näitten valaisinten parissa saanut touhuta", mietiskelee Jukka.

Nykyään opaskoira Fanny toimii isäntänsä silminä mutta uskollisen ystävän lisäksi keskeisimpänä apuvälineenä Jukan arjessa toimii puhesyntetisaattori. Sihteeri hoitaa sähköpostien esilukemisen ja pankkiasiat. Protokappaleet uusista valaisindesigneista puolestaan printataan 3D-tulostimilla, joita Jukka voi sitten käsissään hypistellä ja visualisoida sen, miltä valaisin tulee näyttämään.

Innoluxin valmistamat kirkasvalolaitteet ovat lääkinnällisiä hoitolaitteita, jotka korvaavat tehokkaasti pimeänä vuodenaikana puuttuvan luonnonvalon.

"Mikään fyysinen vamma ei ole niin hankala kuin asennevamma"

Kun firma oli pystyssä, Jukan ensimmäiseksi työntekijäksi valikoitui myös toinen näkövammainen. Siinä heitä oli kaksi näkövammaista, pyörittämässä valaisinyhtiötä. "Hän oli heikkonäköinen kaveri, ja tuntui luonnolliselta työllistää hänet, koska tiesin, että heitä oli paljon työttömänä laman aikaan. Eikä ollut mitään ennakkoluuloja, että miksi näkövammaisena ei pärjäisi, koska itsekin tiesi, että kyllä siinä pärjää. Se oli helppo valinta."

Työntekijävalinnoissa Jukalle on aina ollut tärkeää palkata työhön se pätevin tyyppi mutta kenenkään fyysisiä tai psyykkisiä vammoja, ikää tai etnistä taustaa ei ole koskaan nähty haittana, osatyökykyisten palkkaaminen on ollut ihan itsestään selvä asia. Moni vajaakuntoinen on vuosien varrella tehnyt töitä Innoluxissa. Sokean työntekijän lisäksi palkkalistoilla on ollut myös syövästä toipuvia, joilla on ollut päällä kuntoutumisvaihe, reumaatikkoja, aistivammaisia sekä lievästi liikuntarajoitteisia.

"Mikään fyysinen vamma ei ole niin hankala kuin asennevamma. Jos asenne on kohdallaan, niin silloin ihminen on helppo työllistää."

Oikeanlaisella valolla taistellaan pimeyttä vastaan

Arto Peltomäki liittyi Innoluxin riveihin lähes seitsemän vuotta sitten. Hän toimii firmassa laatuinsinöörinä, joka on luonut yrityksen laatujärjestelmän lähes tyhjästä. Innolux tarjoaa myös valaistussuunittelua näkövammaisille, josta Arto on myös vastuussa. Kunnat ja kaupungit tarjoavat näkövammaisille apuvälineenä valaistusmuutosta asuntoon. Arto auttaa kuntien kuntoutusohjaajia luomaan asiakkaalle parhaiten toimivan valaistussuunnitelman.

Palvelu on ainut laatuaan Suomessa ja asiakkaita on vauvaikäisistä aina yli 100-vuotiaisiin vanhuksiin. Kirjaimellisesti vauvasta vaariin. Arto esimerkiksi teki valaistussuunnitelman perheelle, jossa oli näkövammainen vauva. Kodin valaistusta tarkastellessa Arto huomasi, että lapsen sängyn yllä oli spottivalo, johon lapsen katse hakeutui. Lapsi ei koskaan katsonut vanhempiansa kasvoja, tuijotti vain tuota yhtä valopistettä. Kun spottivalo korvattiin himmeämmällä ja useammalta eri suunnalta tulevalla valonlähteellä, vauva rupesi fokusoimaan katsettaan vanhempiinsa, joka auttoi heitä luomaan syvemmän yhteyden lapseensa.

Polion vauvaikäisenä sairastanut Arto Peltomäki toimii yrityksen laatuinsinöörinä ja on työskennellyt Innoluxissa jo seitsemän vuoden ajan.

Yllätysisku

Arto on siis aikaansaava ja ammattitaitoinen työntekijä mutta tämä jää useasti erään toisen tekijän varjoon. Arto kävelee hivenen kumarassa ja hänen raajansa eivät ole suorat. "Äidin kertoman mukaan olin täysin terve lapsi vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäiseksi asti mutta sitten se iski. Se iskee yhtäkkiä, kun se on virus", Arto summaa sairastumistaan polioon.

Moni luulee, että polio on pyyhkäisty rokotusten avulla pois päiväjärjestyksestä, ainakin Suomessa. Mutta tälläkin hetkellä halvausoireiseen polioon sairastaneita on Suomessa 4000−6000 ja lisääntyneen maahanmuuton johdosta määrä kipuaa koko ajan ylöspäin. Sairaudesta ei tiedetä paljoakaan ja ennakkokäsityksistä kärsii varmasti suurin osa.

"Ilman muuta ihmisillä on ennakkokäsityksiä, vaikka mihin menisi. Varsinkin kun tämä näkyy päälle päin. Se aiheuttaa just sen, että ihmiset alkavat kelaamaan sitä. Mä teen niin, että mä otan sen itse ensin esille ihan alussa. Mä helpotan sitä toisen oloa, koska muuten se toinen arvailee ja pohtii asiaa."

Avoimin mielin osakykyisiä rekrytoimaan

Arton mielestä Innoluxiin töihin tultaessa kynnys on ollut matalampi liittyä osatyökykyisenä joukon jatkeeksi kuin monessa muussa paikassa. "Tässä on suuri ero verrattuna sellaiseen firmaan, jossa ei ole yhtään osatyökykyistä. Täällä otetaan nopeasti mukaan. Mä en ole täällä sellaista havainnut, että muut alkaisivat pohtia, että mikä tuotakin vaivaa. Se kiinnostaa, mitä se toinen osaa ja mihin pystyy."

Arto peräänkuuluttaa työnantajilta rohkeutta ja avointa mieltä, kun harkitaan osatyökykyisten palkkaamista työyhteisöön. "Sen verran pitäisi olla rohkeutta, että pääsisi työnantaja siitä asenteesta, että osatyökykyisten palkkaaminen on haasteellinen ja hankala prosessi. Ja mietittäisiin oikeasti sitä, että työnantaja on etsimässä työn-tekijää. Jos tuo tyyppi on hyvä työssään, niin kyllä se kannattaa ottaa, vaikka sillä on jotakin vikaa."

Tasa-arvoisuuden ja kotimaisuuden asialla

Arton mainitsemalla asenteella Jukka on työllistänyt myös maahanmuuttajia ja iäkkäämpiä työntekijöitä, osatyökykyisten ohella. "Me käytetään alihankkijakunnassa paljon työkeskuksia, missä tarjotaan työtä ihan kehitysvammaisista alkaen tai sitten fyysisesti liikuntavammaisille, maahanmuuttajille ja pitkäaikaistyöttömille. Toinen vaihtoehtohan olisi tehdä tuotteet Kiinassa mutta me ollaan tehty ihan strateginen päätös, että tehdään Suomessa kaikki, mikä on mahdollista ja sitä kautta voidaan luoda työtilaisuuksia", Jukka summaa.

Ikäsyrjintääkään ei yrityksessä esiinny. "Sanotaanko, että arvomaailma, että kaikki me ihmiset ollaan tasa-arvoisia ja hyviä, kyllähän sen täytyy näkyä täällä. Meillä on työntekijöissä ikähaitari aika suuri." Vanhin työntekijä täyttää 69 tänä vuonna. "Ollaan nyt sovittu, että hän ainakin viisi vuotta meillä jatkaa, tämmöinen suullinen sopimus on tehty", naureskelee Jukka.

"Tämä maailma on tavallisten ihmisten maailma, eikä me vammaiset olla jossain omassa maailmassa, jossa meillä on omat jutut. Maailma ei ole vammaisten eikä vammattomien, vaan tämä on kaikkien meidän yhteinen."

Sokea mies tulevaisuuden visionäärinä

Jukka on pyörittänyt menestyvää yritystä jo 25 vuoden ajan, on suomalaisuuden puolestapuhuja ja tekee arvokasta työtä työllistämällä osatyökykyisiä, maahanmuuttajia ja iäkkäämpiä kansalaisia. Tämä ei ole jäänyt huomaamatta, sillä mies on saanut lukemattomia tunnustuksia ja palkintoja yrittäjyydestä vuosien varrella.

Viimeisin tunnustus on Vuoden itähelsinkiläinen yritys, mutta sitä ennen on valittu myös Vuoden uusimaalaiseksi yritykseksi ja Jukka Vuoden helsinkiläiseksi. "Mut on valittu Vuoden sähköinsinööriksi, vaikka mä en ole sähköinsinööri, ja tulevaisuuden visionääriksi, vaikka mä olen sokea ja niin päin pois. Että kyllä sellaisia hauskojakin tunnustuksiakin on siellä joukossa aika paljon", naurahtaa Jukka titteleistään.

"Se Vuoden uusmaalainen yrityspalkinnon saannissa hauskinta oli se, että meitä oli kolme, jotka saivat erilaisia palkintoja siinä gaalassa, ja palkinnonsaajia olivat Duudsonit, Aira Samulin ja minä. Aira kiteytti homman aika hauskasti: 'Kummallinen vuosi kun vanhus, pähkähullut ja umpisokea tulee palkituksi'."

"Tämä maailma on tavallisten ihmisten maailma, eikä me vammaiset olla jossain omassa maailmassa, jossa meillä on omat jutut. Maailma ei ole vammaisten eikä vammattomien, vaan tämä on kaikkien meidän yhteinen."  

Yhdenvertaisena työelämässä! -seminaari

Osatyökykyisten asialla ollaan myös Yhdenvertaisena työelämässä! -seminaarissa, joka järjestetään 28.5. klo 10-16 Messukeskuksen kokoustamossa. Messuilla esittäytyvät eri tavoin itsensä työllistäviä vammaisia tai osatyökykyisiä sekä yrityksiä, jotka ovat esimerkillisesti huomioineet yhdenvertaisuuden omissa rekrytoinneissaan.

Päivän puhujina toimivat muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila, Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen, Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä, työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Patrik Tötterman sekä Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen johtaja Anni Miettunen.

Seminaarissa esiintyvät myös viittomakielinen stand up -koomikko Gavin Lilley sekä pyörätuolista käsin räppäävä Elvido. Tapahtuman juontaa toimittaja Peter Nyman.

Lisää tietoja tapahtumasta löytyy seuraavalta sivulta:

http://toimistot.te-palvelut.fi/uusimaa/yhdenvertaisena_tyoelamassa_seminaari2018

Teksti: Katja Kujanen

Uudenmaan TE-toimisto, viestintä

www.te-palvelut.fi/uusimaa  |

Facebook: Uudenmaan TE-palvelut

Twitter: Uudenmaan TEpalvelut  ja EGR Uusimaa