Tiedätkö mikä tai kuka on XL-osaaja? Mitä yli 50-vuotias työnhakija voi tehdä työllistymisensä eteen? Entä mistä mikroyritys voi saada osaavaa työvoimaa? Näihin kysymyksiin on pureutunut XL Knowhow-hanke.

XL-Knowhow on Helsingin Yrittäjien hanke, jossa Uudenmaan TE-toimisto on toiminut yhteistyökumppanina. Hankkeen kohderyhmänä olivat yli 54-vuotiaat työttömät ja työttömyysuhan alla olevat työnhakijat sekä mikro- ja pk-yritykset. Hanke aloitti elokuussa 2015 ja päättyi vuodenvaihteessa, joten nyt on hyvä aika luoda katsausta siihen, mitä hankkeen tiimoilta on tapahtunut.

Kuvateksti: Hanketiedottaja Valpuri Aalto ja hankevastaava Marja Kaijala Helsingin Yrittäjistä.

Asennemuutoksia ja tiedon levitystä

Hankkeessa tavoiteltiin yli 50-vuotiaiden työnhakijoiden ja pienten yritysten aiempaa parempaa kohtaamista. Hankkeen tavoitteena oli saada mukaan 160 työnantajaa ja 150 osaajaa, ja nämä tavoitteet täyttyivätkin. Osa ihmisistä kävi hankkeen eri tilaisuuksissa aktiivisesti ja osa sai hyödyllistä tietoa postituslistalla. Hankevastaava Marja Kaijala Helsingin Yrittäjistä kertoo pitävänsä hankkeen laadullisia tavoitteita kaikkein tärkeimpinä.

"Hankkeella tavoiteltiin muutosta asenteisiin. Sekä työnantajien asenteiden muutosta XL-osaajia kohtaan että osaajien käsitysten muutosta pieniä työnantajia kohtaan. Monella työnhakijalla ei ole ollut juurikaan käsitystä siitä, millainen mikroyritys on työnantajana. Ja toisaalta halusimme, että työnantajat näkisivät sen ison osaamispotentiaalin, joka tässä kohderyhmässä on."

Niin, yli 50-vuotias työnhakija on brändätty hankkeessa XL-osaajaksi. XL-osaajalla on syvän ammatillisen osaamisen lisäksi työ- ja elämänkokemusta sekä hyvät työelämätaidot. Hankkeeseen osallistuneilta työnhakijoilta on tullut palautetta siitä, että tällainen brändääminen on ollut erittäin tervetullutta, ja se on tuonut heille rohkeutta ja uskallusta työnhakuun. Pohjimmiltaan Kaijalan mukaan kyse onkin itsetunnon vahvistamisesta. On eri asia sanoa olevansa XL-osaaja kuin yli 50-vuotias työtön.

Yhteinen keskustelu lisää ymmärrystä

Hankkeessa erityisen onnistuneiksi on koettu myös työnantajille ja työnhakijoille järjestetyt yhteiset tilaisuudet. Niissä on päästy keskustelemaan teemoista, joita on usein tapana kierrellä. Tällaisia aiheita ovat olleet esimerkiksi työntekijän palkkakustannukset, tehdyn työn arvo ja sekin, miten muotoilla omaa asiantuntijuutta myyvään muotoon. Hanketiedottaja Valpuri Aalto pitää näitä tilaisuuksia onnistuneina.

"Hanke on toiminut keskustelualustana työnantajien ja työnhakijoiden välillä ja tarjonnut paikan tasavertaiseen kohtaamiseen, mikä oli alun perinkin yksi hankkeen tarkoitus. On ollut hieno nähdä, että vaikka keskusteluissa on ollut hyvin erilaisia mielipiteitä, niin keskustelu on silti ollut todella hyvähenkistä."

Kaijala tuo esiin lisää sellaista näkökulmaa, josta ei usein kuule puhuttavan, mutta jota yhteisissä tilaisuuksissa on päästy avaamaan.

"Kukaan yrittäjähän ei rekrytoi työntekijöitä irtisanoakseen heitä. Se on itse asiassa usein henkisesti hyvin ikävä kokemus työntekijän lisäksi myös yrittäjälle. Tämä voi joskus nostaa rekrytoimisen kynnystä. Olemmekin tuoneet kaikille osapuolille esiin, että rekrytoimisen lisäksi on olemassa muitakin keinoja ostaa ja tehdä työtä, kuten kevytyrittäjyys."

Kuvateksti: Helsingin Yrittäjien tilat Annankadun ja Urho Kekkosen kadun kulmassa.

Uudenlaisella ajattelulla uusia tuloksia

Hankkeeseen osallistuneiden palaute on Kaijalan ja Aallon mukaan ollut valtaosin hyvää.

"Hanketilaisuuksissa on keskusteltu paljon työn markkinoista sekä XL-osaajien työllistymismahdollisuuksista. XL-osaajien keskinäinen vertaistuki ja kannustus ovat olleet erityisen tärkeitä silloin, jos keskusteluja on värittänyt epäilys, tarvitaanko XL-osaamista lainkaan työelämässä. Olemme saaneet paljon myönteistä palautetta tilaisuuksien innostavasta ilmapiiristä", kertoo Aalto.

XL-osaajat ovat saaneet myös toisiltaan hyvää tietoa työnhakuun liittyen ja ovat verkostoituneet keskenään. Yksi osuuskuntakin on laitettu alulle.

Kaijala näkee, että pienten työnantajien valmius palkata XL-osaajia on kiinni enemmän tiedon puutteesta kuin asenteista. Yrittäjällekin kyseessä voi nimittäin olla itsetuntokysymys.

"Voidaan ajatella, että eihän minulla ole tarjota tuolle osaajalle mitään. Hän varmaan vaatii liian suurta palkkaa eikä minulla ole hienoa työhyvinvointiohjelmaakaan. Ei kaikkien pitkän uran tehneiden osaajien palkkatoive ole kuitenkaan epärealistinen ja työhyvinvoinnin kannalta tärkeintä on yleensä yrityksen kulttuuri ja arkipäivän vuorovaikutus. Pienet työnantajat vieläpä menestyvät usein hyvin työnantajakyselyissä."

XL-osaajille puolestaan Kaijalan ja Aallon mukaan tärkeitä ovat niin sanotut pienyritystaidot. Pienessä yrityksessä pitää ja saa tehdä kaikkea. Mitään ei kannata myöskään pitää etukäteen itsestäänselvyytenä, vaan on hyvä rauhassa tutustua yritykseen ja työn tekemisen reunaehtoihin. Näin oppii tuntemaan mikroyritysten maailmaa, siellä vaikuttamista ja päätöksentekoa. Ja sitten on se totuus, että pieni yritys on olemassa vain niin kauan kuin se on markkinakelpoinen. Yritykselle olisi siis tuotettava vähintään omat palkkakulut ja mieluummin vähän enemmän.

Hanke on siis pyrkinyt tuomaan mikro- ja pk-yrityksiä sekä XL-osaajia lähemmäksi toisiansa ja hälventämään puolin ja toisin esiintyviä ennakkoluuloja. Kaijalan mukaan tietoutta onkin saatu hyvin levitettyä ja ymmärrystä lisättyä siinä määrin, kun se pienelle hankkeelle on mahdollista.

"Kaikenikäisiä ihmisiä tarvitaan työelämässä. Osaamisella ei ole ikärajaa", kiteyttää Kaijala.

Tutustu XL-hankkeen johtopäätöksiin webinaarista >>