Ajankohtaiset

<< Takaisin

null Kansainväliset it-osaajat kohti työelämää TE-palveluiden tuella
  KV-talent koulutuksen päätöstilaisuuden ryhmäkuva.
KV-talent koulutuksen päätöstilaisuus. Kuva: Laura Vento

Valmentajan ja it-alan moniosaajan Teemu Karhun pyörittämä BearIT -yritys järjesti yhdessä Pirkanmaan ELY-keskuksen ja TE-palveluiden kanssa Suomea ja koodia -työvoimakoulutuksen, josta valmistui syyskuun lopussa yksitoista kansainvälistä, muualta Suomeen muuttanutta it-alan osaajaa. 

Yhdeksän kuukautta kestänyt Suomea ja koodia -valmennusjakso osoittautui menestykseksi. ”Koulutusohjelmaan tulleista yhdestätoista osaajasta noin puolet työllistyi jo koulutuksen aikana”, kertoo koulutuksen vetämisestä vastannut Karhu. 

 Noin puolet valmennettavista kv-talenteista eli ulkomaalaistaustaisista, mutta Suomessa asuvista korkeakoulutetuista it-osaajista oli saanut koulutuksensa Suomessa. Osa oli ehtinyt väitellä tohtoreiksi asti.  Silti heidän oli ollut vaikeaa löytää koulutustasoaan vastaavaa työtä Suomesta. 

Teemu Karhu, BearIT kuvattuna KV-talent koulutuksen päätöstilaisuudessa.KV-talent koulutuksen päätöstilaisuus. Teemu Karhu BearIT. Kuva: Laura Vento.

Pitkän uran it-alalla tehnyt Teemu Karhu kertoo yrittäjänä käyttävänsä omia verkostojaan, jotta mahdollisimman moni hänen yrityksensä kouluttama osaaja löytäisi joko vakituisen työpaikan tai ainakin harjoittelupaikan. 

 Suomea ja koodia -koulutus oli Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoittama ja sen sisällön suunnittelivat Pirkanmaan TE-palvelut yhdessä Teemu Karhun BearIT -yrityksen alla toimivan, koulutuksiin keskittyvän LearnIT -yksikön kanssa. 

”Tekeminen oli valtavan antoisaa. Koulutuksessa oli aivan huikeita tyyppejä ja meillä oli oppimisen ohessa todella hauskaa.”   

Työllistymisen tiellä olevia seiniä kaatamaan 

Teemu Karhulle työelämävalmennus on suhteellisen tuore juttu. Kun Karhu vuonna 2012 päätti perustaa oman yrityksen, hän halusi toimia rekrytoinnissaan toisin kuin, ne suuret yritykset, joiden palveluksessa oli aikaisemmin itse työskennellyt. 

”Hoksasin, että Pirkanmaalla on ainakin 4000 it-alan työtöntä, joista osa on tehnyt 20 vuotta todella monipuolisia ja vaativia projekteja eri puolilla maailmaa.”  

Karhu alkoi ajatella, että jos näitä osaajia kouluttaa hieman lisää, he kaikki ovat edelleen kovan luokan tekijöitä.  

”Niinpä päätin jo varsin alkuvaiheissa yrittäjyyttäni ryhtyä palkkaamaan työttömäksi jääneitä viisikymppisiä osaajia meille töihin.”  Pirkanmaan TE-palvelut huomasi Karhun toiminnan, ja otti yhteyttä.  ”Juuri päättynyt Suomea ja koodia -valmennuskokonaisuus, jonka voitimme kilpailutuksen kautta, jatkoi hyvää yhteistyötämme TE-palveluiden kanssa.” 

Karhu sanoo havahtuneensa koronapandemian jälkeen siihen, että ikäkysymyksen ohessa toinen ”näkymätön seinä” työllistymisen esteenä on ollut kielitaito, mikä korostuu haasteena juuri kv-talenttien työllistymisen kohdalla. ”Tällaiset työllistymisen tiellä olevat seinät olisi hyvä saada kaadettua. Siksi Suomea ja koodia -koulutuksessa opiskeltiin intensiivisesti kolmen kuukauden ajan suomen kieltä.  

Kyse on koko identiteetistä 

Uudenmaan ELY-keskuksen koordinoimasta ja Taloustutkimuksen vuonna 2020 tekemästä tutkimusraportista Kotona Suomessa – Selvitys maahanmuuttajien rekrytoimisesta selviää muun muassa, että etnisyyteen ja maahanmuuttajataustaan perustuva syrjintä rekrytoinnissa on  ongelma, jota perustellaan usein vetoamalla johonkin hakijan muuhun ominaisuuteen, kuten kulttuuriin, uskontoon tai kielitaitoon. 

Vuonna 2021 on ollut näkyvissä valoa tunnelin päässä kv-talenttien ja suomalaisten työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman osalta. Työllisyyden asteittaista paranemista ja kv-talenttien pääsemistä koulutustasoaan paremmin vastaaviin töihin on tapahtunut hieman edellisvuosia enemmän. 

Teemu Karhun mieleen on jäänyt elävästi LearnIT:n Suomea ja Koodia -koulutuksesta valmistuneen, Intiasta kotoisin olevan Jayapritha Natarajanin tarina. Aiemmin Natarajan oli työskennellyt muun muassa Tampereen kaupungilla intian kielen tuntiopettajana, vaikka hän oli suorittanut Masters Degree Programme in International Business Management -tutkinnon Tampereen Ammattikorkeakoulun kansainvälisen liiketalouden linjalla.  

Natarajan rekrytoitiin tamperelaiseen ohjelmistoyritys Piceasoftiin ohjelmistoinsinööriksi jo ennen kuin Suomea ja koodia -valmennus oli edes ehtinyt päättyä. Natarajan suoritti kuitenkin koulutuksen loppuun. 

”Kun tieto työllistymisestä tuli, se ilo, mikä hänestä huokui, oli valtavaa, käsin kosketeltavaa”, muistelee Karhu. 

Karhu sanoo, että Natarajanin tavoin monien muualta tulleiden osaajien kulttuuritausta on ratkaisevalla tavalla erilainen kuin meidän suomalaisten. Sosiaaliturvaa ei lähtömaissa välttämättä ole ollut, joten näistä ihmisistä on tuntunut tärkeältä, että ylipäätään saavat tehdä Suomessa työtä – mitä tahansa työtä, jos ei koulutusta vastaavaa ole ollut tarjolla.  

Monien kohdalla kyse on työpaikan lisäksi koko identiteetistä. ”Kyse ei ole pelkästä työpaikan saamisesta, vaan mahdollisuudesta integroitua koko tähän kulttuuriin, mahdollisuudesta päästä osaksi suomalaista arkea. Työ mahdollistaa sen”, Karhu sanoo. 

”Monilla on edessään esimerkiksi Suomen kansalaisuuden hakeminen. Kun sellaisessa tilanteessa onnistuu työllistymään mahdollisesti ensimmäistä kertaa elämässään koulutustaan vastaavaan työhön, sillä on ihmisen minäkuvalle ja itsetunnolle valtava merkitys.” 

 

Lisätietoja aiheesta: Kati Lammi, asiantuntija yritys- ja koulutuspalvelut kati.lammi@te-toimisto.fi
​​​​​​​
Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä haussa oleva työvoimakoulutus: Talent Traction