null Uudenmaan TE-toimiston kehittämispäällikkö Raimo Hokkanen eläkkeelle

Totuttelu uuteen eläkeläisen rooliin alkoi tomaatin, paprikan ja jättisipulin taimien istuttamisesta. Samalla tilattiin remontti keittiöön. Toisen lapsenlapsen syntymää odotellaan kuukauden päästä, ja Malmin uimahallin kirkkaat harrastevedet odottavat innokasta vesijuoksijaa.

"Kannattaa pyrkiä aikanaan eläkeläiseksi", maaliskuun 1. päivänä armonvuonna 2016 eläkkeelle jäänyt Uudenmaan TE-toimiston kehittämispäällikkö Raimo Hokkanen myhäilee.

Raimo Hokkasella on takanaan monikymmenvuotinen työura työhallinnon saralla. Viimeisimmät työvuodet hän toimi Vantaan TE-toimiston johtajana vuodesta 2002 vuoteen 2012. Organisaatiomuutoksen myötä vuoden 2013 alusta hän aloitti kehittämispäällikön tehtävissä. Teemaksi nousivat nuorisotakuu ja pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu.

"Työhallinnon asiathan eivät kiinnostaneet minua alun perin ollenkaan. Ajattelin aina, että minusta tulisi lasten ja nuorten psykologi", Raimo Hokkanen nauraa.

Sattumalta hänet kuitenkin kutsuttiin työhaastatteluun työhallintoon, ja itse tehtävä vei hänet mukanaan. 

"Työ on ihmisen hyvinvoinnille hyvin olennainen osa. Työ vie ihmistä eteenpäin. Työttömyys sen sijaan jarruttaa persoonallisuuden kehittymistä tai lopettaa sen kokonaan."

"Freudin sanoin ihminen on terve silloin, kun pystyy rakastamaan ja tekemään työtä."

Työnvälitystä kehitettävä

Raimo Hokkasen mielestä työnvälityspalvelut tulevat aina olemaan osa tulevaisuutta, sillä työ on jatkossakin tärkeää niin ihmiselle itselleen kuin yhteiskunnalle. TE-palveluiden tulisi kuitenkin jatkuvasti kehittää siellä tehtävää työtä.

"Ikuisuusongelmahan on se, miten saadaan ihminen ja työ kohtaamaan. Pitäisi saada vahva tuntuma niin työnantajaan kuin asiakkaaseen, ja se vaatii aikaa, resursseja ja osaamista."

Myös työelämän pitäisi muuttua siten, että se sallisi ihmisen osaamisen ja lahjakkuuden tulla paremmin esille.

"Tämä jos mikä on hyvin vaikea tehtävä. Voin itse myöntää, että esimiehenä se oli minulle kaikkein vaikein alue."

TE-toimistoissa tehtävän työn Raimo Hokkanen näkee niin, että henkilökohtainen palvelu luo perustan koko toiminnalle, mutta lisäksi pitäisi pysyä yhteiskunnallisen muutoksen aallonharjalla. Digitalisaatio tulee valjastaa hyväksi yhteistyökumppaniksi henkilökohtaisen palvelun rinnalle. Tällä hetkellä yleisesti ottaen yhteiskunnassa ei osata Hokkasen mielestä suhteuttaa digitalisaatiota oikein eri tilanteisiin.

Modernissa yhteiskunnassa myös nimenomaan verkostoituminen ja yhteistyön tekeminen ovat ennätyksellisen tärkeitä.

"Hedelmällisen yhteistyön tekeminen vaatii oman ammattitaidon esille tuomista sekä kuuntelevaa korvaa", Raimo Hokkanen pohtii.

Energisen eläkeläisen mielestä työstä täytyisi ehdottomasti saada elannon lisäksi myös tyydytystä.

"Työntekijää täytyisi palkita paremmin suomalaisessa yhteiskunnassa."

Maamerkkejä työuran varrelta

Muutamista työuraan liittyvistä asioista Raimo Hokkanen on erityisen ylpeä. 1980-luvun alussa hän työskenteli Amiedussa maahanmuuttotehtävissä. Silloin otettiin käyttöön maahanmuuttokoulutuksen "pyhäkolminaisuus" eli suomenkielentaito, yhteiskunta- ja työelämätieto sekä työharjoittelu. Yhdessä nämä kolme pystyivät johdattamaan maahanmuuttajan nopeaan työllistymiseen ja kotoutumiseen.

"Vielä tänäkin päivänä on jäljellä jälkiä noista 80-luvulla viljellyistä maahanmuuttotyön siemenistä", Raimo Hokkanen toteaa.

Lisäksi Vantaalle perustetut nuorten työpajat elävät ja hengittävät yhä vahvasti, ja viimeisin ylpeydenaihe on Ohjaamo-toiminta, joka on nuorille suunnattua matalan kynnyksen palvelua.

"Oikeastaan kokonaan kynnyksetöntä palvelua", Raimo Hokkanen sanoo.

"Ohjaamoihin satsasin paljon aikaa ja energiaa. Odotan, että niistä tulee pysyvä nuorten palveluiden toimintamuoto."

Ohjaamon erikoisuus on se, että saman katon alta saadaan kaikki nuorta koskevat palvelut. Asiantuntija-apu on moniammatillista.

"Uskon samankaltaisen toiminnan laajenevan koskettamaan jatkossa muitakin ryhmiä kuten pitkäaikaistyöttömiä, maahanmuuttajia ja yrittäjiä. Vaikka esimerkiksi yrittäjäpalvelut ovatkin kehittyneet, byrokratiaa on silti vielä paljon."

Pitkän uransa aikana Raimo Hokkanen on huomannut, että ihmisillä on harvoin vain yhtä asiaa hoidettavanaan. Yleensä asioita on monta, ne kertyvät ja kaikki täytyisi hoitaa, mutta jokainen eri luukulta.

"Niin ihmisen kuin yhteiskunnankin ongelmien esiin kaivaminen vaatii aikaa. Ensin pitäisi löytää ihmisen ensisijainen ongelma, priorisoida sen hoitaminen ja jatkaa sitten muihin hoidettavana oleviin asioihin."

Naistenpäivän kukkakierros

Raimo Hokkasen uran yksi mieleenpainuvimmista ja hauskimmista tapauksista sattui vuonna 1989. Hän oli töissä silloin työministeriön ammatinvalinnanohjauksen tarkastajana.

Kuumottavalla aamukahvilla ministeriön naisväki motkotti miesten tietämättömyyttä, ja nuori tarkastaja joutui hiippailemaan kahvin jälkeen korvat luimussa omaan työhuoneeseensa. Silmät sattuivat onneksi osumaan kalenteriin, joka kertoi, että tänään vietettiin naistenpäivää.

Raimo Hokkanen arveli, josko tämä olisi syy ministeriön naisten aamuiseen mieskunnan ylenkatsomiseen. Kauaa ei mennyt tarttuessa tuumasta toimeen, kun Raimo Hokkanen jo iltapäivästä kiikutti kolme tulppaania naisille.

"Siitä päivästä lähtien olen aina tehnyt naistenpäivänä kukkakierroksen. Jaan kukkia naisille, jotka ovat kuluneen vuoden aikana tiiviisti tehneet yhteistyötä kanssani. Tänä vuonna esimerkiksi Ohjaamon naiset saivat tulppaaneja", Raimo Hokkanen selittää.

"Nyt naistenpäivän kukkakierroksesta alkaa tulla jo paineita, kun naiset aina muistavat, että tänä päivänä Raimo tulee käymään! Lupaan jatkossakin tulla paikalle niin kauan kuin rollaattori on vain rasvattuna!"

Terveiset työkavereille

"Suurkiitokset yhteisistä vuosista! Yhteydenpito ei pääty tähän, lupaan sen. Nähdään turuilla ja toreilla, vaihdellaan kuulumisia. Kun teillä on eläkejuhlia tulossa, niin kutsukaa minut mukaan", Raimo Hokkanen pyytää.

Oman toiminimen perustamista hän aikoo miettiä tarkemmin tämän vuoden marraskuussa. Tällä hetkellä tärkeintä on rauhoittua, rentoutua, huolehtia omasta kunnostaan ja saada tietyt rästihommat tehtyä kotona.

"Kansalaisena olen kuitenkin mukana joissain asioissa", Raimo Hokkanen lupaa lopuksi.

 

FAKTALAATIKKO

KUKA: RAIMO HOKKANEN

jäi eläkkeelle 1.3.2016 pitkän työuran päätteeksi

aloitti työuransa Espoon työvoimatoimistossa ammatinvalinnan ohjaajaharjoittelijana vuonna 1978

toimi perheneuvolan psykologina Espoon Soukassa

sai Vantaalta ammatinvalinnan ohjaajan sijaisuuden: "Asiakkaina olivat pääasiassa työttömät nuoret."

seuraavaksi lähti Amieduun opettajaksi, jossa ensimmäiset työtehtävät olivat romani-, pakolais- ja nuorten kurssien järjestäminen

ensimmäiset esimiestehtävät vuonna 1983: "Silloin oli kyse 100 vietnamilaisen venepakolaisen kouluttamisesta. Jokaisessa Suomeen tulleessa perheessä oli vammainen perheenjäsen."

vuosina 1983–1988 ammatinvalinnan ohjaajan virka Vantaalla

vuonna 1988 työministeriöön ammatinvalinnanohjauksen tarkastajaksi

13 vuotta Amiedun ulkomaalaisopetuksen osaston osastonjohtajana: "Vaikka oli lama, meillä oli kulta-aika. Silloin Suomen hallitus satsasi vielä koulutukseen, ja toiminta kehittyi tosi vilkkaasti niin laadullisesti kuin määrällisestikin."

vuodet 2002–2012 Vantaan TE-toimiston johtajana: "Halusin kokeilla, että vieläkö yli 50-vuotiaat työllistyvät uusiin tehtäviin. Ja kyllä – minut valittiin hommaan! Kaupungin ja työkkärin välinen yhteistyö oli tiivistä ja hedelmällistä, ja Vantaalla tapahtui paljon kehitystä noina vuosina."

välissä sattui lievä aivoverenvuoto, jonka jälkeen piti vakavasti miettiä halusiko jatkaa johtajan tehtävissä: "Ilman hyvän johtoryhmän, esimiesten ja henkilöstön tukea en olisi selvinnyt. Turhia paineita yritettiin karsia johtajalta niin paljon kuin oli mahdollista."

vuodesta 2013 eteenpäin kehittämispäällikkönä: "Se oli ihan uusi alku! Minulla ei ollut ollenkaan esimiestehtäviä, mihin olin erityisen tyytyväinen. Sain toteuttaa verkostokontakteja, joita pidän hyvin tärkeänä. Mikään organisaatio tai yksilö ei voi toimia nykyaikana yksin. Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa."