Kuvateksti: Asiantuntija Saila Ahonen on työskennellyt kotoutuja-asiakkaiden kanssa neljän vuoden ajan.

Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten määrä on viimeisten vuosien aikana kasvanut ja se näkyy erityisen vahvasti Uudellamaalla.

TEM:n maaliskuun työllisyyskatsauksen mukaan ulkomaalaisten työnhakijoiden määrä Uudellamaalla oli noin 37 500, mikä on 6,3 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että työttömiä työnhakijoita oli 9,5 prosenttia vuoden takaista vähemmän. Uudenmaan TE-toimiston eri palveluissa olevien ulkomaalaisten asiakkaiden määrä oli puolestaan peräti 23 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten.

Ulkomaalaisia työnhakijoita on siis aiempaa enemmän, mutta huomattavasti suurempi osa heistä on päässyt palvelujen pariin. Itse kotoutumiskoulutuksessa oli maaliskuun lopussa noin 4 400 Uudenmaan TE-toimiston asiakasta, mikä on peräti 27 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Tähän vaikuttaa merkittävänä tekijänä kotoutumiskoulutukseen suunnattu määräraha, joka kasvoi viime vuonna Uudellamaalla selvästi.

Asiantuntijan ohjaustyö pohjana

Lisääntyneet kotoutumiskoulutusmäärärahat näkyvät Uudenmaan TE-toimiston osaamisen kehittämisen palveluissa kotoutuja-asiakkaiden korkeana aktivointiasteena. Helsingin toimipaikkojen oman seurannan mukaan kotoutuja-asiakkaista peräti 76 prosenttia oli maaliskuussa joko palveluissa tai työssä. Heistä valtaosa oli eri palvelujen parissa ja pieni osa myös työssä. Viime vuoden huhtikuussa vastaava luku oli 65 prosenttia, joten kasvu on ollut merkittävää. Suomea osaamattomat asiakkaat eivät kuitenkaan automaattisesti hypähdä suoraan eri palveluihin, vaan taustalla on asiantuntevaa ohjaustyötä.

Asiantuntija Saila Ahonen on tehnyt töitä kotoutujien kanssa neljän vuoden ajan. Hän kertoo, että kun maahanmuuttaja tulee kotoutuja-asiakkaaksi, aluksi katsotaan hänen omaa taustaansa. Onko asiakkaalla esimerkiksi koulutus, jolla voisi työllistyä tai jotakin vahvaa kieliosaamista kuten englannin kielen taito.

"Asiakkaita kohdellaan yksilöinä ja lähdetään heidän omista tarpeistaan eteenpäin. Alussa monella on tietysti ensisijaisena tarpeena suomen tai joskus ruotsin kielen opiskelu", Ahonen kertoo. Hän tähdentää, että kotoutumiskoulutus mielletään usein vain suomen kielen opiskeluksi, mutta se ei ole pelkästään sitä. Tavoitteena on asiakkaan integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan, ja asiakasta voidaan tukea esimerkiksi ammatillisessa kouluttautumisessa.

Asiakkaiden taustat vaihtelevat laidasta laitaan, mutta yksi useimpia yhdistävä asia Ahosen kokemuksen mukaan löytyy.

"Monella on tekemisen tarve, he eivät halua olla kotona. He eivät välttämättä myöskään haluaisi hakea työttömyysetuutta tai ainakin haluavat ansaita sen tekemällä jotakin. Meidän asiakkailla on tosi kova motivaatio."

Omasta työstään Ahonen kertoo, että se on paljolti neuvontatyötä, mutta tapahtuu kuitenkin aina vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Työnsä parhaana puolena Ahonen pitää asiakkaiden kohtaamisen lisäksi sitä, että hän konkreettisesti näkee, miten asiakkaat pääsevät eteenpäin.

Kotoutumispalvelut ovat kehittyneet

Usein realismia on se, että asiakas käy 12 kuukauden kotoutumiskoulutuksen loppuun ennen muita suunnitelmia. Joskus työpaikka voi kuitenkin löytyä jo aiemmin esimerkiksi työkokeilun kautta. Nykyään asiakkaan tilannetta myös katsotaan tarkemmin jo kuuden kuukauden kotoutumiskoulutuksen jälkeen, ja jatkokoulutusta pyritään räätälöimään asiakkaan tarpeen mukaan esimerkiksi tietylle alalle suuntaavaksi.

Kysyttäessä Ahoselta, ovatko kotoutumispalvelut hänen aikanaan kehittyneet jollakin tavalla, kuuluu vastaus "Ihan selkeästi! Asiakas kohdataan enemmän yksilönä ja koulutuksia voidaan räätälöidä. Eikä alussa välttämättä tarvitse suunnata koulutukseen. Se voi olla orientaatiojakso, joka tähtää nopeampaan työllistymiseen. Myös kotoutumiskoulutuksen jälkeen jatkopolut ovat laajentuneet. Vaihtoehtoja on tullut lisää ja se tukee myös meidän työtä."

Tämän vuoden alkupuolella aivan uutena palveluna on käynnistynyt maahanmuuttajien osaamisohjelma MAO, ja muitakin uusia palveluja on suunnitteilla.