Metalliala kehittyy vauhdilla robotiikan ja digitalisaation myötä

Ajankohtaiset

Metalliala kehittyy vauhdilla robotiikan ja digitalisaation myötä

Teknologian myötä metalliteollisuuden työpaikat ovat monipuolistuneet ja työympäristöt muuttuneet täysin, mutta vanhat mielikuvat likaisista, metallipölyn peittämistä pajoista ovat yhä valitettavan tiukassa. Robotiikan ja automaation hallitseminen on noussut kädentaitojen rinnalle keventäen työtä merkittävästi, kertoo Casemet Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kokkonen. Hitsaajia ja koneistajia haetaan TE-palveluista eniten. Jos valmiita osaajia ei työmarkkinoilla ole valmiina, työvoima- ja yhteishankintakoulutuksella heitä voidaan kouluttaa.

Etelä-Savossa on metallin ammattilaisia noin 3000

Metallialan ammateissa työskenteli Tilastokeskuksen vuoden 2018 ammattirakennetilaston mukaan Etelä-Savossa noin 3 000 henkilöä. Metallialalla työskenteleviä asuu Etelä-Savossa yhteensä noin 100 henkilöä enemmän kuin Etelä-Savossa on alan työpaikkoja – työssä käydään toki maakuntarajojen yli molempiin suuntiin, kertoo ennakointiasiantuntija Merja Toijonen Etelä-Savon ELY-keskuksesta. Etelä-Savossa oli vuoden 2019 lopussa metalliteollisuuden toimialoilla (toimialaryhmät 25–30 ja 33) yhteensä 2 730 työpaikkaa.

Metallialan työpaikat Etelä-Savossa vuonna 2007 ja 2019. Työpaikkojen määrä on oli vuonna 2007 noin 3200, vuonna 2019 2700.

Etelä-Savon metallialan työpaikoissa työskentelevistä 26 % on yli 55-vuotiaita, kun kaikilla toimialoilla osuus on 28 %. Ikääntyneintä alan henkilöstö on Pieksämäen seutukunnassa, jossa 29 % on yli 55-vuotiaita.

Metallin ammattilaisista noin 1 200 työskentelee moottoriajoneuvojen ja teollisuuskoneiden asennus- ja korjaustehtävissä. Konetekniikan erityisasiantuntijoita ja asiantuntijoita on yhteensä noin 600, koneenasettajia ja koneistajia noin 300 ja hitsaajia noin 200. Toijosen mukaan erityisesti hitsaajien ja koneistajien työpaikkojen täyttämisessä Etelä-Savossa on jo vuosia ollut haasteita.

Digitalisaatio mullisti metallialan

Metalliteollisuuden työpaikat ovat monipuolistuneet ja työympäristöt muuttuneet täysin, mutta vanhat mielikuvat likaisista, metallipölyn peittämistä pajoista ovat yhä valitettavan tiukassa. Robotiikan ja automaation hallitseminen metallialan perusosaamisen ohella on enenemässä määrin metallialan ammattilaisen ydinosaamista, kertoo toimitusjohtaja Jukka Kokkonen Casemet Oy:stä. Metallin työt ovat nykyään siistiä monipuolista työtä, jota kehitetään koko ajan lean-ajattelun mukaan.

Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto antaa hyvän lähtökohdan työllistyä alalle ja me jatkokoulutamme, toteaa Kokkonen. Jatkokoulutusta tarjotaan usein eri tuotantokoneiden operoimisesta, raaka-aineiden käytöstä ja piirustusten lukemisessa. Jokaisen on tunnettava perusdigitaaliset työskentelyvälineet, oman työn kuittaamisen tuotannonohjausjärjestelmään. Kokkosen mukaan hänen pitkän työuransa aikana kaikkien työvaiheiden mittaaminen on lisääntynyt. Joskus työt olivat enemmän semmoisia ruutupaperihommia, nyt automaatio ja digitalisaatio ovat muuttaneet alaa paljon, Kokkonen selventää.

Metallialan työtehtävät ovat monipuolisia

Kyllä hitsaajista on pulaa, mutta myös muita alan ammattilaisia tarvitaan kuten lävistys- ja robottikoneenkäyttäjiä. Olemme onnistuneet saamaan työvoimaa hyvin sillä, että omat työntekijät suosittelevat yritystämme, kertoo operaatiojohtaja Sanna Vihersalo Casemet Oy:stä. Nuoria kiinnostaa esimerkiksi se, että pääsee ohjelmoimaan tuotantokoneita, voi suunnitella valmistuksen eri työvaiheiden keskinäisen järjestyksen sekä käyttää alan materiaaleja tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Metallialan työ on ohjelmointia, koneiden käyttämistä, levyntyöstöä, särmäystä, hitsausta, taivuttamista, robottisolun käyttämistä, pintakäsittelyä, hiontaa, kokoonpanoa, sähkötestausta yms. Vihersalon mukaan Casemetissa tuotantoketjussa työskentelee yli parikymmentä eri tehtävien osaajaa esivalmistelusta tuotannon kautta logistiikkaan.

Casemetissa on tarjolla laajoja urapolkuja

Vihersalon mukaan yrityksessä tarjotaan työntekijöiden mielenkiinnon ja yrityksen tarpeen mukaan laajoja urapolkuja. Casemetissa on sisäistä tehtäväkiertoa ja erilaisia osaamisammattiryhmiä. Joku tulee taloon, vaikka särmääjän töihin, kouluttautuu työn ohessa eteenpäin ja siirtyy muihin töihin sisäisen haun kautta. Yrityksessä täytetään uudet työtehtävät aina ensin sisäisessä haussa.

Halusimme kokeilla RekryKoulutusta

RekryKoulutukseen lähdimme toimitusjohtajan idean innostamina, kertoo Vihersalo. Jukka sanoi meille, että mitä jos kokeiltaisiin. Nyt meillä on sitten haussa kymmenen kokoonpanijaa RekryKoulutuksella. Haastattelut ovat pian, kertoo Vihersalo. Katsoimme, että tämä on kokeilemisen arvoinen palvelu rekrytoida taloon uusia työntekijöitä. Näppärältä on vaikuttanut, toteaa Vihersalo.

RekryKoulutuksen tavoitteena on antaa perustiedot kokoonpanijan tehtäviin, harjaannuttaa sähkötekniikan perusteisiin ja antaa ymmärrys sähkökuvien lukemiseen. Tavoitteena on myös opastaa tuotannossa käytettävien koneiden ja laitteiden käyttöön sekä perehdyttää työn turvalliseen tekemiseen. Koulutus antaa opiskelijalle valmiudet toimia kokoonpanijan tehtävissä Casemetillä. Koulutukseen sisältyy sähköturvallisuuskortti SFS 6002, työturvallisuuskortti ja hätäensiapukortti.

Tietopuolinen opiskelu nivelletään käytännön tehtävien opiskeluun niin, että opiskelija hahmottaa opiskeltavat asiat ammatin osaamiseen liittyvinä kokonaisuuksina. Suurin osa myös tietopuolisesta opiskelusta tapahtuu työpaikalla. Koulutusaika on 21.3.- 31.5.2022

Yrittäjät kaipaavat tietoa ja ketterämpiä palveluja

Olisi hyvä, jos Mikkelissä olisi useampi saman kokoluokan metallialan yritys. Se mahdollistaisi toimialan sisäisen yhteistyön ja kehittämisen. Teemme nytkin paljon yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa, kuten alihankintaa ja työllistämme saman alan työntekijöitä vuokrausperiaatteella. Kun toisella yrityksellä on hiljaista, niin ammattilaiset tulevat toiseen yritykseen töihin, kuvaa Kokkonen yritysten välistä hyvää luottamuksellista yhteistyötä.

Oppilaitosyhteistyö toimii hyvin. Yrityskäynnit ovat oikein tervetulleita, kertoo Kokkonen. Olisi myös hyvä, jos meille tarjottaisiin aktiivisesti alan työnhakijoita, jotta ei aina tarvitsisi laittaa työpaikkaa hakuun ilmoituksilla. Meillä on osaajista koko ajan kysyntää, korostaa Vihersalo. Hänen mukaansa yrittäjät odottavat eri palveluprosessien nopeampaa läpimenoa. Esimerkiksi palkkatukipaikkaan olisi hyvä saada nopeammin päätös palkkatuen myöntämisestä, jotta työsopimuksen allekirjoituksen kanssa ei joutuisi odottelemaan. Samoin yhteishankintakoulutusten valintaprosessin odotusajat ihmetyttävät. Nopeita prosesseja toivotaan myös ulkomaisen työvoiman rekrytointiin esimerkiksi työlupaprosesseihin.

Casemet-konserni

Casemet-konserni on suomalainen vuonna 2016 perustettu metallikotelointiin sekä ohutlevyrakenteiden ja sähkömekaniikan sopimusvalmistukseen erikoistunut perheyhtiö. Yrityksen vahvuutena on asiakaskohtaisten kotelointiratkaisujen suunnittelu ja valmistus vaativiin teollisuuden käyttöolosuhteisiin ja -ympäristöihin. Casemet on sitoutunut arvojensa ja strategiansa mukaisesti kumppanuuteen, erinomaisuuteen sekä kasvuun. Työnantajana Casemet tarjoaa paljon erilaisia kehittymismahdollisuuksia sekä urapolkuja.

Metallin toimialan merkitys on Etelä-Savon työmarkkinoille suuri

Savonlinnan seudun elinkeinorakenteen näkökulmasta metallialalla on ollut perinteisesti suuri merkitys. Lippulaivana on ollut Andritz Oy/Savonlinna Works ja tätä aikaisemmat toimijat sekä lukuisat pienemmät yritykset, joissa tehdään omien tuotteiden lisäksi myös alihankintaa. Vuosina 2007–2008 tapahtuneet työvoiman vähennykset metallialalla näkyivät pitkään alan työvoiman määrässä. Tällä hetkellä aletaan olla samoissa luvuissa, kuin noita vuosia edeltäneinä aikoina, kertoo asiantuntija Hannu Laamanen Etelä-Savon TE-toimistosta.

Myös metallialalla näkyy työvoiman kohtaantohaasteita ja joissakin ammateissa jopa työvoimapulaa. Erityisesti hitsaajista ja koneistajista on lähes krooninen pula. Työvoiman hankinnassa yritykset käyttävät eri väyliä ja myös ulkomaista työvoimaa. Tähän liittyen työlupaprosessien sujuvuudella on suuri merkitys. TE-palvelun osaamisen kehittämispalvelujen ohella työvoiman saatavuushaasteeseen vastataan pitkällä tähtäimellä parhaiten laadukkaalla 2. asteen ammatillisella koulutuksella, kiteyttää Laamanen.

Hitsaajan siisti käsiala takaa töitä

Metallialalle tarvitaan lisää työntekijöitä, kertoo asiantuntija Erno Kuusaari Etelä-Savon TE-toimistosta. Kuusaaren mukaan TE-toimistossa on kysyntään nähden vähän työnhakijoita metallin töihin. Ammattitaitoisia hitsaajia tarvitaan lisää niin konepajoille kuin teollisuushitsauksiin. Samoin kysyntää on CNC-koneistajista ja kokoonpanotyöntekijöistä. Kuusaaren mukaan metallialan vetovoimaan vaikuttaa negatiivisesti se, että ala koetaan fyysisesti raskaaksi ja likaiseksi. Joissakin metallialan työtehtävissä työ on edelleen fyysistä, mutta esimerkiksi hitsaustyössä tärkeimpiä ominaisuuksia ovat tarkkuus, hyvä näkökyky ja siisti hitsausjälki. Metalliala on tällä hetkellä hyvin miesvaltainen. Kuusaari toivoo, että jatkossa alalle hakeutuu myös enemmän naisia. Metallialan positiivinen ilmiö on se, että hyvin harva metallin ammattilainen vaihtaa alaa sen takia, etteivät ko. työt enää kiinnosta ja motivoi. Alan vaihtoon ajavat enemmän esim. tules vaivat.

TE-toimistosta on mahdollista saada palkkatukea työntekijän palkkaukseen. Palkkatukiprosessi, palkka-tukioikeuden selvittäminen, päätöstoimet ja tiedoksi saattaminen, hoituu kymmenessä päivässä. Usein nopeammin. Työnantaja saa päätöksen asiasta nopeasti sähköisesti.

Osaajia voi kouluttaa yrityksen tarpeisiin työvoimakoulutuksella sekä yhteishankintakoulutuksella

Jos työnhakijalla ei ole alan pohjakoulutusta, sitä voi hankkia TE-toimiston palveluina, neuvoo Kuusaari. Kuusaaren mukaan tutustumisen metallialaan voi aloittaa vaikka Tutustu metallialaan koulutuksella, jossa kouluttajina ovat KasvuEsedu ja Sami-Palvelut Oy. Koulutus kestää sopimuksen mukaan esimerkiksi kolme viikkoa tai kuukauden. Opiskelun ajalta saa työttömyysetuutta. Näihin koulutuksiin on jatkuva haku ja tiedot ovat te-palvelut verkkosivulla haussa olevissa työvoimakoulutuksissa. Jos ja kun ala tämän koulutuksen jälkeen tuntuu omalta, lisäosaamisen hankkimiseen on monia väyliä. Voi hakeutua oppisopimuskoulutukseen oppisopimustoimiston avulla tai suorittaa alan perustutkinnon esimerkiksi työvoimakoulutuksena, vinkkaa Kuusaari.

Osaavaa työvoimaa voidaan hankkia räätälöidysti yhteishankintakoulutuksella, jolloin koulutus hankitaan, suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä ELY-keskuksen, TE-toimiston sekä kouluttajan kanssa yrityksen tarpeisiin sopivasti. Tällöin uuden henkilöstön RekryKoulutuksessa yritys maksaa koulutuksen kuluista 30 prosenttia hankintasopimuksen mukaisesta kokonaishinnasta.
Yrityksessä jo työssä olevaa henkilöstöä voidaan kouluttaa Täsmäkoulutuksella, jolloin tämän harkinnan-varaisen palvelun työnantajan maksuosuus koulutuskuluista on 30–50 prosenttia kokonaishinnasta. Työnantajan maksuosuuteen vaikuttaa yrityksen koko ja liikevaihto tai tase. Koulutus kestää vähintään 10 koulutuspäivää opiskelijaa kohden.
Koulutuspalveluja yrittäjien kannattaa kysyä suoraan TE-toimiston työnantaja- ja yritysasiakkaiden pu-helinpalvelusta numerosta 0295 044 020 jossa maakunnan TE-toimiston yritysneuvojat palvelevat klo 9.00–16.15 välisenä aikana ja arkipyhien aattopäivinä klo 9–15.

Lisätietoja verkossa:

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jukka Kokkonen, Casemet Oy, puh. 044 321 1710
Operaatiojohtaja Sanna Vihersalo, Casemet Oy, puh. 040 664 9676
Ennakointiasiantuntija Merja Toijonen, Etelä-Savon ELY-keskus, puh. 0295 024 165
Asiantuntija Hannu Laamanen, Etelä-Savon TE-toimisto, puh. 0295 044 072
Asiantuntija Erno Kuusaari, Etelä-Savon TE-toimisto, puh. 0295 044 117