Yhteistyökumppaneille

Kaakkois-Suomen TE-toimisto on työmarkkinoiden asiantuntija, jonka ydintehtävä on TE-palvelujen tuottaminen toiminta-alueen asiakkaille. Kaakkois-Suomen TE-toimiston arvot ovat asiakaslähtöisyys, avoimuus, osaaminen ja yhteistyö.

Toiminnan strategiset painopistealueet ovat

Tämän sivun tiedot on tarkoitettu ensisijaisesti Kaakkois-Suomen TE-toimiston yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille sekä tiedotusvälineille.

  • Henkilöstön sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@te-toimisto.fi.

Ajantasaista tietoa Kaakkois-Suomen alueen työllisyystilanteesta ja työmarkkinoista löydät

Asiointiohjeet ja yhteystiedot asiakkaille löytyvät alasivuilta

Sivu päivitetty 15.9.2021
null Kaakkois-Suomen TE-palvelut edistää työllisyyttä 35 miljoonalla

Kaakkois-Suomen TE-palveluilla on vuonna 2015 käytettävissä 35 210 000 euroa työllisyysmäärärahaa, joka käytetään valtioneuvoston linjauksen mukaan erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon ja nuorisotakuun toteuttamiseen.

Työllisyysmäärärahan avulla ei yksin poisteta työttömyyttä Kaakkois-Suomessa, mutta se taipuu moneen tarkoitukseen. Kohdentamisella ja käytöllä haetaan ratkaisuja erilaisiin työllistämisen haasteisiin ja yksittäisten asiakkaiden tilanteisiin.

"Valitettavasti ei kuitenkaan ole takuuta sille, että esimerkiksi työvoimakoulutuksen suorittanut henkilö työllistyy välittömästi koulutuksen jälkeen, koska muuttuvat työmarkkinat tuovat monta muuttujaa työllistymisen tielle", kertoo Kaakkois-Suomen TE-palvelujen osaamisen kehittämispalvelujen palvelujohtaja Antti Ronkainen. "Satsaus voi näkyä vasta kuukausien tai jopa vuosien päästä, joten yksikään työllisyyteen käytetty euro ei mene yksittäisen ihmisen kannalta hukkaan."

Määrärahan suunnitelmallinen käyttö edellyttää asiakkaiden ja työmarkkinoiden tarpeiden tunnistamista sekä määrärahan rajallisuuden tunnustamista. Tämän vuoksi esimerkiksi rahan kohdentaminen nuorten ja pitkään työttömänä olleiden tarpeisiin on perusteltua.

"Työllisyysrahalla ei haluta tehdä temppuja tai siivota kortistoja, vaan sillä halutaan saada aikaan tavoitteellista ja tehokasta, yksittäistä asiakasta hyödyntävää toimintaa", vakuuttaa Ronkainen.

Mihin raha käytetään

Ronkaisen mukaan hallitseva työmarkkinatilanne asettaa haasteen sille, mihin työllisyysrahaa kannattaa näissä olosuhteissa kohdentaa. "Työttömyyden kasvaessa on olennaista, että määrärahan käytön painopisteenä on työttömien työmarkkinavalmiuksien ja osaamisen ylläpitäminen, jolloin työllistyminen olisi helpompaa, kun työmarkkinat alkavat taas vetää."

Kaakkois-Suomessa tämä tarkoittaa, että määrärahasta yli puolet (n. 18 500 000 €) käytetään ammatillisen työvoimakoulutuksen hankintaan. Noin 3 500 000 € tästä rahasta käytetään maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen.

Työvoimakoulutukseen suunnatun määrärahan jälkeen toiseksi suurin osuus työllisyysmäärärahasta käytetään palkkatukeen. Palkkatukea myönnetään sekä julkisen- että yksityisen sektorin työnantajille yhteensä n. 8 500 000 €.

Yrittäjyyden tukemiseen on työllisyysvaroista varattu n. 2 000 000 € sekä erilaisiin valmennuksiin ja asiantuntija-arviointeihin 1 500 000 €. Lisäksi työllisyysmäärärahaa käytetään työllisyyspoliittisen kuntakokeilun ja työllisyyspoliittisten hankkeiden rahoittamiseen. Näillä rahoilla tuetaan mm. kolmannen sektorin toimia työllistämisen edistämisessä ja haetaan uusia innovaatioita työllisyyden hoitoon.

Työvoimakoulutus

Vuodelle 2015 hankitut työvoimakoulutukset ovat pääasiassa eri alojen jatko- ja täydennyskoulutuksia, joiden tarkoituksena on asiakkaan ammattiosaaminen kehittäminen alan työmarkkinoiden vaatimusten tasolle. Lisäksi hankitaan tutkintoon johtavia koulutuksia mm. sosiaali- ja terveys- sekä myyntialalle.

"Koulutusvalikoima pyritään myös pitämään ajan hermolla", kertoo Ronkainen. "Tälle vuodelle on hankittu mm. peligraafikon koulutusta ja robotiikka-avusteista tietoteknologiakoulutusta."

Määrärahaa voidaan käyttää myös yhteishankintakoulutukseen, jolloin työnantaja ja TE-palvelut suunnittelevat ja rahoittavat koulutuksen yhdessä. Yhteishankintakoulutus voidaan kohdentaa joko työantajan nykyisille tai uusille palkattaville työntekijöille.

Palkkatuki

Palkkatuetun työn tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammatillista osaamista ja edistää avoimille työmarkkinoille työllistymistä. Palkkatukea voidaan käyttää myös työnhakijan rekrytoinnin tukena yrityksiin.

Yrittäjyyden tukeminen

Yrittäjyyttä edistetään käyttämällä työllisyysmäärärahoja yrittäjyyskartoituksiin ja työvoimakoulutuksena järjestettäviin yrittäjäkoulutuksiin. Lisäksi starttirahalla turvataan osaltaan yrittäjäksi ryhtyvän toimeentuloa yrittäjyyden alkuvaiheessa. Starttirahan hakuvaiheessa yritystoiminnan edellytyksistä pyydetään kilpailutetuilta palvelutuottajilta lausunto (yritystoiminnan edellytyksien arviointi).

Valmennukset ja asiantuntija-arvioinnit

Jos asiakkaalla ei ole selvää urasuunnitelmaa tai hän tarvitsee urasuunnittelun pohjaksi työkykyynsä liittyviä selvityksiä, työllisyysmäärärahalla hankitaan asiakkaille valmennusta tai työkyvyn selvittämiseksi asiantuntija-arviointeja esimerkiksi kuntoutuslaitokselta.
Uravalmennuksia hankitaan kohdennetusti esimerkiksi eri tilanteissa oleville nuorille. Valmennuksien avulla tuetaan ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiytymistä, koulutukseen hakeutumista ja työelämävalmiuksien kehittymistä.

Mikäli asiakkaalla on riittävä osaaminen, mutta hän tarvitsee työnhakuunsa tukea ja ohjausta, käytetään työllisyysmäärärahoja tähän tarkoitukseen hankkimalla työnhakuvalmennuksia. Valmennuksien tarkoituksena on antaa asiakkaille valmiudet omatoimiseen työnhakuun.

Mikäli asiakas tarvitsee henkilökohtaista tukea työnhakuun ja työllistymisen alkuvaiheeseen, voidaan hänelle hankkia työhönvalmennusta.

Hallitus jakaa määrärahat alueiden käyttöön

Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen määrärahojen alueellisesta jaosta ja painotuksista päättää hallitus. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö voi kohdentaa ELY-keskuksille lisää työllisyysmäärärahoja. ELY-keskukset suunnittelevat yhdessä TE-palvelujen kanssa niiden alueellisen käytön työllisyyden edistämiseksi.

Lisätietoja:

  • Antti Ronkainen, palvelujohtaja, osaamisen kehittämispalvelut, puh. 0295 042 193
  • Tuija Luodelahti, palvelujohtaja, työnvälitys- ja yrityspalvelut, puh. 0295 042 128 (13.4. alkaen)
  • Jari Saarinen, palvelujohtaja, tuetun työllistymisen palvelut, puh. 0295 042 200

Lataa tiedote (pdf)

    

Yhteyshenkilöitä Kaakkois-Suomen TE-palveluissa

Johtaja:

Jari Saarinen
0295 042 200

Johdon tuki:

viestintäpäällikkö
Suvi Kalliomäki
0295 042 035

viestintäasiantuntija
Niina Sylgren
0295 042 170

tietosuojavastaava
Toni Vesanen
0295 042 085

Työnantaja- ja yrityspalvelut, tuetun työllistymisen palvelut Kymenlaakso:

palvelujohtaja
Tuija Luodelahti
0295 042 128

Yrityspalvelut:
palvelupäällikkö
Antero Järvinen
0295 042 068

Muutosturva ja lomautukset:

Leena-Maria Sevón
0295 042 264
Anita Kirkkopelto-Marttila
0295 042 087

Yrityspalvelut (vaihde)
0295 042 001

Lähetä yt-esitykset:
kirjaamo.kaakkois-suomi@te-toimisto.fi

TE-live

tuottaja/toimittaja
Akulina Rugojeva
0295 042 048

Nuorten palvelut ja osaamisen kehittäminen, tuetun työllistymisen palvelut Etelä-Karjala:

palvelujohtaja
Tiia Piikki
0295 042 172

Nuorten yhteiskuntatakuu:

asiantuntija
Tuula Hautala-Piirainen
0295 042 046

Hankkeet ja työllisyyspoliittiset avustukset:

palvelupäällikkö
Kai Greijula
0295 042 271