Ajankohtaiset

<< Takaisin

Keski-Suomen työttömyyskäyrä teki historiallisen kasvupiikin

Tiedot ovat järjestelmistämme poimittuja prosessitietoja, joita ei ole tarkistettu ja korjattu tilastointitarkoituksiin ja siksi ne ovat vain suuntaa antavia eikä niitä voi verrata työllisyyskatsauksen tietoihin.

Yrityksillä edelleen luottamusta tulevaisuuteen – lomautukset määräaikaisia Keski-Suomessa

Keski-Suomessa, kuten muuallakin maassa, työttömyyden voimakas kasvu tänä keväänä johtuu pääosin koronapandemian aiheuttamasta lomautusten määrän kasvusta. Keski-Suomessa lomautusten määrä on kasvanut viime vuoden huhtikuuhun verrattuna 6300 henkilöllä. Kyse on ollut pääosin määräaikaisista lomautuksista. Työttömyys on kasvanut viime vuodesta noin 2000 henkilöllä.  Myös lyhennettyä työviikkoa tekevien määrä on kasvanut.  Lomautusten ja työttömyyden kasvu painottuu samoille aloille kuin koronasta johtuvat rajoitustoimet.

- Positiivista tilanteessa on se, että edelleen kyse on määräaikaisista lomautuksista. Vaikka myös työttömyysluvuissa on kasvua, havaintoja merkittävistä irtisanomisista tai toistaiseksi voimassa olevia lomautuksista ei ole vielä Keski-Suomessa, Keski-Suomen TE-toimiston johtaja Tuula Säynätmäki kommentoi.

- Todennäköisesti työttömyyden kasvu johtuu osittain vaihtelevaa työaikaa tekevien lisääntyneistä työttömyysjaksoista. Talouden avaamisen kesäkuun alussa odotetaan kääntävän työttömyyden kasvukäyrän kulmakertoimen yhtä nopeasti negatiiviseksi kuin käänne toiseen suuntaan tapahtui, Säynätmäki täydentää.

Vaikka avoimien työpaikkojen määrä on koronasta johtuen pudonnut 30-40 prosenttia, on työpaikkoja ollut avoinna useilla aloilla koko pandemian ajan.

- Positiivisena merkkinä voidaan pitää myös TE-toimiston palkkatuen kysynnän selvää kasvua viime päivinä, Säynätmäki sanoo.

Lomautukset kohdistuvat laajasti eri ammattialoihin

Lomautusten kasvussa korostuu palvelu- ja myyntityö. Palvelualojen lomautetuissa ovat mukana matkustuspalvelut, ravintola-ala, kampaamot ja kosmetologit, kiinteistönhuolto ja siivousala sekä henkilökohtaiset palvelut. Palvelutyössä eniten lomautettuna on ravintola- ja suurtaloustyöntekijöitä sekä tarjoilijoita. Myyntityössä eniten lomautettuna on myyjiä sekä kahvila- ja baarimyyjiä.

Tämän lisäksi lomautukset kohdistuvat muun muassa kuljetustyöntekijöihin, konepajatyöntekijöihin ja asentajiin sekä rakennustyöntekijöihin. Kuljetusalalla suurin lomautettujen ammattiryhmä ovat linja-auton kuljettajat, konepaja- ja asennusaloilla puolestaan moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat sekä koneenasettajat ja koneistajat. Rakennusalalla eniten lomautettuna on putkiasentajia ja kirvesmiehiä.

- Yhtenä verrattain suurena lomautettujen ryhmänä ovat hoivapalvelujen ja terveydenhuollon työntekijät. Tämä johtunee muiden terveyspalvelujen kysynnän laskusta koronapandemian aikana. Hoiva- ja terveyspalveluissa suurimmat lomautettujen ammattiryhmät ovat lähihoitajat ja lastenhoitajat, Säynätmäki kertoo.

Myös monet asiantuntija-alat näkyvät lomautustilastoissa. Asiantuntija- ja erityisasiantuntija-aloista eniten lomautuksia on mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijoilla, myyntiedustajilla, fysioterapeuteilla, sosiaalialan ohjaajilla ja neuvojilla, konetekniikan erityisasiantuntijoilla, sairaanhoitajilla, lastentarhaopettajilla, keittiöpäälliköillä, liikunnan ja vapaa-ajan ohjaajilla, muilla liike-elämän asiantuntijoilla, sovellussuunnittelijoilla, teollisuuden työnjohtajilla, optikoilla, hammaslääkäreillä ja toimittajilla.

Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöitä lomautetuissa on runsaat sata molempia. Asiakaspalvelutyöntekijät pitää sisällään muun muassa rahaliikenteen, matkatoimistot, hotellit ja puhelintyön.

Lomautukset ovat kasvaneet verrattain tasaisesti eri ikäryhmissä. Lomautetusta 57 prosenttia on naisia. Lomautusten kasvu on suurinta toisen asteen koulutuksen omaavilla.

Lomautusten kasvun kohdistuminen eri ammatteihin koronapandemian aikana Keski-Suomessa (huhtikuun ja helmikuun 2020 erotus). Kuviossa näytetään lomautusten kasvun määrä eri ammateissa, kasvun määrä vaihteelee välillä 30-812. Eniten kasvua on kohdistunut palvelutyöntekijöihin (huhtikuun ja helmikuun 2020 erotus 812), myyjiin, kauppiaisiin ym. (erotus 699), sekä kuljetustyöntekijöihin (449). Vähiten kasvu on kohdistunut laskennan ja varastoinnin toimistotyöntekijöihin (erotus 30), terveydenhuollon erityisasiantuntijoihin (erotus 30) ja vastavalmistuneihin (erotus 32).

Palvelu- ja myyntityön ammatit myös työttömyyden kasvun kärjessä

Koronapandemian aikana (helmikuusta huhtikuuhun 2020) työttömyys on kasvanut eniten palvelu- ja myyntityössä, rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöillä sekä asiantuntija-aloilla.

- Palvelualoilla ja vähittäiskaupassa käytetään paljon osa-aikatyöntekijöitä. Todennäköisesti työttömyyden kasvu johtuu osittain siitä, että osa-aikatyötä, keikkatyötä tai muilla tavoin vaihtelevaa työaikaa tekevät ovat olleet koronapandemian aikana enemmän työttömänä kuin töissä, Säynätmäki  arvelee.

Koronapandemian aikana helmikuusta huhtikuuhun työttömyys on kasvanut 1400 henkilöllä. Työttömyyden kasvu on suurin myyjillä, kampaajilla ja kosmetologeilla, ravintola- ja suurtaloustyöntekijöillä, rakennustyöntekijöillä, siivoojilla, lastenhoitajilla ja koulunkäyntiavustajilla ja tarjoilijoilla. Työttömyys on kasvanut eniten 20-24 vuotiailla sekä 55-59 -vuotiailla. Työttömistä 55 prosenttia on naisia. Työttömyyden kasvu on suurinta toisen asteen koulutuksen omaavilla.


Oma
asiointi