Ajankohtaiset

Työttömyys on Pohjois-Pohjanmaalla jatkanut laskuaan, ollen tällä hetkellä vuotta 2019 vastaavalla tasolla. Työvoiman kysyntä on jatkunut edelleen korkeana, ja useilla aloilla on pulaa ammattitaitoisista osaajista. Avoimia työpaikkoja on huomattavasti aiempia vuosia enemmän. Talvikaudella työvoimaa vähentävät sekä kesällä vilkastuvat toimialat alkavat myös hiljalleen palkata työvoimaa kesäkaudelle.

Työmarkkinoiden murros jatkuu edelleen. Tilanne on kaksijakoinen, eli työvoimapulaa ja työttömyyttä esiintyy samanaikaisesti. Pohjois-Pohjanmaalla toimialojen ja ammattien osaajapulat vaihtelevat alueen sisällä.

Pula-alojen kirjo on laajentunut, ja eniten työvoimapulaa on Oulun seudulla. Toisaalta Oulun seudun työpaikkatarjonta on monia seutuja laajempi. Työvoiman ylitarjonta keskittyy lähes yksinomaan Oulun seudulle - monilla seuduilla ylitarjontaa ei ole lainkaan.

Ammattiosaajien pulaan useilla eri toimialoilla ja ammateissa ei ole yhtä ainoaa lääkettä, vaan tilanteeseen tulee vastata kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla, kuten koulutuksella, osatyökykyisten työllistämisellä, työurien pidentämisellä sekä ulkomaisen työvoiman hankinnalla. Työnantajien tulisi myös tarkastella mahdollisuuksia työsuhteen ehtojen räätälöintiin työntekijän elämäntilannetta vastaavaksi.

Pohjois-Pohjanmaan alueella oli tammikuussa TE-palvelujen kautta avoimena 9 596 työpaikkaa, joka oli noin 4 000 työpaikkaa enemmän kuin vuosi sitten. Osassa työpaikkailmoituksia on nähtävissä, että samat työpaikkailmoitukset ovat auki usein. Kesätyöpaikkoja on myös tarjolla koronaa edeltäviä vuosia vastaavasti.

Palvelualan osaajia tarvitaan koko alueella

Talouden ammattien osalta jo pitkään jatkunut pula kirjanpitäjistä ja palkanlaskijoista jatkuu edelleen koko alueella, keskittyen erityisesti suurimpiin kaupunkeihin. Hotelli- ja ravintola-alojen osalta pulaa tullaan kokemaan avustavista keittiötyöntekijöistä, pikaruokatyöntekijöistä, ravintola- ja suurtaloustyöntekijöistä sekä tarjoilijoista.

Myynti- ja kaupan alan osalta myyntiedustajien ja puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjien osalta on pulaa edelleen lähes koko alueella. Pääasiallinen syy osaajapulaan on alan provisiopalkkaus, joka ei houkuta työnhakijoita. Myyntialan ammateista kahvila- ja baarityöntekijöiden, kassanhoitajien ja lipunmyyjien sekä kioski- ja torimyyjien tarve tulee kesäkaudella kasvamaan.

Puhdistuspalvelujen osalta kotiapulaisista ja siivoojista sekä toimisto- ja laitossiivoojista on pulaa koko alueella etenkin kaupungeissa. Oulun alueella pulaa esiintyy myös siivoustyön esimiehistä. Raahen seutukunnan alueella on pulaa vartijoista, jota selittää muun muassa Hanhikiven alueen tarpeet.

Kauneudenhoitoalalla kampaajista ja partureista on muusta alueesta poiketen pulaa Koillismaalla. Oulun alueella taas on kosmetologeja työnhakijoina kysyntää enemmän. Kirjastonhoitajien, informaatikoiden ja kirjastotyöntekijöiden tilanne vaihtelee maakunnassa siten, että muusta alueesta poiketen Oulun alueella kirjastoammattilaisia on työnhakijoina kysyntää enemmän.

Terveys- ja sosiaalialan tilanne heikkenee

Työvoimapula laajenee terveys- ja sosiaalialalla myös Pohjois-Pohjanmaalla. Tilanne on edelleen heikentynyt viime syksystä. Erityisesti lähihoitajista on pulaa kaikissa alueen seutukunnissa. Pulaa on myös psykologeista, sosiaalityön erityisasiantuntijoista, sairaanhoitajista sekä kotipalvelutoiminnan työntekijöistä.

Erikoislääkäreistä on pulaa erityisesti Oulun ja Raahen seutukunnissa. Uutena ryhmänä ammattibarometrissä pula-ammatteihin on noussut myös puheterapeutit, joista kysyntä on kasvussa.

Opetusalalla tarvitaan nyt lastentarhanopettajia, ja erityisesti sijaisuuksiin on vaikea saada osaajia. Oulun seudulla on ylitarjontaa peruskoulun alaluokkien opettajista. Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajista on ylitarjontaa Oulun seutukunnassa ja vastaavasti pulaa Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Koillismaan seuduilla.

Talouskasvu kaipaa rakennus- ja ICT-ammattilaisia

Pohjois-Pohjanmaalla tullaan kokemaan osaajapulaa myös kattoasentajista, muurareista, talonrakentajista sekä muista rakennusalan osaajista, johtuen kiihtyneestä rakennustarpeesta.

Osaajia kaivataan koko maakunnassa vastaavasti sekä henkilökuljetusalalla että metalli- ja konepajateollisuudessa. ICT-alalla pulaa on edellisvuosien tapaan sovellus- ja ohjelmistokehittäjistä sekä suunnittelijoista.

Oulun alueella osaajatarve kohdistuu etenkin ICT- ja rakennusaloille. Pohjois-Pohjanmaan eteläisellä alueella sekä Koillismaalla osaajapulaa on elektroniikka- ja automaatiolaitteiden asentajista sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kokoonpanijoista. Pulaa on lisäksi konetekniikan asiantuntijoista, ohut- ja paksulevysepistä, rautarakennetyöntekijöistä sekä hitsaajista ja kaasuleikkaajista.

Maatila-alalla kaivataan maatalouslaitteiden korjaajia ja niiden käyttäjiä. Alueellisesti osaajia tarvitaan myös puu- ja sahatavaran prosessiteollisuuteen.

Ammatillinen ylitarjonta maakunnassa painottuu käsityövaltaisiin aloihin sekä tieto- ja viestintäteknologian asentajiin ja korjaajiin sekä käytön tukihenkilöihin. Ratkaisuna liikatarjontaan voisivat olla muuntokoulutukset ja rekrytointikoulutukset, yritysten tarpeet huomioiden.

Ammattibarometrissä TE-toimisto arvioi reilun 200 ammatin työvoiman kysyntänäkymiä sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon kehitystä. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto laatii ammattibarometrin kaksi kertaa vuodessa, maaliskuussa ja syyskuussa. Ammattibarometrin tulosten arviointiin on osallistunut ammattilaisia myös mm. kuntakokeiluista, Business Oulusta, Oulun kauppakamarista, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta ja henkilöstövuokrausyrityksistä.

TE-toimistot perustavat arvionsa ammattien työmarkkinanäkymistä asiakasrajapinnassa saamiinsa tietoihin, yrityshaastatteluihin, barometreihin, tilastotietoihin sekä yhteistyökumppaneiden antamiin tietoihin. Aiemmista arviointikerroista poiketen Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto on tarkastellut maaliskuun 2022 arvioinnissa ammatteja aluekohtaisen tarkastelun lisäksi toimialakohtaisesti.

Lisätietoja:

• Pohjois-Pohjanmaan ammattibarometri I/2022 (ammattibarometri.fi)
• Pohjois-Pohjanmaan ammattibarometri I/2022, tiivistelmä (ammattibarometri.fi)
• Ammattibarometri (ammattibarometri.fi)

Hyvinvointi-, terveys- ja opetusalat: asiakkuuspäällikkö Marko Selin, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto, p. 0295 056 234, marko.selin@te-toimisto.fi
Talous ja palvelut -toimialat: asiakkuuspäällikkö Virpi Sammalkangas, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto, p. 0295 056 723, virpi.sammalkangas@te-toimisto.fi
Teollisuus ja ICT -toimialat: asiakkuuspäällikkö Hannele Mesilaakso-Aartola, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto, p. 0295 056 414, hannele.mesilaakso-aartola@te-toimisto.fi
​​​​​​​palvelujohtaja Marita Rimpeläinen, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto, p. 0295 056 713, marita.rimpelainen@te-toimisto.fi
​​​​​​​asiantuntija Jarkko Pietilä, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, p. 0295 038 116, jarkko.pietila@ely-keskus.fi