null Ammatinvalinnanohjauksen tarve kasvanut urapolkujen muuttuessa

Työelämätutkija Anu Järvensivun mukaan elämme nyt poikkeuksellisen isossa työelämän murrosvaiheessa.

Ammatinvalinnanohjaus on yksi vanhimmista psykologian sovelluksista. Muuttuneessa työelämässä ammatinvalinnanohjausta tarvitaan työuran eri vaiheissa nyt enemmän kuin koskaan. Uraohjaus onkin tunnetusti tehokkainta ammatillista ohjausta, totesi Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola puhuessaan Ammatinvalinnanohjauksen 80-vuotisjuhlaseminaarissa elokuussa Säätytalolla. Hämeen TE-toimiston psykologi Malla Laamanen puolestaan totesi työpsykologien saavan asiakaspalautteesta ja asiakaskohtaamisista voimaa omaan työhön. Iloa tuovat asiakkaiden onnistuminen tavoitteissaan ja yhteyden luonti asiakkaaseen.

Yleisesti seminaarissa nähtiin, että ohjaus ja alan osaaminen eivät tule tulevaisuudessakaan häviämään, mutta auki on se, missä muodossa työtä tulevaisuudessa tehdään. Vaikka asiakkaita palvellaan verkossa ja virtuaalisesti, kasvotusten tapaaminen ja henkilökohtainen ohjaus ovat yhä asiakkaille merkityksellisiä. 

Elämme työelämän murrosvaihetta

Työelämätutkija Anu Järvensivun mukaan nyt elämme poikkeuksellisen isossa työelämän ja yhteiskunnan murrosvaiheessa, joka on samaa mittaluokkaa kuin silloin kun siirryttiin maatalousyhteiskunnasta teollisuus- ja palveluyhteiskuntaan.

Järvensivu on aiemmin kritisoinut poliittisia päättäjiä siitä, että päätöksiä on tehty vanhentuneen työelämäkuvan perusteella. Tällä hetkellä hän kertoo, että tekeillä on erilaisia työn tulevaisuuden hankkeita ja työryhmiä, jotka todennäköisesti tulevat näkymään tulevaisuudessa poliittisissa päätöksissä paremmin.

Järvensivu muistuttaa, että muutokset leviävät globaalissa maailmassa nopeasti. "Esille nousee kysymyksiä, kuten missä työskentelen, milloin työskentelen, mitä priorisoin ja kenen kanssa työskentelen", Järvensivu toteaa. Hän kertoo, että työ ja toimeentulo tulevat linkittymään monin erilaisin tavoin. Samalla paikallisuus tulee korostumaan teknologian keskellä.

On arvioitu, että Yhdysvalloissa puolet nykyisistä työtehtävistä katoaa 10-20 vuodessa. Suomessa korvautuvissa tehtävissä työskentelee noin 30 prosenttia työvoimasta. Murros näkyy Järvensivun mukaan jo arjessa niin sanottujen hybridiammattien yleistymisessä. Siinä sama henkilö tekee montaa eri työtä. Useasta ammatista saattaakin muodostua kilpailukykyinen yhdistelmä työmarkkinoiden tarpeisiin. Toinen tulevaa aikaa kuvaava sana on Järvensivun oma termi monityösuhteisuus, missä työntekijällä voi olla monta eri työnantajaa ja työtä tehdään yrittäjämäisesti itsensä työllistäen.                                             

Hyödynnä työelämäsi tarinaa suunnitellessasi urapolkuasi

Tuloksekas työnhaku vaatii jo nykypäivänä niin uupumatonta tiedonhakua, verkostojen hyödyntämistä kuin kykyä ajatella toisin. Ennen työnhakua kannattaakin miettiä työelämänsä tarinaa. Järvensivun mukaan tätä tarinaa työstämällä urastaan voi löytää jatkuvuutta ja logiikkaa, mikä auttaa uran tietoisessa rakennuksessa. Työntekijän ei Järvensivun mielestä kannata jäädä yhden suunnitelman varaan, vaan kannattaa miettiä jo valmiiksi muita vaihtoehtoja ja vaihtoehtoisia uratarinoita. Työelämän tarinoiden rakentamisessa ja uusien tulkintojen löytämisessä urapolulle voivat auttaa TE-toimiston työpsykologit. TE-toimiston työpsykologien palvelut ovat ilmaisia ja kaikkien käytössä.

"Kannattaa olla herkkä uusille mahdollisuuksille ja siihen, voisiko niihin tarttua. Korkea luottamus siihen, että tilanne säilyy ennallaan saattaa johtua kulttuuristamme," Järvensivu toteaa. Hän korostaakin nopealiikkeisyyttä ja ketteryyttä sekä rohkeutta aloittaa uutta ja lisää, ettei kannata vain olettaa, että joku tarjoaa työtä. Järvensivu onkin huolestunut työntekijöiden hitaasta päätöksenteosta; esimerkiksi päätös lähteä opiskelemaan uutta saattaa syntyä liian hitaasti nopeutta arvostavilla työmarkkinoilla. Suomalaiset ovatkin yleisesti huonoja aloittamaan uutta ja moni jää sinnittelemään aloilleen jopa yt-neuvotteluissa tai tilanteissa, joissa työhyvinvointi on huonoa.

Kysyttäessä ennakko-oletuksesta, jonka mukaan nuorempi sukupolvi on valmiimpi sietämään työoloissaan epävarmuutta, Järvensivu toteaa, että nuoriso on tässä mielessä kahtiajakautunutta. Siinä missä osa syleilee uusia työn tekemisen tapoja, osa haluaa vakautta ja turvaa. Samalla osa vanhemmasta ikäluokasta saattaa suhtautua kriittisesti esimerkiksi asiantuntijatyön arviointiin työhön käytetyn ajan perusteella.

Uppdaterad: 18.08.2023