Lähes mikä tahansa yritys soveltuu KISÄLLI-paikan tarjoajaksi. Tärkein kriteeri on, että yrityksen toiminnassa toteutuu jokin ammatillisen koulutuksen osa-alue, jota työnhakija voi oppia. Koko tutkinnon suorittamisen mahdollisuutta ei yrityksessä tarvitse välttämättä olla. Esimerkiksi myymälässä oppija voi oppia Liiketoiminnan perustutkinnon opintoja ja autokorjaamossa Autoalan perustutkinnon opintoja. Ota yhteyttä, niin voimme yhdessä selvittää, minkä opintojen oppimiseen yrityksesi soveltuu.

KISÄLLI-paikan tarjoavassa yrityksessä tulisi olla riittävästi tuotanto- tai palvelutoimintaa, jotta työnhakija pääsee tekemällä oppimaan. Henkilökuntaa yrityksessä tulee olla sen verran, että työpaikalla on joku, joka ohjaa ja jolta voi kysyä neuvoa. Myös yksinyrittäjä voi toimia mestarina kisällille. Kun KISÄLLI-yhteistyö alkaa työkokeiluna, tulee kuitenkin muistaa, että työkokeilu ei ole työsuhde, joten työkokeilijaa ei voi jättää yksin työpaikalle vastuuseen toiminnasta.

Yrityksen tulee olla myös valmis räätälöimään oppijan tehtäviä ammattitaitovaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi, jos työnhakija suorittaa Liiketalouden perustutkinnon asiakaspalvelun tutkinnonosaa, tulee tälle tarjota mahdollisuus toimia asiakaspalvelutilanteissa.

Työkokeilu tarjoaa työttömänä työnhakijana olevalle mahdollisuuden tutustua uuteen alaan, oppia työelämätaitoja ja kerryttää työkokemusta. Työkokeilu ei ole työsuhde eikä työnantaja maksa työkokeilijalle palkkaa.

Työkokeilusopimuksen kesto harkitaan kunkin asiakkaan kanssa erikseen, mutta se voidaan tehdä korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi saman työnantajan kanssa. Kunnalla työkokeilu voi kestää 12 kuukautta, jos työtehtävät välillä vaihtuvat. Yleensä aloitetaan maksimiaikaa lyhyemmillä kestoilla ja työkokeilusta sovitun tavoitteen mukaista etenemistä seurataan. Työkokeilussa työnhakija on työssä 4-8 tuntia päivässä, enintään 5 päivänä viikossa.

Työnantaja huolehtii työkokeiluun osallistuvan ohjauksesta ja valvonnasta. Työkokeilusta tehdään kirjallinen sopimus työkokeilun järjestäjän eli työnantajan, TE-toimiston ja työnhakijan välillä. Lue lisää työkokeilusta TE-palveluiden sivuilta.

Lue lisää:

​​​​Työkokeilu työnantajan näkökulmasta (Työmarkkinatori.fi)

Opinnollistaminen on osaamisen tekemistä näkyväksi. Työnhakija oppii uusia taitoa päivittäisissä työtehtävissään. Näitä taitoja kirjataan ylös ja peilataan ammatillisiin tutkintovaatimuksiin.

Työnantajan velvollisuutena on tarjota oppijalle sellaisia työtehtäviä, joissa tämä oppii tutkintovaatimusten mukaisia taitoja. Kisällinä kertynyttä osaamista verrataan Opetushallituksen määrittelemiin tutkinnon perusteisiin - niihin samoihin, joita ammatillisissa oppilaitoksissa käytetään opetuksen runkona.

Työnhakija voi työkokeilun aikana tai sen jälkeen osallistua ammatilliseen näyttöön, eli osoittaa kertyneen osaamisen virallisten tutkintovaatimusten mukaisesti.

KISÄLLI-pilotilla on käytössä PAIKKO-työkalu, jonka avulla oppimisympäristö voidaan yrityksessä tunnistaa. PAIKKOn avulla työnhakijalle voidaan myös kirjoittaa osaamistodistus. Hakija saa osaamisestaan todistuksen siis myös silloin, kun näyttöön osallistuminen ei jostain syystä onnistu. Osaamistodistus ei ole virallinen tutkintotodistus, mutta sen avulla työnhakija voi osoittaa paremmin osaamistaan työnhaussa tulevaisuudessa tai opintojen jatkuessa oppilaitoksessa tai oppisopimuksella.

Opinnollistamisprosessissa yrityksessä tullaan tietoisemmaksi yrityksen henkisestä pääomasta - sen työntekijöiden osaamisesta sekä työpaikasta oppimisympäristönä. Tästä on hyötyä myös muiden uusien työntekijöiden perehdyttämisessä jatkossa.

Lue lisää:

• Eperusteet-verkkosivut (eperusteet.opintopolku.fi) Mitä opintoja yrityksessäsi voidaan oppia? Eperusteet-sivulta lyödät tutkintojen perusteet oppiainekohtaisesti
• PAIKKOn verkkosivut (paikko.fi) Tietoa osaamistodistuksesta ja oppimisympäristön tunnistamisesta
• Opetushallituksen verkkosivut (oph.fi) Tietoa työelämässä oppimisesta, osaamisen tunnistamisesta ja ammatillisesta näytöstä

TE-toimisto tarjoaa työhönvalmentajan, jonka tehtävänä on tukea työnhakijaa ja työnantajaa opinnollistamisessa. Työhönvalmentaja vierailee työpaikalla säännöllisesti ja huolehtii siitä, että tutkintovaatimuksen mukaisia asioita opitaan työkokeilussa.

Työhönvalmentaja arvioi, milloin osaamista on kertynyt riittävästi näyttöön osallistumista varten. Työhönvalmentajan kanssa voitte myös laatia  työnhakijan osaamisesta PAIKKO-osaamistodistuksen. Työhönvalmentajan tuki on sekä työnhakijalle että työnantajalle maksutonta.​​​​​

Työhönvalmentajan tehtävän on olla työnhakijan ja yrityksen tukena yhteistyön onnistumisessa ja opinnollistamisessa. Työhönvalmentajat ovat ohjaamisen ammatilaisia, joten työhönvalmentajan kanssa voi keskustella työnhakijan ohjaamiseen liittyvistä kysymyksistä.

Työhönvalmentajalla on mahdollisuus käyttää rajallinen aika kunkin työnhakijan opinnollistamisprosessin yhteydessä.

Lue lisää:

Työhönvalmennus Satakunnassa (TE-palvelut.fi)

KISÄLLI-yhteistyö voi alkaa myös palkkatuetussa työssä tai jatkua palkkatuetulla työllä työkokeilun jälkeen. Palkkatuki on työnantajalle maksettavaa tukea, jonka myöntäminen perustuu työttömän työnhakijan palkkatuen tarpeeseen. Palkkatuetun työn tarkoituksena on parantaa tuella palkattavan henkilön ammatillista osaamista ja edistää työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

Palkkatuettu aika ja tuen määrä riippuvat palkattavan henkilön työttömyyden kestosta. Palkkatuki voi seurata työkokeilujaksoa, eikä palkkatukea edeltävä työkokeiluaika lyhennä palkkatukiprosenttiin vaikuttavaa työttömyydeksi laskettavaa aikaa. Jos työnantaja on kiinnostunut tarjoamaan työnhakijalle koko tutkinnon suorittamisen ajaksi oppisopimuspaikan, voidaan palkkatukea tietyin edellytyksin myöntää koko tutkinnon suorittamisen ajaksi. Palkkatuen kesto harkitaan TE-toimistossa ja päätös palkkatuesta pitää tehdä aina ennen työsuhteen alkua.

Lue lisää:

Palkkatuki työnantajan näkökulmasta (Työmarkkinatori.fi)

Oppisopimus on työnantajan, oppilaitoksen ja työntekijän välinen määräaikainen työsopimus. Oppisopimuksessa oppija kerryttää osaamista työpaikalla ja täydentää sitä oppilaitoksen tarjoamassa opetuksessa. Oppisopimuksen ajalta työnantaja maksaa työntekijälle työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työajan tulee olla vähintään keskimäärin 25 h/vkossa.

Oppisopimus voidaan solmia tutkinnonosa kerrallaan tai koko tutkinnon suorittamista varten. Kun yritys palkkaa työttömän työnhakijan oppisopimukseen, voi se hakea palkkatukea palkkakustannuksiin.

Jos yhteistyö KISÄLLIn jälkeen jatkuu oppisopimuksena, oppija siirtyy oppilaitoksen kirjoille ja osallistuu ajoittain teoriaopetukseen oppilaitoksessa. Myös oppijan tarvitsemat mahdolliset tukitoimet tulevat oppilaitokselta.

Lue lisää:

Oppisopimus.fi (oppisopimus.fi)

Kisälliin osallistuvalta yritykseltä ei vaadita virallista työpaikkaohjaajaa. Kun yhteistyö alkaa työkokeilussa, tulee työpaikalta kuitenkin olla nimettynä vastuuhenkilö, joka vastaa työkokeilijan perehdyttämisestä ja valvonnasta ja huolehtii yhdessä työhönvalmentajan kanssa siitä, että työnhakijalla on mahdollisuus oppia tutkintovaatimusten mukaisia asioita työpaikalla.

Hyvä alkuperehdytys on tärkeä tekijä, jolla voidaan tukea työntekijän jaksamista ja myös työelämätaitojen vahvistumista. Työnantajan kannattaa panostaa siihen, että yrityksen pelisäännöt ja muut toimintamallit viestitään oppijalle selkeästi. Vaikka työntekijät odottavat yrityksiltä yhä enemmän joustavuutta eri asioissa, työnantajan kannattaa alussa kuitenkin kertoa selvästi, missä asioissa voidaan joustaa ja missä taas ei.

Vaikka työpaikalla olevalta vastuuhenkilöltä ei vaadita työpaikkaohjaajan koulutusta, on työpaikkaohjauksen hyvät käytännöt pidettävä mielessä. Tässä muutamia vinkkejä onnistuneeseen ohjaukseen työpaikalla, kun oppija on nuori työnhakija (haettu ohjaan.fi-sivustolta):

• Kysy nuorelta, miten hän oppii parhaiten ja kerro esimerkkejä oppimista tukevista asioista työpaikalla (ohjeet, kysyminen työkavereilta jne.)
• Kysy nuorelta, millaisia asioita tämä on erityisesti kiinnostunut oppimaan ja mikä tuntuu vaikealta
• Pyri hahmottamaan työ oppijan näkökulmasta. Toiset voivat tarvita enemmän asioiden toistoa ja kertaamista
• Perustele ohjeet ja työpaikan toimintatavat: Miksi toimitaan mitenkin ja miten se vaikuttaa toisten työhön tai asiakkaaseen
• Lisää nuoren vastuuta tehtävissä vähitellen
• Anna säännöllisesti yksilöityä palautetta ja tue, kun työssä tulee epäonnistumisia
• Kannusta nuorta

Jos nuoren ohjauksessa on haasteita, ota asia puheeksi työhönvalmentajan kanssa.

Yhteistyön jatkuessa oppisopimuksena - ja myös muussa oppilaitoksen johdolla työpaikalla tapahtuvassa ammatillisessa koulutuksessa - tarvitaan koulutukseen osallistuneita työpaikkaohjaajia opastamaan työssä oppijoita. Useimmat ammatilliset oppilaitokset tarjoavatkin yrityksille työpaikkaohjaajan koulutusta. Työpaikkaohjaajaksi voi opiskella myös verkossa.

Lue lisää:

ohjaan.fi-sivusto (ohjaan.fi)