Metsätalous on Etelä-Savon merkittävimpiä elinkeinoja

Ajankohtaiset

Metsätalous on Etelä-Savon merkittävimpiä elinkeinoja

Metsätalous on ja vahvistuu entisestään Etelä-Savon yhtenä merkittävimmistä elinkeinoista. Metsänomistajien ja metsätalouden rooli uusiutuvien raaka-aineiden tuottajana on aivan keskeinen fossiilisista raaka-aineista pois siirryttäessä. Uusiutuvalla puulla on käyttökohteita todella laajasti ja uusia tulee koko ajan, kertoo johtaja Petri Pajunen, Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savosta.

Etelä-Savon alueellisen metsäohjelman (2021–2025) tavoitteeksi on kiteytetty "kestävää hyvinvointia Etelä-Savon metsistä". Tämä tavoite palvelee hyvin maakuntastrategian peruspilareita metsä, vesi ja ruoka. Keskusteluissa on ollut kattavasti esillä metsien vaikutukset yleiseen maisemakuvaan, hiilinieluihin ja -päästöihin, metsien vaikutukset vesistökuormitukseen ja ylipäänsä luonnon monimuotoisuuteen. Voi hyvinkin sanoa, että Etelä-Savo elää osaltaan metsästä. Metsien merkitys aluetaloudelle on merkittävä, vahvistaa asiantuntija Hannu Laamanen Etelä-Savon TE-toimistosta.

Metsätalous on vakaa työllistäjä

Metsätalouden työpaikoissa työskenteli Etelä-Savossa vuoden 2019 lopussa 1 218 henkilöä. Metsätalouden työpaikkamäärä pysyi vuoteen 2014 verrattuna lähes ennallaan kertoo ennakointiasiantuntija Merja Toijonen Etelä-Savon ELY-keskuksesta. Puunkorjuussa työpaikkoja oli vuonna 2019 reilut 634, mikä on muutamia kymmeniä vähemmän kuin vuonna 2014. Metsänhoidossa työpaikkoja oli 363, lisäystä vuoteen 2014 oli noin 70 työpaikkaa. Metsätaloutta palvelevassa toiminnassa työpaikkoja oli 212, vähennys vuodesta 2014 oli noin 40 työpaikkaa. Metsätaloudessa on ulkomaista kausityövoimaa lähinnä metsänhoitotöissä metsänistuttajina ja rai-vaajina.

Metsätalouden yritystoimipaikkoja oli Etelä-Savossa v. 2020 yhteensä 2 603. Niissä tehtiin yhteensä 1 295 henkilötyövuotta, ts. työllistävyys oli keskimäärin puoli henkilötyövuotta toimipaikkaa kohden.

Merkillepantavaa on, että metsätalouden työpaikkamäärä pysyi v. 2014–2019 lähes ennallaan. Maatalouden (kasvinviljely ja kotieläintalous) työpaikkamäärä väheni samana ajanjaksona lähes 600:lla, vajaasta 2 600:sta vajaaseen 2 000:een.

Metsätalouden yleisimpiä ammattinimikkeitä ovat: metsuri, metsätyöntekijä, metsäkoneenkuljettaja, monitoimikoneenkuljettaja, maa- ja metsätalouden johtaja, metsätyönjohtaja, metsänhoitaja, metsätalousneuvoja, metsätalousinsinööri, metsänistuttaja, metsänraivaaja.

Puuntuonnin loppuminen Venäjän hyökkäyssodan takia näkyy kotimaisen puun kysynnän kasvuna

Kasvanut kysyntä näkyi ensimmäisenä kotimaisen metsähakkeen kysynnässä, kertoo johtaja Petri Pajunen Etelä-Savon Metsänhoitoyhdistyksestä, kysyttäessä Venäjän hyökkäyssodan seurauksena loppuneen puuntuonnin vaikutuksista Etelä-Savon metsätaloudessa. Muutos näkyi ensimmäisenä nimenomaan metsähakkeen kysynnässä, koska monilla Itä-Suomen laitoksilla käytettiin tuontihaketta. Metsähakkeella on keskeinen rooli energiaomavaraisuuden kasvattamisessa. Hakkeen lisäksi kuitupuun kysyntä on vahvistumassa kotimaasta. Venäjän tuontipuun määrä on ollut viime vuosina noin 9 milj. m3. Lähes 90 % tuonnista oli koivukuitua ja haketta. Koivukuitua on tuotu 4,5 milj. m3 ja haketta 3,6 milj. m3. Energiahakkeen osuus tuontihakkeesta on ollut merkittävä.

Kotimaisen puun viennin ennustetaan kasvavan ensi vuonna. Vuonna 2023 ennätyshakkuita.

Pajusen mukaan Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT) ennustaa ensi vuoden vientimääriin kasvua kaikille tuoteryhmille. Tämä koskee sekä mekaanista metsäteollisuutta että massa- ja paperiteollisuutta. Ennusteen mukaan kotimaan hakkuille ennakoidaan kasvua tänä vuonna 3 % ja ensi vuonna vielä 3 % lisää. Yhteensä noin 4 milj. kuutiometrin hakkuiden lisäys on nostamassa vuoden 2023 kotimaan hakkuut uuteen kaikkien aikojen ennätykseen 69 milj. m3. Kuluvan vuoden hakkuiden ennuste on 67 milj. m3. Viime vuoden toteuma oli 65 milj. m3.

Etelä-Savon asema vahvistuu teollisuuden puuhuollossa

Pajusen mukaan Etelä-Savon osuus kotimaan puukaupasta on 10–15 %. Maakunnan merkitys on keskeinen teollisuuden puuhuollossa. Kysynnän ennustetaan kasvavan Etelä-Savossakin valtakunnan ennusteen mukaisesti. Metsänomistajat odottavat vahvassa suhdanteessa myös puun hintojen vahvistumista. Metsätalous pysyy edelleen Etelä-Savon avainalana ja vahvistuu entisestään. Metsänomistajien ja metsätalouden rooli uusiutuvan raaka-aineiden tuottajana on aivan keskeinen fossiilisista raaka-aineista pois siirryttäessä. Uusiutuvalla puulla on käyttökohteita todella laajasti ja uusia tulee koko ajan.

Eteläsavolaisia metsiä hoidetaan Tapion metsänhoitosuositusten ja PEFC-metsäsertifioinnin mukaisesti

Pajusen mukaan Etelä-Savon metsiä hoidetaan Tapion metsänhoitosuositusten ja PEFC-metsäsertifioinnin vaatimusten mukaisesti. Lisäksi maakunnalliset tavoitteet on asetettu alueellisessa metsäohjelmassa. Pajunen muistuttaa, että alueelliset metsäohjelmat 2021–2025 ovat lakisääteisiä maakunnallisia metsäsektorin kehittämissuunnitelmia ja työohjelmia. Ne edistävät metsien hyödyntämistä monipuolisesti ja kestävästi siten, että paikalliset lähtökohdat, kehittämistarpeet ja tavoitteet otetaan huomioon.

Lähde keväiselle käynnille metsääsi metsäasiantuntijan kanssa

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo palvelee metsänomistajia kaikissa puukauppaan, metsänhoitoon ja omistusjärjestelyihin liittyvissä asioissa vahvalla 19 palvelutoimiston verkostolla sekä OmaMetsä-verkkopalvelussa, kertoo Pajunen. Kannustan kaupunkilaismetsänomistajia kuten muitakin metsänomistajia ottamaan yhteyttä oman yhdistyksen metsäasiantuntijaan ja lähtemään keväiselle metsäkäynnille. Metsäkäynnillä selviävät parhaiten metsän ajankohtaiset puukaupalliset sekä metsänhoidolliset tarpeet, kiteyttää Pajunen.

Metsätöihin on työvoimaa hyvin saatavilla, kasvavaan kysyntään on reagoitava koulutuksessa

Puunkorjuussa ja -kuljetuksessa työvoiman tarve on ympärivuotista, mutta metsänhoidossa työvoiman tarve painottuu sulan maan kaudelle keväästä vuoden loppuun, kuvailee Pajunen. Toistaiseksi työvoimaa kokonaisuutena on ollut melko hyvin saatavissa. Moto- ja ajokonekuskien koulutuspaikkojen riittävään määrään on kiinnitettävä huomiota kotimaan puun kysynnän kasvaessa. Myös puunkuljetusten tarpeisiin täytyy pystyä vastaamaan. Maanmuokkausyrittäjistä ja -kuskeista on ollut paikoin pulaa viime vuosina. Ylitarjontaa ei ole ollut nähtävissä missään työlajissa. Kyllä ammattilaisille aina töitä riittää, painottaa Pajunen.

Maakunnan oppilaitosten metsäalan koulutus on korkeatasoista, TE-palvelut auttaa rekrytoinnissa

Etelä-Savossa on hyvä tilanne, kun metsäkoneen kuljettajien koulutusta on tarjolla Mikkelissä Etelä-Savon Ammattiopistossa sekä Savonlinnassa Ammattiopisto SAMIedussa. Yleisimmät konemerkit ja myös eri työlajit huomioidaan opetuksessa mielestäni hyvin valinnaisissa tutkinnon osissa, kiittää Pajunen. XAMK Mikkelissä tarjoaa vastaavasti metsätalousinsinööri -opintoja. Teemme Mhy Etelä-Savossa paljon yhteistyötä eri muodoissa oppilaitosten kanssa. Koulutukset tarjoavat tuleville ammattilaisille perusosaamisen, mutta lopullinen ammattitaito kehittyy ja täydentyy aina työelämässä muistuttaa Pajunen.

Olemme käyttäneet rekrytointi-ilmoituksissa säännöllisesti hyödyksi TE-toimiston kanavia. Säännölliset keskustelut keskeisten työnantajien kanssa työvoimatarpeiden tilanteesta olisivat hyödyllisiä, vinkkaa Pajunen.

Metsätalouden työvoiman kysyntä ja tarjonta on Etelä-Savossa tasapainossa

Työpaikkatarjonta ja näitä töitä hakevien määrä ovat kutakuinkin balanssissa, toteavat asiantuntijat Lasse Eronen ja Hannu Laamanen Etelä-Savon TE-toimistosta. Näkemystä vahvistaa myös viimeisin Etelä-Savon ammattibarometri. Sen mukaan metsäammatit (mm. metsuri, metsätyöntekijä, metsäkoneenkuljettaja) ovat tasapainossa. Olisi erittäin suotavaa, että metsäalojen koulutusten vetovoima säilyisi. Ala tarjoaa erilaisia uravaihtoehtoja talousmetsien hoidosta maisemanhoitoon, mekaaniseen metsäteollisuuteen, logistiikkaan jne. Monesta oppilaitoksilta opiskelijat rekrytoidaan suoraan töihin. Tämä hyvä toimintamalli on usein yritysten ja oppilaitosten kurssikummiustoiminnan ansioita, iloitsevat Eronen ja Laamanen.

Rekrytointipalvelut auttavat monipuolisesti työnantajia työvoiman saannissa

Työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaannon varmistamiseksi on ensiarvoisen tärkeää huolehtia työpaikkojen haettavuudesta. Avoimet työpaikat kannattaa siis laittaa haettaviksi Työmarkkinatorille. Erosen ja Laamasen mukaan julkihaku ajokonekuskien paikkoihin hoituu helpommin ja ehdokkaitakin kartoitetaan työnantajien toiveiden mukaan. Motokuskipaikkojen täyttäminen julkihaussa ja ehdokasasettelussa on haasteellisempaa motokuskityön vaativuuden takia. Metsäkoneet ovat erilaisia ja vaativia käyttää. Ulkomaisen kausityövoiman rekrytointiin, yleensä metsänistuttajille ja raivaajille, yrittäjillä on omat suorat väylänsä, kertovat Eronen ja Laamanen.

Työmarkkinatori tarjoaa oivan alustan työvoiman ja työnantajien/työpaikkojen kohtaamiselle. Työnhakijan mahdollisuuksia työpaikan saantiin parantaa myös oman esittelyn tekeminen Työmarkkinatorille. Toukokuun alusta voimaan tullut työntekijän työnhaun malli tulee osaltaan aktivoimaan työn hakemista, muistuttavat Eronen ja Laamanen.

Etelä-Savon työnantajapalvelun puhelinnumero on 0295 044 020

Silloin, kun työnantajalla on selkeä tarve työntekijästä, paikka kannattaa laittaa hakuun Työmarkkinatori.fi verkkosivuille. Työnantaja voi soittaa työnantaja- ja yritysasiakkaiden puhelinpalveluun numeroon 0295 044 020. Siellä me maakunnan TE-toimiston yritysneuvojat palvelemme klo 9.00–16.15 välisenä aikana, arkipyhien aattopäivinä klo 9–15.

Työpaikan voi myös ilmoittaa suoraan Yrityksen ja työnantajan Oma asiointipalvelussa, jonne pääsee Työmarkki-natori.fi verkkosivulta. Palvelun kokonaisvaltainen käyttö edellyttää kirjautumista. Yrityksen ja työnantajan Oma asiointipalvelussa voi ilmoittaa halukkuudesta palkata henkilöä palkkatuella ja tarjota työkokeilupaikkaa. Autamme työnantajaa sähköisten te-palvelujen käytössä ja ihan vaikka työpaikkailmoituksen laatimisessa. Hyvän palvelupaketin saa siihen, että työpaikka on auki, ilmoitus on kiinnostava ja siihen vielä haetaan sopivia hakijoita. Pyrimme kehittämään rekrytointipalvelujamme kontaktoimalla terveysturvallisesti yrityksiä entistä enemmän kertovat Eronen ja Laamanen Etelä-Savon TE-toimiston työnantaja- ja yrityspalveluista.

Yhteishankintakoulutuksella voidaan kouluttaa lisää metsäalan ammattilaisia

Etelä-Savon TE-toimiston henkilöasiakaspalvelun asiantuntijoiden Tommi Aallon ja Karoliina Malkin mukaan metsätalouden ammatteihin kannattaa kouluttautua ja hakeutua töihin. Jonkin verran kelirikkoaikaan on lomautuksia, mutta työttömyyttä alalla on hyvin vähän, kertovat Aalto ja Malkki. Metsätalouden ammattilaisten työ on hyvin itsenäistä, vastuullista ja edellyttää omaan päätöksentekokykyä. Työn fyysisyys voi vanhemmalla iällä aiheuttaa esteitä raskaimpien työtehtävien tekemiselle. Uusien ja nykyisten työntekijöiden kouluttamiseen uusiin tehtäviin tarjoaa TE-palvelut ratkaisuksi yhteishankintakoulutuksen, painottavat Malkki ja Aalto.

Osaavaa työvoimaa voidaan hankkia räätälöidysti yhteishankintakoulutuksella, jolloin koulutus hankitaan, suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä ELY-keskuksen, TE-toimiston sekä kouluttajan kanssa yrityksen tarpeisiin sopivasti. Tällöin uuden henkilöstön RekryKoulutuksessa yritys maksaa koulutuksen kuluista 30 prosenttia hankintasopimuksen mukaisesta kokonaishinnasta.

Yrityksessä jo työssä olevaa henkilöstöä voidaan kouluttaa Täsmäkoulutuksella, jolloin tämän harkinnanvaraisen palvelun työnantajan maksuosuus koulutuskuluista on 30–50 prosenttia kokonaishinnasta. Työnantajan maksuosuuteen vaikuttaa yrityksen koko ja liikevaihto tai tase. Koulutus kestää vähintään 10 koulutuspäivää opiskelijaa kohden.
Koulutuspalveluja yrittäjien kannattaa kysyä suoraan TE-toimiston työnantaja- ja yritysasiakkaiden puhelinpalvelusta numerosta 0295 044 020 jossa maakunnan TE-toimiston yritysneuvojat palvelevat klo 9.00–16.15 välisenä aikana ja arkipyhien aattopäivinä klo 9–15

Linkkejä:

Lisätietoja:

Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija, Etelä-Savon ELY-keskus, puh. 0295 024 165
Petri Pajunen, johtaja, Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo, puh. 040 7766 212
Lasse Eronen, asiantuntija, Etelä-Savon TE-toimisto, puh. 0295 044 035
Hannu Laamanen, asiantuntija, Etelä-Savon TE-toimisto, puh.0295 044 072
Tommi Aalto, asiantuntija, Etelä-Savon TE-toimisto, puh. 0295 044 005 tavattavissa 30.5. alkaen
Karoliina Malkki, asiantuntija, Etelä-Savon TE-toimisto, puh. 0295 044 140

Merja Toijonen Etelä-Savon ELY-keskus.