Työvoiman kysyntä rauhoittunut Keski-Suomessa

Avoimien työpaikkojen määrä lähti selvään kasvuun Keski-Suomessa ja koko maassa itse asiassa jo vuonna 2018. Huipputaso koettiin viime vuoden maaliskuussa, kun avoimien työpaikkojen määrä nousi Keski-Suomessa yli 4 900. Tämän vuoden maaliskuussa avoimia työpaikkoja oli kuitenkin jo runsaat 2 000 vähemmän. Avoimien työpaikkojen tilanteessa näkyy viennin, investointien ja kulutuskysynnän muutokset, jotka johtuvat nopeasta talouskasvusta ja sitä seuranneesta inflaatiosta sekä Venäjän hyökkäyssodasta. Kesäkuussa avoimia työpaikkoja oli Keski-Suomessa 1 481 eli lähes 2 200 vähemmän kuin viime vuoden kesäkuussa.

Avoimien työpaikkojen määrän lasku ei ole realisoitunut merkittävänä työttömyyden kasvuna. Näyttäisi pikemminkin siltä, että voimakkaan työvoimapulan tilanteesta on tultu määrällisesti lähemmäs työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Tasapainosta ei voida kuitenkaan puhua, koska sekä työttömyyttä että alakohtaista työvoimapulaa esiintyy yhä ja rakenteellisen työttömyyden osuus työttömistä on edelleen 62 prosenttia. Voimakas kasvu purkaa pitkäaikaistyöttömyyttä yleensä pienellä viiveellä. Työvoiman kysyntäpiikki viime vuonna ehtikin hieman purkaa pitkäaikaistyöttömyyttä Keski-Suomessa ja koko maassa.

Lähes 30 prosenttia avoimista työpaikoista on hävinnyt työllistämistoiminnasta eli työnvälityksestä ja työvoiman vuokrauksesta. Eniten vuokratyöpaikat ovat vähentyneet rakennustyöntekijöillä, teollisuuden ja rakentamisen avustavilla työntekijöillä sekä myyjillä. Viidennes avoimista työpaikoista on hävinnyt tukku- ja vähittäiskaupasta. Avoimia työpaikkoja on aiempaa vähemmän myös muun muassa terveys- ja sosiaalipalveluissa, liikkeenjohdon konsultoinnissa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, teollisuudessa sekä informaatio- ja viestintäalalla.

Yt-ilmoitukset painottuvat lomautuksiin

Keski-Suomeen vaikuttavia yt-ilmoituksia on annettu tänä vuonna jo 159 kappaletta. Yt-ilmoituksissa irtisanomistarpeeksi on ilmoitettu 1 245 ja lomautustarpeeksi 4414. Yt-prosessien lopputulos ei ole TE-toimiston tiedossa, koska yrityksen ei tarvitse informoida TE-toimistoa toteumasta, mikäli se irtisanoo alle 10 henkilöä. Yt-ilmoitukset painottuvat metsäteollisuuteen, rakentamiseen sekä teknologiateollisuuteen.
Viime vuonna Keski-Suomeen vaikuttavia yt-ilmoituksia annettiin kokonaisuudessaan 158 kappaletta. Lukua ei voi suoraan verrata tähän vuoteen, koska tänä vuonna tilastointiin on otettu mukaan muilla alueilla tehdyt Keski-Suomea koskevat ilmoitukset. Vuonna 2022 irtisanomistarpeeksi ilmoitettiin 1 327 ja lomautustarpeeksi 3198. Yt-ilmoitukset painottuivat teollisuuteen, hallinto- ja tukitoimintoihin, sekä tukku- ja vähittäiskauppaan. Rakennusalalla vuonna 2023 nähty hiipuminen oli havaittavissa jo vuonna 2022.  
Tilastointijärjestelmän muutoksesta huolimatta yt-ilmoitusten määrässä on havaittavissa selvää kasvua viime vuodesta.

Majoitus- ja ravitsemisala muutoksessa

Koronapandemia näkyi avoimien työpaikkojen määrän hienoisena laskuna vuonna 2020. Korona lisäsi työttömyyttä Keski-Suomessa runsaalla 2 000 henkilöllä ja aiheutti lähes 7 000 henkilön lomautusaallon, mutta tilanne korjaantui nopeasti kovan työvoiman kysynnän johdosta. Koronan työllisyysvaikutukset kohdistuivat erityisesti palvelu- ja myyntityöntekijöihin.

Korona ja viimeaikaiset toimintaympäristön muutokset näyttäisivät jättäneen jälkensä majoitus- ja ravitsemisalaan. Keski-Suomen TE-toimistolla on käynnissä kysely majoitus- ja ravitsemisalan yritysten tulevaisuuden suunnitelmiin ja palvelutarpeisiin liittyen. Tähän mennessä tavoitetuista runsaasta 20 yrittäjästä 40 % ilmoitti halustaan myydä yritystoimintansa. Myyntihalujen taustalla on useita tekijöitä, kuten yrittäjän jaksaminen, työvoiman saatavuus ja pysyvyys, työvoimakustannukset, yleinen taloustilanne, venäläisten matkailijoiden puute, raaka-aineiden hintojen nousu, kannattavuushaasteet, sesonkiluonteisuus ja lainsäädännön muutokset.

Jatkamista suunnittelevat yrittäjät aikovat puolestaan panostaa tunnettuuden lisäämiseen, myyntiin, uusiin markkinoihin, toiminnan laajentamiseen ja monipuolistamiseen, talouden tasapainottamiseen sekä henkilöstön hankinnan ja pitovoiman kehittämiseen. Alan yrittäjät toivovat, että lainsäädännön kehittämisessä kuultaisiin yrittäjien tarpeita. Kiitosta saivat erityisesti ELY:n ja Business Finlandin rahoitus- ja kehittämispalvelut sekä toimialaan liittyvät hankkeet. Myös TE-toimisto sai yrittäjiltä kiitosta henkilökohtaisesta, yrityslähtöisestä ja asiantuntevasta palvelusta, jonka koetaan helpottavan yrittäjien arkea. ELY:n kehittämispalveluille sekä TE-toimiston rekrytointipalveluille tulikin heti kysyntää muutamassa yrityksessä.

Keski-Suomen TE-palvelujen johtaja Tuula Säynätmäki