Aktuellt

Etelä-Savossa ollaan uuden, jopa jännän äärellä. Vuoden 2025 alusta Etelä-Savon kunnat jakautuvat kolmelle työllisyysalueelle. Lisäksi uudet työllisyysalueet ovat kahden hyvinvointialueen ja kahden maakunnan alueilla.

Mikkelin seudun, Savonlinnan seudun ja Keski-Savon työllisyysalueet ovat vuoden 2025 alusta uusia, laissa määriteltyjä työvoimaviranomaisia, joilla on tarkastelutavasta riippuen yli 120 lakisääteistä ja työ- ja elinkeinoministeriön ilmoittamaa tehtävää, joiden toteuttamiseksi kunnat saavat erillistä valtionosuutta.

Tilannekuva haltuun

Hyvinvointialueuudistuksen ja meneillään olevan TE-uudistuksen myötä kuntien rooli elinvoiman tuottajana ja ylläpitäjänä on korostunut. TE-uudistuksen kannustava rahoitusmalli ohjaa työllisyystoimien lisäksi kuntia ja työllisyysalueita luomaan kokonaisen elinvoimaekosysteemin, jossa toimijoilla on suuri keskinäisriippuvuus. Toisaalta työllisyysalueilla on lainsäädännön suomissa puitteissa vapaus pyrkiä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen alueen erityispiirteitä hyödyntämällä.

-Jotta tähän päästään, on toimijoilla oltava yhteinen tilannekuva. Tämä edellyttää perustavan laatuista toimintaympäristöanalyysia, jotta erilaiset rajapinnat voidaan tunnistaa. Hyvin laaditun tilannekuvan pohjalta on mahdollista luoda alustoja, joilla vuorovaikutus on avointa, reaaliaikaista ja luottamukseen pohjautuvaa jokapäiväistä tekemistä, pohtii Etelä-Savon TE-toimiston johtaja Juha Jokitalo.

TE-toimiston henkilöstön osaaminen ratkaisevassa asemassa

-Etelä-Savon työ- ja elinkeinotoimiston henkilöstö on sitoutunut tukemaan uudistusta. TE-toimiston henkilöstöllä on erinomaisen hyvä osaaminen, joka kuntien kannattaa hyödyntää täysimääräisesti. TE-henkilöstö on erittäin sitoutunutta, asiakkaan tarpeet syvällisesti huomioivaa ammattiväkeä. Arkityössä kannetaan huolta asiakkaista tavalla, joka osoittaa ammattimaisuuden lisäksi henkilöstön kykyä huomioida asiakkaan kokonaisvaltainen elämäntilanne, painottaa Jokitalo.

-Yhteisissä kohtaamisissa on ihmisen kokoisesti mukana ne keskinäisriippuvuudet, joita tarvitaan uudistuksen jälkeisessä tilanteessa kaikkien toimijoiden välillä. On siis nähtävä elinvoiman iso kuva. TE-toimisto tulee tähän liittyen lähestymään myös kuntia ja niiden erilaisia elinkeinotoimijoita. TE-uudistuksessa työllisyyden hoidon lisäksi yhtä tärkeässä osassa ovat alueen yritykset ja oppilaitokset, Jokitalo jatkaa.

Alueellinen elinvoima vahvistuu sillä, että syntyy yrityksiä, joissa työskentelee osaavaa ja sitoutunutta henkilöstöä. Menestyvien elinvoimaekosysteemien rakentumisessa keskeiseen asemaan nousee osaavan työvoiman saatavuus.

On löydettävä uusia keinoja ja ajattelutapoja

Liki yhtä merkittäväksi nousee täsmä- ja osatyökykyisten sekä maahanmuuttajien mahdollisuus saada työtä. Tässä ajanhetkessä on tärkeää tukea yrityksiä kyseisessä suuressa haasteessa. Nimittäin Etelä-Savon kokonaistyöttömyydestä noin 40 % muodostuu pitkäaikaistyöttömistä.

Samalla kun työn saaminen on uudistuksen keskeisintä ydintä ja henkilölle itselleen tärkeää, merkitsee se kunnille lisää verotuloja sekä ns. sakkomaksujen vähenemistä. Tämän vuoksi on jo uudistuksen valmisteluvaiheessa nimetty erilaisiin työryhmiin merkittävä määrä TE-toimiston henkilöstöä, jotta Etelä-Savossa olisi tulevaisuudessa maan vetovoimaisin elinvoimaekosysteemi - EVES.

-Todettakoon, että elinvoimaekosysteemi on se vaikea sana. Siksi käytän EVES-lyhennettä, uskon savolaisen luovuuden kehittävän sen tilalle jonkin sopivan sutkautuksen, naurahtaa Jokitalo.

Lisätietoja

• Juha Jokitalo, johtaja Etelä-Savon TE-toimisto, p. 0295 044 170