- Asioi meillä
- Työnhakija
- Aloittava yrittäjä
- Lomautettu
- Työnantaja
- Työlupa-asiat
- Ammatinvalinta- ja uraohjaus
- Asioiden käsittelyajat
- Ajankohtaista
- Tapahtumat
- Yhteystiedot Etelä-Savo
- Paikalliset palvelut
- Työllisyyden kuntakokeilut
- Työkykykoordinaattori
- Koulutus ja opiskelu
- Työnhaun valmennuksia
- Nuorille palveluja
- Ohjaamot
- TE-live
- Osaavaa työvoimaa yrityksille - Rekrykoulutus ratkaisuna
- Työ-ja toimintakyvyn toiminnallinen arviointi
- Työllisyys-ja osallisuushankkeet
- Valmennukset
- Tietosuojaselosteet
- Hakulomake Etelä-Savon TE-toimiston valmennuspalveluihin Webropol -kyselypalvelu
- Webropol ilmoittautuminen Etelä-Savon TE-toimiston tapahtumiin
- TE-liven Webropol-tiedottaminen
- Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu
- Asiointi-/Yhteispalvelupisteet
- Yhteistyökumppaneille
Vähittäiskauppa kasvaa ja tarjoaa hyvin työpaikkoja Etelä-Savossa
Vähittäiskauppa on vahva toimiala Etelä-Savossa. Alalla työskentelee yli 3000 ammattilaista ja lisää rekrytoidaan koko ajan. Aina tarjolla olevan työvoiman osaaminen ei vastaa työnantajien tarpeita, mutta siihen on Etelä-Savon TE-toimistolla palveluja.
Vähittäiskaupan alalla yksikkökoko on kasvanut
Kaupan alan yritystoimipaikkoja oli Etelä-Savossa vuoden 2019 lopussa yhteensä 1 295, kertoo ennakointiasiantuntija Merja Toijonen Etelä-Savon ELY-keskuksesta. Keskittymistä kuvaa se, että toimipaikkojen määrä väheni edeltävän viiden vuoden aikana noin 200:lla eli 15 %. Toimipaikkojen keskimääräinen työntekijämäärä nousi kolmesta neljään henkilöön. Kehityksen taustalla on Etelä-Savon väestön väheneminen ja osaltaan myös sekä asukkaiden että palvelujen keskittyminen kaupunkeihin. Alalla tehtyjen henkilötyövuosien määrä oli vuonna 2019 yhteensä 4 700, kun se vuonna 2014 oli lähes 5 200.
Vähittäiskaupassa työskenteli vuoden 2019 lopussa 3 230 henkilöä ja kaupan alan työnantajilla oli työpaikkoja Etelä-Savossa saman verran. Lähes puolet vähittäiskaupan työpaikoista eli noin 1 500 on erikoistumattomissa myymälöissä.
Kaupan alalla kausityövoiman käyttö on laajaa. Samoin osa-aikatyötä tehdään paljon. Kaupan alalla työvoimaa on pääosin hyvin saatavilla, kuitenkin erikoistavarakaupan paikkojen täyttämisessä voi olla ajoittain vaikeuksia, kiteyttää Toijonen.
Vähittäiskaupalla menee Etelä-Savossa hyvin
Vähittäiskaupalla menee Etelä-Savossa hyvin, etenkin kesäisin, kertoo toimitusjohtaja Teppo Leinonen Etelä-Savon kauppakamarista. Seuraamme vähittäiskaupan tilannetta tarkkaan kaupan ja palvelujen valiokunnassamme. Etelä-Savossa on paljon vapaa-ajan asukkaita, joiden viipymä maakunnassamme on koronankin myötä pidentynyt. Tutkimukset osoittavat, että lomalainen käyttää noin 900 euroa kuukaudessa hankintoihinsa ja sillä on suuri vaikutus aluetalouteemme. Tämän lisäksi rakentaminen on lisääntynyt ja ylipäätään kotiin sijoitetaan entistä enemmän. Kasvava kysyntä on nostanut ja nostamassa esim. rakennus - ja rautakauppojen tuotteiden hintoja, mutta suoranaista tavarapulaa ei vielä ole näkyvissä. Toimitusajat ovat kyllä pidentyneet. Esimerkiksi kodinkoneita voi joutua odottamaan jopa kuusi viikkoa, vaikka aikaisemmin ne ovat olleet ihan hyllystä otettavia tavaroita, toteaa Leinonen.
Verkkokauppaan satsaaminen kannattaa
Etätyö ei ole mielestäni vain koronailmiö, vaan tulevaisuuden trendi. Vapaa-ajan asujien viipymä maakunnassamme on kasvanut tästäkin syystä. Myös kulutuskäyttäytymisemme on koronan myötä muuttunut nopeasti, mutta verkkokauppa olisi lisääntynyt esimerkiksi ruokakaupassa ilman sitäkin, painottaa Leinonen. Moni maakuntamme vähittäiskaupan toimija kehittää verkkokauppaansa. Mielenkiintoinen esimerkki on myös ravintola-annosten myyminen ruokakaupasta. Tämä kertoo Leinosen mukaan kulutuskäyttäytymisemme muuttumisesta.
Leinosen mukaan verkkokaupan kehittäminen laajentaa vähittäiskauppojen asiakaskuntaa. Tässä kehityksessä on oltava mukana. Kyllä yrityksellä on syytä olla verkkosivut kunnossa ja monen kaupan someläsnäolo kasvaa. Yritykset ovat huomanneet, että esim. oman henkilöstön esittely somekanavissa vaikuttaa asiakasuskollisuuteen, tuo lisämyyntiä sekä vaikuttaa positiivisesti uuden henkilöstön rekrytoinnissa onnistumiseen. Meillä on Etelä-Savossa monta yrittäjää, joiden someläsnäolo on vahvaa, kehuu Leinonen.
Vähittäiskaupan tulevaisuus Etelä-Savossa positiivinen, työvoimaa tarvitaan
Uskon Etelä-Savon vähittäiskaupan hyvää tulevaisuuteen. Etätöitä tehdään paljon jatkossakin, loma-asukkaiden määrä kasvaa ja vakituisesti Etelä-Savossa asuvien kulutuskäyttäytyminen pysyy vahvana. Vapaa-ajan arvostus ja siihen liittyvä kuluttaminen voimistuu, korostaa Leinonen.
Haasteita vähittäiskaupan kasvulle luo raaka-aine- ja komponenttipula esimerkiksi sirupula ja työvoiman saatavuus. Vähittäiskauppa on aina ollut ns. helppo ala tulla. Alalla on paljon kausityövoimaa, jolloin esim. opiskelijoiden ja muiden omasta halusta osa-aikaista työtä tekevien työllistyminen alalle on helppoa kuten eläkeläisten ja osatyökykyisten. Erikoistavarakauppa poikkeaa tässä siitä, että tälle alalle iso henkilöstön vaihtuvuus on pahasta. On tunnettava myytävät tuotteet ja niihin perehtyminen vie oman aikansa, kertoo Leinonen.
Yrittäjät ovat hakeneet ratkaisuja työvoiman saatavuuteen mm. omilla koulutusohjelmillaan, joissa yhdistetään erilaisia osaamisaloja kuten myyjä-kokki koulutus. Leinosen mukaan nykyinen oppisopimuskoulutusmalli on yrittäjälle liian kallis. Koulutuksen aikainen koulutuskorvaus on liian pieni ja koulutettavan osaamiseen suhteutettuna täysi työehtosopimuksen mukainen palkka koulutuksen alusta asti liian korkea. Leinonen pitää huonona, ettei toisen asteen oppilaitoksilla ole oikeutta myöntää englanninkielisiä tutkintoja. Hänen mukaansa sillä helpotettaisiin työvoimapulaa, vaikka myynnin asiakaspalvelutilanteet Etelä-Savossa hoituvatkin pääsääntöisesti suomeksi.
Rekrytointi- ja koulutuspalveluista tulisi viestiä yrityksille enemmän
Leinosen mukaan TE-toimiston olisi lisättävä yrityskontaktointiaan ja palveluistaan viestimistä monella eri tavalla. ”Miten menee”- soitto on ihan sopiva yhteydenotto, kannustaa Leinonen. Siinä jutellessa voi nousta esiin kysymyksiä, joita yrittäjä on pohtinut itsekseen ja saa nyt ratkaisun. Olisi hyvä lisätä tietoa siitä, miten uutta henkilöstöä voi rekrytoida esimerkiksi osatyökykyisiä, eläkeläisiä, opiskelijoita. Mitä tukia siihen on saatavissa, kenen kanssa asiaa hoitaisi, miten paljon yrittäjän työaikaa tällaiset prosessit vievät. Eihän se ole yrittäjän hommaa seurata kaikkia henkilöstön rekrytoinnissa ja kouluttamisessa olevia nykyisiä ja uudistuvia palveluja, vaan meidän eli kauppakamarin ja TE-toimiston. Yhdessä asioista kertominen on paras toimintatapa, painottaa Leinonen.
Kotoilu vahvistaa vähittäiskauppaa myös Etelä-Savossa
Kotoilu koronan tuomana kulutusmuotona vahvisti vähittäiskauppaa Etelä-Savossa ja jää myös elintapana voimaan, arvioi aluejohtaja Heidi Loukiainen Etelä-Savon Yrittäjistä. Kun kotona olikin pakko tehdä ruokaa, kiinnostus ruuanlaittoon kasvoi ja ruokakauppojen myynti kasvoi ja monipuolistui. Vähittäiskaupassa kaupan tekotavat ovat myös monipuolistuneet. Verkkokauppoja on enemmän, ruokakaupoissa on keräilypalveluja ja erilaisia ruokaboxipalveluja on tarjolla.
Yrittäjät toivovat yksikertaista ja helppoa rekrytointia sekä tietoa palveluista
Loukiaisen mukaan yrittäjät toivovat henkilöstön rekrytoinnin olevan yksinkertaista, nopeaa ja helppoa. Etelä-Savossa ei ole riittävästi tarjolla työvoimaa vähittäis- eikä erikoiskauppaan, työpaikkoja on avoinna tälläkin hetkellä. Jos työnhakijoita olisi tarjolla, voisi heitä kouluttaa esimerkiksi nopeammalla täsmäkoulutuksella, painottaa Loukiainen.
Yrittäjiä voi pelottaa esim. osatyökykyisten tai pitkäaikaistyöttömien palkkaaminen. Ihan tarkkaa käsitystä ei ole siitä, kuinka kauan rekrytointi kestää, miten paljon osatyökykyinen sitoo muun henkilöstön työaikaa ohjaukseen. Heidän työllistämisensä kyllä kiinnostaa, koska työvoimapula on merkittävä, samoin kuin ulkomaisen työvoiman rekrytointi, toteaa Loukiainen. Yrittäjät ovat huomanneet, että rekrytointiprosessit saattavat kestää pitkään, eikä tarjolla olevan työvoiman osaaminen aina ole riittävää, sanoo Loukiainen.
Jäsenyrityksemme toivovat TE-toimistoilta tietoa erilaisista rekrytointi- ja koulutusmahdollisuuksista ja esimerkiksi siitä, miten palkkatukijärjestelmä toimii, mitä täsmäkoulutuksen aloittaminen vaatii ja mitä se maksaa, miten toimii osatyökykyisten palkkaus. Yhteydenotot yrityksiin ovat tervetulleita, vahvistaa Loukiainen. Kohtaanto-ongelman ratkominen on tärkeässä roolissa, yleisesti työstä olisi tehtävä kannattavaa ja kiinnostavaa työntekijälle, Loukiainen jatkaa.
Vähittäiskaupan työvoimatarpeisiin vastataan tehokkaalla työnvälityksellä ja monipuolisilla koulutuspalveluilla
Vähittäiskaupan työvoimatarpeisiin vastaamme Etelä-Savon TE-toimistossa tehokkaalla työnvälityksellä sekä monipuolisilla koulutuspalveluilla, kertoo palvelupäällikkö Sari Torniainen Etelä-Savon TE-toimistosta. Vähittäiskaupan työvoimatarpeista saamme ja keräämme tietoa monin eri tavoin. Työnantaja- ja yrityspalvelun yritysneuvojat ovat tiiviissä kontaktissa maakunnan yrityksiin. Korona-aikana yhteydenpidossa on korostunut puhelinpalvelu, mutta olemme jo aloittaneet yrityskäynnit terveysturvallisuutta ja yritysten toiveita noudattaen. Samoin henkilöasiakaspalvelusta olemme yhteyksissä yrityksiin erityisesti silloin, kun meillä on henkilöasiakas, jolle haemme työpaikkaa palkkatyöhön, työkokeiluun tai palkkatukityöhön. Tärkeää olisi, että työnantajat olisivat myös itse aktiivisesti yhteyksissä TE-palveluihin ja kertoisivat tarpeistaan, vaikka ne eivät olisikaan vielä ihan selkeitä, painottaa Torniainen. Avoimista työpaikoista kerromme suoraan työnhakijoille, työpaikat ovat haettavissa te-palvelut.fi verkkosivuilla, mainostamme niitä sopimuksen mukaan sometileillämme facebookissa ja Instagramissa. Uutena palveluna ensin vuonna aloittaa Etelä-Savossa TE-Live, josta tehdään vuorovaikutteisia Rekrylähetyksiä.
Työpaikka kannattaa laittaa hakuun, kun on tarvetta työvoimasta
Silloin, kun työnantajalla on selkeä tarve työntekijästä, paikka kannattaa laittaa hakuun te-palvetut.fi verkkosivuille. Työnantaja voi soittaa työnantaja- ja yritysasiakkaiden puhelinpalveluun numeroon 0295 044 020. Siellä maakunnan TE-toimiston yritysneuvojat palvelevat klo 9.00–16.15 välisenä aikana ja arkipyhien aattopäivinä klo 9–15. Työpaikan voi myös ilmoittaa suoraan Yrityksen ja työnantajan Oma asiointipalvelussa, jonne pääsee te-palvelut.fi verkkosivulta. Palvelun kokonaisvaltainen käyttö edellyttää kirjautumista. Yrityksen ja työnantajan Oma asiointipalvelussa voi ilmoittaa halukkuudesta palkata henkilöä palkkatuella ja tarjota työkokeilupaikkaa, neuvoo Torniainen. TE-toimisto aktivoi koko ajan myös yli 60- vuotiaita työttömiä hakemaan töitä. Eläkeläisten työskentelyn yksityiskohdista paras tieto on varmasti eläkeläisillä itsellään, sanoo Torniainen.
Osaajia voi kouluttaa yrityksen tarpeisiin työvoima- ja yhteishankintakoulutuksella
Myyjän töitä hakee Etelä-Savossa paljon työnhakijoita, jotka jo ovat kaupallisen koulutuksen saaneita ammattilaisia. Jos erikoiskaupan palvelukseen ei ole suoraan saatavissa osaavaa työvoimaa, heitä voidaan kouluttaa, neuvoo Torniainen. Tällöin kyseeseen tulee ns. yleinen työvoimakoulutus, jonne alasta kiinnostuneet hakeutuvat ja valmistuttuaan hakevat avoimiin työpaikkoihin. Osaavaa työvoimaa voidaan hankkia räätälöidysti yhteishankintakoulutuksella, jolloin koulutus hankitaan, suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä ELY-keskuksen, TE-toimiston sekä kouluttajan kanssa yrityksen tarpeisiin sopivasti. Tällöin uuden henkilöstön RekryKoulutuksessa yritys maksaa koulutuksen kuluista 30 prosenttia hankintasopimuksen mukaisesta kokonaishinnasta.
Yrityksessä jo työssä olevaa henkilöstöä voidaan kouluttaa Täsmäkoulutuksella, jolloin tämän harkinnanvaraisen palvelun työnantajan maksuosuus koulutuskuluista on 30–50 prosenttia kokonaishinnasta. Työnantajan maksuosuuteen vaikuttaa yrityksen koko ja liikevaihto tai tase. Koulutus kestää vähintään 10 koulutuspäivää opiskelijaa kohden.
Koulutuspalveluja yrittäjien kannattaa kysyä suoraan TE-toimiston työnantaja- ja yritysasiakkaiden puhelinpalvelusta numerosta 0295 044 020 jossa maakunnan TE-toimiston yritysneuvojat palvelevat klo 9.00–16.15 välisenä aikana ja arkipyhien aattopäivinä klo 9–15.
Työkokeilulla voi aloittaa, jos työsuhteeseen palkkaaminen ei ole vielä ajankohtaista
Työkokeilu on hyvä väylä testata alalle työllistymistä myös vähittäiskaupassa. Työkokeilu ei ole työsuhde eikä sen ajalta makseta palkkaa. Työkokeilija tekee työpaikalla töitä ja saa siltä ajalta työttömyysetuuttaan. Työkokeilujaksot ovat hyvin yksilöllisiä, muutamasta viikosta jopa puoleen vuoteen. Työkokeilu ei velvoita työnantajaa eikä työkokeilijaa solmimaan työsuhdetta. Jos työnantaja haluaa ottaa työkokeilijan, kannattaa työkokeilupaikka laittaa hakuun joko te-palvelut verkkosivuilla olevasta Yrityksen ja työnantajan Oma asiointipalvelusta tai soittamalla työnantaja- ja yritysasiakkaiden puhelinpalveluun numeroon 0295 044 020.
Palkkatuella kompensoidaan palkattavan henkilön tuottavuuden vajetta/ työkyvyn ja osaamisen alenemaa
Palkkatuki on harkinnanvarainen tuki, jota TE-toimistot ja työllisyyden kuntakokeiluun kuuluva kunta voivat myöntää asiakkaanaan olevan työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin. Palkkatukea haetaan Oma asiointipalvelusta. Torniainen korostaa, että palkkatuetun työn tarkoituksena on parantaa tuella palkattavan henkilön ammatillista osaamista ja edistää työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Vaikka palkkatuki myönnetään ja maksetaan työnantajalle, tuen myöntäminen perustuu aina työttömän työnhakijan palkkatuen tarpeeseen. Voit testata Teuvo-chatbotin avulla mahdollisuuksiasi hakea palkkatukea - Teuvon löydät Työllistä palkkatuella - TE-Palvelut verkkosivulta ja ilmoita sitten paikat hakuun Oma asiointipalvelussa tai soittamalla työnantaja- ja yritysasiakkaiden puhelinpalveluun numeroon 0295 044 020, vinkkaa Torniainen.
Torniaisen mukaan palkkatukijakson pituus riippuu palkattavan henkilön työttömyyden kestosta, vamman tai sairauden vaikutuksesta työsuoritukseen ja työnantajasta. Palkkatuki voi olla enintään 30 %, 40 % tai 50 % palkkauskustannuksista. Palkkatuen enimmäismäärä yritykselle vuonna 2021 on 1400 €/kk, jonka lisäksi maksetaan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta.
Työkykykoordinaattori Mirja Hirvonen auttaa työnantajia osatyökykyisten palkkauksessa
Etelä-Savon TE-toimiston työkykykoordinaattori Mirja Hirvonen auttaa työnantajaa osatyökykyisen henkilön palkkaamisessa. Niin työsuhteen aloituksessa kuin myös tilanteissa, joissa työntekijän terveystilanne muuttuu. Työkykykoordinaattori etsii työpaikkoja henkilöasiakkailleen suoraan työnantajilta, kertoo Torniainen. Työkykykoordinaattori Mirja Hirvoseen saa yhteyden puhelimella numerosta 0295 044 066.
Osatyökykyinen TE-toimiston asiakas voi pyytää TE-toimistosta todistuksen suurtyönantajalle siitä, että hänet on merkitty TE-toimiston asiakasrekisteriin osatyökykyisenä työnhakijana. Työntekijä toimittaa itse TE-toimistosta saadun todistuksen työnantajalle. Jos työssäolon viiden ensimmäisen vuoden aikana osatyökykyinen tulee työkyvyttömäksi, ei työkyvyttömyyseläke vaikuta suurtyönantajan työeläkemaksuluokkaan. Eläkeasioissa työnantajan koon ratkaisee toteutunut palkkasumma. Suurtyönantajalla palkkasumma on noin 2 miljoonaa euroa vuodessa.
Linkkejä:
- Etelä-Savon kauppakamari (eskauppakamari.fi)
- Etelä-Savon Yrittäjät - Yrittajat.fi
- Rekrytointipalvelut työnantajalle - Etelä-Savon TE-palvelut
- TE-live - Tehokas ja vuorovaikutteinen rekrytointikanava
- Osaavaa työvoimaa yrityksille - Rekrykoulutus ratkaisuna - TE-palvelut
- Yhteishankintakoulutus - ely - ELY-keskus
- Tarjoa työkokeilumahdollisuus - TE-Palvelut
- Työkokeilun käytännöt ja säännökset - TE-Palvelut
- Työllistä palkkatuella - TE-Palvelut
- Osatyökykyisen työvoiman rekrytointipalvelut, työkykykoordinaattori - Etelä-Savon TE-palvelut
- Vamman tai sairauden vaikutus työllistymiseen - TE-Palvelut
Lisätietoja:
- Ennakointiasiantuntija Merja Toijonen, Etelä-Savon ELY-keskus, puh. 0295 024 165
- Toimitusjohtaja Teppo Leinonen, Etelä-Savon kauppakamari, puh. 044 770 0592
- Aluejohtaja Heidi Loukiainen, Etelä-Savon Yrittäjät, puh. 050 552 9930
- Palvelupäällikkö Sari Torniainen, Etelä-Savon TE-toimisto, puh 0295 044 023
Teppo Leinonen, toimitusjohtaja, Etelä-Savon kauppakamari
Heidi Loukiainen, aluejohtaja, Etelä-Savon yrittäjät
Sari Torniainen, palvelupäällikkö, Etelä-Savon TE-toimisto
- Publish Date
- 12/1/21
te-updated 17.10.2024