Monimuotoisia työuria Kuopion Eläinlääkärikeskuksessa

Ajankohtaiset

Monimuotoisia työuria Kuopion Eläinlääkärikeskuksessa

Eläinlääkärikeskuksen toimitusjohtaja ja eläinlääkäri Sinikka Sarpanen kommentoi kansainvälisten rekrytointikokemuksien olleen ”hyviä ja työelämää sekä kokemuksia rikastavaa ja ”on rikkautta, että meitä on monenmoista tekijää porukassa.”

Kansainvälisyys rikastuttaa työyhteisöä

Eläinlääkärikeskuksessa on vuosien mittaan ollut useita ulkomaalaistaustaisia osaajia töissä. Osa heistä on jäänyt työskentelemään pysyvästi. Esimerkiksi Virosta Suomeen muuttanut eläinlääkäri Lauri on ollut osa talon tiimiä jo 14 vuotta. Muun muassa Unkarista, Yhdysvalloista ja Syyriasta on ollut harjoittelijoita ja työelämääntutustujia. Viimeisimpänä taloon on tullut Ukrainalainen Lena, joka aloitti työskentelyn harjoittelijana ja on jäänyt vakituisiin tehtäviin keskukselle.

Sarpanen kertoo kansainvälisten rekrytointienin olleen kokonaisvaltaisesti positiivinen kokemus. ”Eipä tuo (kansainvälinen rekrytointi) juuri eroa muuten kuin ehkä kielitaidon suhteen.” Hän jatkaa: ”Byrokratia esim. palkanmaksussa on joskus ollut todella haastavaa, kun ulkomaalaisen on hankala avata pankkitili Suomeen.” Joistakin käytännön hankaluuksista huolimatta ”kansainvälisyys rikastuttaa elämää ja antaa uusia näkemyksiä moneen asiaan”, toteaa Sarpanen. ”Usein ulkomailta muuttanut haluaa ’asettua aloilleen’ ja siksikin on hyvä työntekijänä.”

Eläimet eivät puhu savoa

Lena opiskeli Ukrainassa eläinlääkäriksi, mutta joutui sodan takia lähtemään kotimaastaan Suomeen. Lupaprosessi työskennellä eläinten lääkärinä Suomessa EU:n ulkopuolella käydyllä tutkinnolla on hyvin hidas ja vaikea, eikä Lena voi sen takia vielä työskennellä itsenäisesti eläinlääkärinä.

Hän kuitenkin tapasi sattumalta koiratapahtumassa Sarpasen, jonka kautta hän pääsi harjoittelijana töihin Kuopion Eläinlääkärikeskukselle. Lena tekee hammashoitajan tehtäviä eläinhammaslääkäriä avustaen.

”Lapsuudesta asti olen rakastanut eläimiä ja huolehtinut hylätyistä eläimistä.” Lena opiskeli Ukrainassa ennen Suomeen tuloa ja valmistui kuuden vuoden opinnoista viime keväänä 2024. ”En ole huomannut suurta eroa työskentelyssä Suomessa verrattuna aiempiin kokemuksiini.” Kielitaito on kuitenkin ollut haaste, ja Lena opiskeleekin aktiivisesti suomea. Aluksi kieltä harjoiteltiin hyvin perusteellisesti ja hitaasti ruutupaperia käyttäen, mutta Lena on motivoitunut kehittämään suomen taitojaan. Ilman kielitaitoa työpaikan löytäminen on vaikeaa.

Parasta suomalaisessa työelämässä Lenan mukaan on ammattitaitoiset kollegat ja hyvä työilmapiiri. Terveiset muille kansainvälisille osaajille, jotka harkitsevat Suomessa työskentelyä: ”Älkää pelätkö tavoitteitanne, Kuopio on hyvä kaupunki asua.”

Työharjoittelun kautta työsuhteeseen

Sarpanen kertoo, että Ruusu aloitti kehitysvammaishuollon työtoiminnan kautta työharjoittelun eläinlääkärikeskuksella. Hänen työpanoksensa oli kuitenkin niin suuri, että pian keskus halusi palkata hänet normaaliin työsuhteeseen tuntipalkalla. ”Päädyimme irtisanomaan työtoiminnan organisaation ja palkkaamaan Ruusun normaaliin työsuhteeseen. Sen jälkeen on sujunut oikein hyvin. Ruusu käy kahtena päivänä viikossa töissä 6 tuntia kerrallaan ja saa siitä tuntipalkan.” Vaikka asumistuki vähenee reippaasti palkan myötä, on itse omalla työllä ansaittu rahapalkka merkittävä, itsetuntoa kohottava juttu.

Sarpanen lähettääkin muille osatyökykyisten palkkaamista suunnitteleville tai kansainvälistä rekrytointia harkitseville työnantajille terveisiä johtajan verkostoitumisen tärkeydestä, sillä ”työpaikalla tarvitaan monenlaisia erilaisia persoonia ja osaajia eri tehtäviin”.

Rakkaudesta ammattiin

32-vuotias Ruusu työskentelee hoiva-avustajana, ja hänen työnkuvaansa kuuluu monipuolisesti erilaisia avustavia tehtäviä muiden ltyöntekijöiden kanssa.

Vuonna 2020 Ruusu jäi pandemian takia työttömäksi avotyötoiminnasta, mutta hän pääsi pian Kuopion eläinlääkärikeskukselle työssäoppimiseen. Nyt hän on ollut siellä neljä vuotta osa-aikaisella työajallakahtena päivänä viikossa.

Ruusu on aina ollut kiinnostunut eläimistä ja niiden hyvinvoinnista. ”Harrastan ratsastusta ja agilitya, ja jo pienestä asti eläimet ovat olleet minulle rakkaita.” Lemmikkeinä Ruusulla on ollut muun muassa kanoja, kalkkuna, hevosia, koiria ja marsuja. Ratsastuksen hän aloitti nuorena, ja hän onkin menestynyt ratsastuksessa SM-kisoissa ja Special Olympics Sports Festival -kisoissa.

Ruusu haluaa kannustaa muita hakeutumaan alalle, joka kiinnostaa. ”Tykkään työstäni ja tekemällä oppii” Monenlaisia tehtäviä pääsee kokeilemaan, ja kun ryhtyy toimeen, asiat sujuvat. ”Kokonaisuus on parasta – ilmapiiri ja työkaverit tekevät työstä kivaa. Vaikka aluksi jännitti, pääsin nopeasti porukkaan mukaan ja tehtävien tasalle."

Tulevaisuuden tekijä

Meeri opiskelee Helsingissä eläinlääkäriksi, ja on neljättä vuotta opintojensa parissa. ”Yhden välivuoden jälkeen kiinnostuin käsin tehtävästä ja monipuolisesta työstä.” Viidennen vuoden jälkeen saa opiskelijakin tehdä eläinlääkärin töitä. Tällä hetkellä Meerin työnkuvaan kuuluu pääasiallisesti eläinlääkäriä avustavat tehtävät. ”Kesäisin työskentelen klinikoilla, ja monet opiskelukaverini tekevät vastaavia tehtäviä.”

Meeri päätyi kesätöihin Kuopion eläinlääkärikeskukseen törmättyään eläinlääkäripäivillä Sarpaseen. ”Ovet ovat alalla auki moneen suuntaan, ja täällä pääsee näkemään monenlaista.” Vaikka Helsingissä on ollut Meerin mukaan mieleistä opiskella, on myös mukava viettää kesä Kuopiossa lähempänä kotiseutua.

”Kuopion eläinlääkärikeskuksessa on tekemisen meininki, ja työskentely täällä on kivaa. Pääsen näkemään laajasti erilaisia tilanteita ja oppimaan uutta, Meeri toteaa.”

Ruusu ja Lena Kuopion Eläinlääkärikeskuksella koiran kanssa.