Helmikuun 2023 työllisyyskatsauksesta selviää, että koko maassa työttömien osuus työvoimasta on 9,7 %. Kaakkois-Suomessa vastaava luku on 11,6 %, mutta kuntatasolla työttömien osuus työvoimasta vaihtelee suuresti; 14,6–8,2 % välillä. Työmarkkinoiden kohtaannossa ja toimivuudessa olevat alueelliset ja paikalliset erot eivät selity pelkästään tunnistetuilla laajoilla ilmiöillä, vaan niihin vaikuttavat myös mm. alueiden elinkeinopolitiikka.

Työttömyys on kehittynyt viimeisten vuosien aikana suotuisasti, mutta merkkejä kehityksen taittumisesta on nähtävillä, ja mm. yritykset harkitsevat rekrytointeja aiempaa tarkemmin. Myös paine julkisen talouden kestävyysvajeen korjaamiseen voi vaikuttaa julkisen sektorin rekrytointipäätöksiin, ja esimerkiksi vuoden 2023 alussa toimintansa aloittaneiden hyvinvointialueiden kokonaisvaikutukset kuntasektorilla näkyvät vasta tulevien vuosien kuluessa. Tässä hetkessä jopa lähitulevaisuuden ennakointi on jokseenkin haastavaa, ja silti olisi maltettava katsoa erilaisten rakennemuutosten vaikutuksia myös pidemmällä aikavälillä.

Yleisesti työmarkkinoiden muutoksen taustatekijöiksi tunnistetaan mm. vuoden 2020 keväällä alkanut Koronaviruspandemia, joka vaikutti erityisesti palvelu- ja kulttuurialoihin, ja jonka jälkimaininkeja eletään yhä. Myös Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäys Ukrainaan, ja sen takia asetetut talouspakotteet ovat myötävaikuttaneet mm. useiden tuotantokustannusten nousuun sekä Suomen vientikaupan näkymiin. Muutoksen syyt ovat kuitenkin myös syvempiä ja laajempia kuin ajassa näkyvät ilmiöt. Työmarkkinat toimivat merkittäviltä osin responsiivisesti sen suhteen, miten globaalit ilmiöt sekä suomalaisen yhteiskunnan arvot muuttuvat, millainen sukupolvikokemus työstä on vallalla ja miten työnteon tavat itsessään kehittyvät. Eivätkä muutokset tapahdu työmarkkinoiden näkökulmasta yksiselitteisesti parempaan tai pahempaan suuntaan. Muutosten yhteisvaikutukset vaikuttavat toimialoihin, ammatteihin, yksilöihin ja yhteisöihin eri tavoin, sekä yhdenvertaisuutta että eriarvoisuutta vahvistaen.

Työmarkkinat ammattien ja työn merkityksen näkökulmasta

Ammattibarometri on yksi työkaluista, joilla seurataan eri ammattien työmarkkina-tilannetta Suomessa. Tuorein barometri on julkaistu syksyllä 2022, ja sen mukaan työvoimapulasta kärsiviä ammatteja oli 56 (noin 200 keskeisestä ammattinimikkeestä). Nk. työvoimapula-ammateista peräti 17 liittyy terveys- ja sosiaalialaan, 12 ammattia rakennusalaan ja 8 teollisuuteen.

Ammattibarometrissä tarkastellaan työvoimapulan lisäksi myös ns. ylitarjontaa, ja syksyllä 2022 noin 200 ammatista sitä oli tilastoitu 29 ammatissa. Toisin kuin pula-ammateissa, ylitarjonnan osalta ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosina ja mm. luovan työn ja kulttuurialan ammatit ovat tässä tarkastelussa olleet suurimmat ryhmät jo jonkin aikaa.

Tulos maalaa tietynlaista ajankuvaa sekä suomalaisesta yhteiskunnasta että sen työmarkkinoiden toimivuudesta, johon koulutuspolitiikalla on merkittävä vaikutus. Työelämässä on nähty viime vuosina myös kehitystä, jonka myötä osa-aikaisuus ja tulonlähteiden monipuolistuminen ovat lisääntyneet. Työelämän muutoksella voidaankin tarkoittaa monia sekä samansuuntaisia että ristiin meneviä kehityskulkuja, joista osalla nähdään joustavuuden ja tuottavuuden kasvupotentiaalia, ja osalla yhteiskunnallisen eriarvoistumisen riskejä. ”Yhä suurempi joukko työikäisistä tekee useaa työtä; joko taloudellisesta pakosta tai hakeakseen työstä merkitystä elämään. Monimuotoisen ansiotyön tekeminen näyttääkin polarisoituvan”, arvioi yli 20 vuotta työelämää tutkinut Anu Järvensivu (FT, sosiologian dosentti). Puhutaan myös palkkatyön ja palkattoman työn keskinäisestä suhteesta, ja siitä, kuinka esimerkiksi nuorempi sukupolvi arvottaa näitä keskenään eri tavoin kuin omat vanhempansa. Useissa tutkimuksissa nähdäänkin, että nuoret toivovat tulevaisuuden työelämältä enemmin palkitsevuutta, sekä henkisen että aineellisen hyvinvoinnin tasapainoa.

Työelämän ja työmarkkinoiden tarkastelu megatrendien (Sitra) näkökulmasta nostaa esille myös mielenkiintoisia kehityskulkuja tulevaisuudelle. Keskeisiä teemoja keskusteluissa ovat jo jonkin aikaa olleet globalisaatio, teknologian kehitys ja väestörakenteen muutos. Lisäksi on tärkeää huomata, että työn ja työntekemisen tapojen ei tarvitse olla vain reagoivia, vaan ne voivat itsessään toimia muutosvoimana kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

TE-toimistossa työmarkkinoiden muutokset näkyvät myös, erityisesti ihmisten arjen kokemuksissa

Edellä kuvatut työmarkkinoihin vaikuttavat muutokset näkyvät myös TE-toimiston asiantuntijoiden työssä. Aiempaa useammin asiakkailla on kokemusta osa-aikatyöstä sekä siitä, että työura koostuu määräaikaisista ja projektiluonteisista tehtävistä. Osa asiakkaista kokee työn vaihtuvuuden ja moninaisuuden lisääntymisen myös mielekkääksi, ja erityisesti silloin kun niiden koetaan tukevan muita elämän osa-alueita. Työnantajat arvostavat moniosaajuutta ja rohkeutta tarttua erilaisiin työtehtäviin, ja tämä nousee esiin myös avointen työpaikkojen ilmoituksissa. Ns. syvä- ja erityisosaamiselle on kuitenkin edelleen tarvetta, ja työmarkkinat tarjoavatkin monenlaisia vaihtoehtoja todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Ja siinä, missä moniosaajuuden ilmiön nousu nähdään asiakkaiden kohdalla, on se osa myös TE-toimiston asiantuntijoiden omaa työtä. Tiedon monikanavaisuus sekä määrä ovat lisääntyneet 10 vuodessa huimasti, ja TE-toimiston tehtävässä niin työnhakijoiden kuin työnantajien kanssa näkyvät sosiaalisen vuorovaikutuksen, verkostomaisen toiminnan ja laajan tietopohjan hallinnan vaatimukset.

2.5.2022 voimaan tullut Pohjoismainen asiakaspalvelumalli on aktivoinut työnhakijoita ja pitkällä aikavälillä tämä kehitys tukee mm. sitä, että työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma voi kehittyä myönteiseen suuntaan. Työikäinen väestö, jonka työkunto ja työnteon motivaatio säilyvät koko työuran ajan, on keskeinen tekijä yhteiskuntamme toimivuuden näkökulmasta. Puhumattakaan yksilön kokemuksesta, jonka arjen kokonaisuus on usein läsnä TE-toimiston asiantuntijoiden työssä. Myös heille, joille työmarkkinat eivät näyttäydy avoimena tai mahdollistavana, on löydettävä tilaisuuksia osallistua ja edistää omaa tilannettaan. Julkisten työvoimapalvelujen tulee säilyttää myös tulevaisuudessa riittävän selkeät ja toimivat rakenteet voidakseen huolehtia siitä, että työmarkkinat eivät lisää epätasa-arvoisuutta.

Kaakkois-Suomen TE-toimistossa iloitaan erityisesti Kaakon alueen nuorisotyöttömyyden laskusta, ja jo useana vuonna toteutetun Kesäksi duuniin-kampanjan hyvistä tuloksista. Jatkamme työtämme onnistumisten ja osaamisen karttumisen voimalla.

Artikkelissa käytetyt lähteet:

• Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilasto (https://tem.fi/tyollisyyskatsaus-ja-tyonvalitystilasto)
• Kaakkois-Suomen ELY-keskus (https://www.ely-keskus.fi/ely-kaakkois-suomi-tyollisyyskatsaukset)
• Työ- ja elinkeinoministeriön Ammattibarometri (https://tem.fi/ammattibarometri)
• Työsuojelurahasto julkaisema verkkolehti Tiedon silta, työelämän tutkimuksen ja kehittämisen. (Artikkeli 27.9.2021. Usean työn tekijät haastavat käsityksen normityöstä)
• Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. (https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/)
• Kesäksi duuniin-kampanjan verkkosivut (https://kesaksiduuniin.fi/)
  

KAS TE-toimisto täytti 31.12.2022 nykymuodossaan 10 vuotta. Viestimme juhlavuodesta tunnisteella #tepalvelutkas10v

Julkaisemme vuonna 2023 viiden artikkelin sarjan, jossa pohdimme yhdessä asiantuntijoidemme kanssa TE-toimiston tehtäviin liittyviä ilmiöitä ja myös sitä, millaista TE-toimistossa tehtävä työ on. Artikkelin toim. Kaakkois-Suomen TE-toimiston viestintäpäällikkö Sari Loisa.