null Kunnat järjestävät työ- ja yrityspalvelut vuoden 2025 alusta alkaen

Eduskunnan päätöksen mukaan kunnat järjestävät työvoima - ja yrityspalvelut 1.1.2025 alkaen. Nykyiset työ- ja elinkeinotoimistot lakkautetaan. Siirtyviä tehtäviä valtiolla hoitava henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella kuntiin tai kuntayhtymiin samana ajankohtana. Uudistus liittyy hallitusohjelman työllisyystavoitteeseen ja kuntien vastuun vahvistamiseen työllisyyspalveluissa.

Etelä-Savossa uudistuksen toteuttamiseksi on käynnistetty Mikkelin kaupungin vetämä maakunnallinen hanke, jonka ensisijainen tavoite on tuottaa kunnan päättäjille tietoa päätöksenteon tueksi. Savonlinnan kaupunki tulee hakemaan seudun työssäkäyntialueelle omaa työvoimapalvelualuetta. Pieksämäen kaupunki valmistelee uudistusta osaltaan niin Keski-kuin Etelä-Savon kanssa.

TE-palveluiden uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. TE-palveluiden uudistus on osa hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta. TE-palvelujen uudistuksella on laskettu saavutettavan 7000–10 000 lisätyöllistä.

Uudistus on Etelä-Savon TE-toimistolle iso

Kyseessä on sote-uudistuksen jälkeen suurin julkisten palveluiden muutos, jonka valmisteluun ryhdymme yhdessä Etelä-Savon kuntien kanssa. Etelä-Savossa tämä uudistus koskee lähes 10 000 henkilöasiakasta ja tuhansia yritys- ja työnantaja-asiakkaita. Tärkeää on tehdä muutos niin, että asiakkaiden palveluissa ei tule katkoksia. Uudistus on iso TE-toimistolle, jonka tehtävät siirretään uusille kuntapohjaisille työllisyysviranomaisille. Tärkeää on tehdä muutos yhdessä valtion ja kunnan toimijoiden kanssa ja tähän Etelä-Savossa onkin hyvä pohja, sanoo Etelä-Savon TE-toimiston johtaja Hanna Makkula.

Pieksämäki on mukana niin Keski-kuin Etelä-Savon työllisyysalueiden selvittelytyössä

Pieksämäen kaupunginjohtaja Ulla Nykäsen mukaan Pieksämäki ei ole ollut mukana työllisyyden kuntakokeiluissa. Pieksämäki ei voi yksin järjestää TE-palveluita uudistuksen tullessa voimaan, joten tämän vuoden aikana tulee ratkaistavaksi, mihin työllisyysalueeseen Pieksämäki haluaa kuulua. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien rajalla Pieksämäellä on useampia työllisyysalue vaihtoehtoja. Pieksämäen kaupunki on tämän vuoksi mukana sekä Pohjois-Savon että Etelä-Savon TE2024-selvityshankkeissa, kertoo Nykänen. Pohjois-Savon maakunnan kattavan hankkeen osana on selvitettävänä Keski-Savon kuntien (Joroinen, Leppävirta, Pieksämäki, Varkaus) yhteinen työllisyysalue, joka muodostaa luontaisen työssäkäyntialueen.

Sekä Keski-Savon kuntien että Etelä-Savon työllisyysalueet ovat tällä hetkellä vaihtoehtoina tasavertaiset. Käynnissä olevista selvityksistä toivotaan apua tulevaan päätöksentekoon, jossa työllisyysalue ratkaistaan. TE-uudistus on sote-uudistukseen rinnastettava tärkeä kunnallishallinnon uudistus, jossa valtiolta siirtyy tehtäviä kuntien tai kuntien muodostamien työllisyysalueiden järjestämisvastuulle. Työllisyysasioiden tehokkaalla organisoinnilla ja asiakaslähtöisellä, yrityselämän tarpeet huomioivalla palvelulla on suuri merkitys työllisyyteen, työvoiman saatavuuteen ja elinvoimaan toteaa Ulla Nykänen.

Savonlinna työllisyyden kuntakokeilu on valmiina TE-palvelujen uudistukseen

Savonlinnan kaupunki on toteuttanut työllisyyden edistämisen kuntakokeilua kaksi vuotta pääsääntöisesti kasvokkaisena lähipalveluna, kertoo työllisyyspalvelujen päällikkö Anna Tolvanen Savonlinnan työllisyyden kuntakokeilusta. Kokeilussa TE-palveluista siirtyi 10 omavalmentajaa Savonlinnan kaupungin työnjohdon alaisuuteen. Lisäksi Savonlinnan kaupunki palkkasi 10 omavalmentajaa. Asiakkaita yhdellä omavalmentajalla on ollut n. 100. Tämä on mahdollistanut henkilökohtaisen asiakaspalvelun, työllistymisen esteiden poistamiseen tähtäävien palveluihin tehokkaan ohjaamisen sekä työhön tai opiskeluun ohjaamisen, painottaa Tolvanen. Savonlinnan kaupungin kuntakokeilu on tehnyt tiivistä yhteistyötä koulutuksen sekä palveluiden järjestäjien, yritysten sekä kolmannen sektorin kanssa. TE24-uudistusta lähdetään rakentamaan Kuntakokeilun hyvien toimintatapojen mukaisesti. Kasvokkainen lähipalvelu tulee jatkumaan Savonlinnan seudulla kiteyttää Tolvanen.

Savonlinna hakee seudun työssäkäyntialueelle omaa työvoimapalvelualuetta

Savonlinnan kaupunki hakee Savonlinnan seudun työssäkäyntialueelle omaa työvoimapalvelualuetta, kertoo työllisyyspalvelujen päällikkö Anna Tolvanen Savonlinnan työllisyyden kuntakokeilusta. Uudistuksessa on tärkeää alueen elinvoimaisuuden vahvistaminen, yritysten työvoiman turvaaminen sekä ilman työtä olevien henkilöiden osaamisen vahvistaminen alueen yritysten tarpeiden mukaiseksi. Tavoitteena on tiivis yhteistyö paikallisten yritysten ja oppilaitosten kanssa. Uudistuksessa vahvistetaan lähipalveluja ja toteutetaan pääsääntöisesti kasvokkaisena ja henkilökohtaisena palveluna. Uudistus vaikuttaa merkittävästi kuntatalouteen. TE24-uudistuksen jälkeen 10 % kuntataloudesta kohdistuu työllisyyden hoitoon, kertoo Tolvanen.

Mikkelin kaupunki haluaa isäntäkunnaksi Mikkelin seudun kunnille työvoimapalvelualueella

Mikkelin kaupunki on valmistelussaan lähtenyt siitä, että se on luontainen isäntäkunta ainakin Mikkelin seudun kunnille työvoimapalvelualuetta muodostettaessa. Seudullisesta yhteistyöstä on jo pitkältä ajalta hyvää kokemusta, ja ratkaisuna tämä uudistus ei tee tälle ajattelulle poikkeusta. Uudistuksen yksi periaate on kuitenkin jokaisen kunnan kuuluminen ehdot täyttävään alueeseen ja tästä syystä maakunnan kokonaisratkaisu kiinnostaa myös Mikkeliä. Mitä nopeammin on tiedossa kaikki Mikkelin alueeseen kuuluvat kunnat sen enemmän jää aikaa valmistella uudistuksen sisällöllisiä yksityiskohtia, kertoo palvelupäällikkö/kokeilujohtaja Pekka Patama Mikkelin seudun työllisyyden kuntakokeilusta.

Mikkelin kaupunki vetää työvoimapalvelualueiden valmisteluhanketta Etelä-Savossa

Mikkelin kaupungin vetämä hanke toteutetaan vuoden mittaisena ja sillä tavoitellaan uudistuksen käynnistymistä kaikissa maakunnan kunnissa. Tavoitteena on, että 31.10.2023 mennessä on muodostunut selkeä käsitys työvoimapalvelualueesta tai -alueista ja toteuttamisen ehdot ovat kaikissa kunnissa mahdollisen hyvin tiedossa. Hankkeessa laaditaan työvoimapalvelualueisiin liittyvien vaihtoehtojen ja riskien kuvaaminen (esim. SWOT) päätöksenteon tueksi riittävän ajoissa ennen 31.102023 asetetun hakuajan umpeutumista. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa valmisteluprosessi, jonka tuloksena Etelä-Savon kunnat pystyvät muodostamaan toimivat ja tehokkaat työvoimapalvelualueet. Valmistelu jatkuu hankkeen tekemän työn pohjalta vuoden 2024 loppuun ja siihen tullaan käyttämään eri organisaatioiden asiantuntijapanosta myös hankerahoituksen ulkopuolelta.

Kunnan päätös tiettyyn työvoimapalvelualueeseen kuulumisesta vaikuttaa toteutettavien palvelujen kustannusrakenteeseen, asiantuntijoiden saatavuuteen, työvoimapalveluihin sidoksissa olevaan kunnan elinvoimastrategiaan sekä yhteistyöhön yksityisen, kolmannen sektorin ja hyvinvointialueen kanssa. Valmistelu on sisällöllisesti laaja ja siinä tulee huomioida työvoimapalvelujen eri osa-alueet eli henkilö-, yritys-, koulutus-, kotoutumis- ja moniammatilliset palvelut. Lisäksi selvitetään palvelujen oman tuotannon ja palvelujen hankinnan välinen kokonaisuus. Oma ja tärkeä kokonaisuutensa on myös olemassa olevan henkilöstön sijoittuminen asiantuntemusta vastaaviin tehtäviin. Näiden lisäksi tulisi ottaa kantaa myös työvoimapalvelujen tietojärjestelmien kokonaisuuteen.

Alueiden lisäksi valmisteluprosessi tuottaa palvelujen muotoiluun, roolitukseen, resursointiin liittyvää tietoa päätöksenteon tueksi. Hankkeella tavoitellaan sitä, että alueella oleva osaaminen työvoimapalvelujen tuottamisessa säilyy muutoksen yhteydessä ja tässä keskeistä on luoda yhteinen tulevaisuuden näkymä sekä kunta- että TE-henkilöstölle. Hankkeessa laaditaan kuntakohtainen kartoitus resursseista, henkilöstöstä ja palveluista. Hankkeessa kuvataan toteutusohjelma konkreettisesti, organisoidaan valmisteluryhmät ja käynnistetään niiden työ sekä seurataan valmistelutyön edistymistä. Hankkeessa laaditaan alueelliset tilannekuvat TE2024 uudistuksen antamien reunaehtojen mukaisesti. Hankkeessa hoidetaan TE2024 uudistukseen tuotetun tiedotuksen ja informaation koordinointi ja jakaminen alueella. Rahoituspäätös hankkeelle on tullut Etelä-Savon maakuntaliitolta ja kunnilta sekä Etelä-Savon TE-toimistolta. Rekrytoinnit on käynnistetty, valinnat tehdään helmikuussa 2023. Alkustartti –työryhmä kootaan työvoimapalvelujen asiantuntijoista. Rekrytointien jälkeen hanke tiedottaa toimenpiteistä mahdollisimman nopeasti.

Valtakunnallisesta TE-palveluiden uudistuksesta on yksityiskohtaista tietoa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivulla.

Lisätietoja:

  • Hanna Makkula, johtaja, Etelä-Savon TE-toimisto, puh. 02950 44004
  • Ulla Nykänen, kaupunginjohtaja, Pieksämäen kaupunki, puh. 044 368 6801
  • Anna Tolvanen, työllisyyspalvelujen päällikkö, Savonlinnan kaupunki, Savonlinnan työllisyyden kuntakokeilu, puh 044 417 4148
  • Pekka Patama, palvelupäällikkö/kokeilujohtaja, Mikkelin seudun työllisyyden kuntakokeilu, puh. 040 129 4450


Linkkejä:

 

Etelä-Savossa on noin 14 500 yli 55-vuotiasta työssäkäyvää ihmistä, työttömiä ikäryhmässä on noin 1700. Kaikista työllisistä yli 55-vuotiaiden osuus on maakunnassa 29 %, kun se on koko Suomessa 22 %. Etelä-Savon jälkeen seuraavaksi korkein osuus on Kainuussa (27 %).

TE-palveluilla on monenlaisia mahdollisuuksia yli 55-vuotiaiden työllistymisen edistämiseksi

Eri ikäryhmät voivat tarvita erilaisia työvoimapalveluja.

- 55 vuotta täyttäneet voivat luonnollisesti käyttää kaikkia TE-toimiston tarjoamia palveluja. Lisäksi ikäryhmälle on erikseen kohdennettua palvelutarjontaa, kertoo Etelä-Savon TE-toimiston palvelujohtaja Päivi Pirskanen.

Opiskelu ja osaamisen lisääminen ei katso ikää

Työttömällä työnhakijalla on mahdollisuus päivittää omaa osaamistaan. Työvoimakoulutuksessa voi parantaa omaa ammattitaitoaan tai suunnata kokonaan uudelle alalle. Verkossa ja kasvokkain toteutettavia koulutuksia on tarjolla aloille, joilla on myös työpaikkoja. Työttömyysturvalla voi opiskella myös oppilaitoksen tuottamissa opinnoissa joko koko tutkinnon tai sen osia. Koulutustarpeen arvioi TE-toimiston tai työllisyyden kuntakokeilun asiantuntija.

Oppisopimuksella kouluttautuminen on niin ikään mahdollista. Kyseessä on työsuhde, joka solmitaan koulutuksen järjestäjän ja työnantajan kanssa. Oppisopimus on yleensä maksuton ja opiskelija saa työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Hyvä keino tutustua erilaisiin työpaikkoihin on työkokeilu, josta hyötyy niin työnantaja kuin työntekijä. Työkokeilusopimuksen voi solmia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Työkokeilu ei ole työsuhde, joten siitä ei aiheudu kustannuksia työantajalle.

- Työkokeilusta palkkatuella palkattavaksi ja sitten palkansaajaksi -polusta on hyviä kokemuksia Etelä-Savon alueella. Samaa polkua voisi käyttää yrittäjäksi ryhtymiseen pienissä kivijalkayrityksissä, jotka etsivät jatkajaa toiminnalleen. Tälläkin hetkellä on myynnissä monta pientä 1–2 henkilön yritystä ja yrittäjien eläköityessä niitä tulee koko ajan lisää. Yrittäjyys on myös yli 55-vuotiaalle mahdollisuus työllistyä ja työllistää itsensä vielä ennen eläkeikää, pohtii Etelä-Savon TE-toimiston asiantuntija Riitta Röksä.

55 vuotta täyttäneellä on oikeus laajennettuun muutosturvaan

Yli 55-vuotiaalla pitkäaikaisesta, vähintään viisi vuotta kestäneestä työsuhteesta tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotulla on oikeus laajennettuun muutosturvaan. Siihen kuuluu yhden kuukauden palkkasummaa vastaava muutosturvaraha, enintään kuusi kuukautta kestävä muutosturvakoulutus sekä pidennetty työllistymisvapaa irtisanomisaikana. Työnantajalla on velvollisuus informoida irtisanottavaa yli 55-vuotiasta oikeudesta laajennettuun muutosturvaan ja ohjeistaa käynnistämään työnhaku TE-toimistossa. Työnhakijaksi tulee ilmoittautua viimeistään 60 päivän kuluessa irtisanomisen tiedoksisaannista.

Muutosturvakoulutus pyritään aloittamaan jo irtisanomisaikana ennen työttömäksi jäämistä. Sen tavoitteena on edistää nopeaa uudelleen työllistymistä tai yrittäjävalmiuksien kehittymistä.

- Muutosturvakoulutuksen on tarkoitus olla työelämälähtöistä ja koulutuksen sisältöä pyritään räätälöimään mahdollisimman pitkälti työnhakijan osaamistarpeiden mukaisesti. Muutosturvakoulutuksen suorittaminen on vapaaehtoista eikä sen keskeyttämisellä tai siitä kieltäytymisellä ole vaikusta työttömyysturvaoikeuteen, kertoo asiantuntija Erno Kuusaari Etelä-Savon TE-toimistosta.

Muutosturvakoulutuksen hankkivat yhteistyössä TE-toimisto ja ELY-keskus. Muutosturvakoulutuksen arvo voi olla enintään irtisanotun kahden kuukauden palkkasummaa vastaava.

Työllistämistuen avulla voidaan edistää 55 vuotta täyttäneen työllistymistä


TE-toimistot ja työllisyyden kuntakokeilut voivat myöntää työnantajalle työllistämistukea asiakkaanaan olevan, 55 vuotta täyttäneen työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin.

Tuen tarkoituksena on edistää 55 vuotta täyttäneiden työllistymistä parantamalla heidän ammatillista osaamistaan tai yrittäjävalmiuksiaan. Tuki myönnetään ja maksetaan työnantajalle, mutta sen myöntämisessä olennaisinta on työttömän työnhakijan palvelutarve.

- Työllistämistuen saamisen edellytyksenä on, että työsuhteeseen palkattava työtön työnhakija on täyttänyt 55 vuotta ja ollut työtön vähintään 24 kuukautta työllistämistuen myöntämistä välittömästi edeltäneiden 28 kuukauden aikana, summaa asiantuntija Marja Paunonen Etelä-Savon TE-toimistosta.

Työllistämistuen määrä on 70 prosenttia palkkakustannuksista. Tuki voidaan myöntää 10 kuukaudeksi, mutta kuitenkin enintään työsuhteen keston ajaksi. Työllistämistukea voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen kokoaikaiseen työsuhteeseen.

Harkinnanvaraista palkkatukea voidaan myöntää myös osa-aikaiseen työsuhteeseen

Palkkatuki parantaa työttömän työnhakijan ammatillista osaamista. Se edistää myös alentuneesti työkykyisen tai 60 vuotta täyttäneen pitkään työttömänä olleen mahdollisuuksia osallistua työelämään. Tuki myönnetään ja maksetaan työnantajalle, mutta sen myöntäminen lähtee aina työttömän työnhakijan palvelutarpeesta.


- Palkkatukea voidaan myöntää myös osa-aikaiseen työsuhteeseen, jos tuen myöntäjä pitää sitä tarkoituksenmukaisena ja se edistää työnhakijan mahdollisuuksia työllistyä, muistuttaa Marja Paunonen.

TE-toimisto tai kuntakokeilu arvioi, onko tuki tarkoituksenmukainen keino edistää työttömän työnhakijan työllistymistä. Jokaisen tukijakson kesto ja määrä ratkaistaan erikseen.


- Tuki myönnetään useimmiten viideksi tai kymmeneksi kuukaudeksi riippuen palkkatukea edeltävän työttömyyden kestosta. Tuki myönnetään enintään työsuhteen keston ajaksi. 60 vuotta täyttäneen pitkäaikaistyöttömän palkkaamiseen tukea voidaan myöntää enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan. Työnantaja voi saada taloudellista tukea palkkatukena 50 prosenttia palkkakustannuksista, Paunonen jatkaa.

Alentuneesti työkykyisen työllistämiseen voi saada palkkatukea 70 prosenttia.

Hyväkuntoiset, eläköityneet henkilöt ovat osaavaa ja haluttua työvoimaa

Etelä-Savossa on yli tuhat työelämässä olevaa yli 65-vuotiasta, heistä noin puolet sosiaali- ja terveyspalveluissa.

- Osa-aikatyö ja epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet. Tämä korostuu muun muassa ikääntyvillä työnhakijoilla osatyökykyisyyden takia. Merkittävä ryhmä ovat myös yli 65-vuotiaat eläkeläiset, jotka voivat eläkkeen turvaaman toimeentulon ansiosta tehdä haluamansa määrän työtä, pohtii Etelä-Savon ELY-keskuksen ennakointiasiantuntija Merja Toijonen.

- Elinajanodote nousee ja tarjolla oleva työntekijäreservi pienenee. Etelä-Savossa olisi työelämässä sijaa kaikille kynnelle kykeneville – vähintään osa-aikaisesti. Kun työuraa jatkaa pitemmälle myöhäisessä työiässä, on kynnys matalampi jatkaa työntekoa vielä eläkkeelläkin, Toijonen painottaa.

Esimerkiksi Etelä-Savon hyvinvointialue etsii eläkeläisiä töihin, kertoo Eloisan rekrytoinnin ja osaamisen kehittämisen päällikkö Päivi Salovaara.

- Vuoden 2030 loppuun mennessä meiltä eläköityy reilut 1600 työntekijää. Oppilaitokset eivät pysty tuottamaan meille niin suurta määrää uusia hoitajia. Hyväkuntoiset, juuri eläköityneet, henkilöt ovat oivaa työvoimaa meille. Siinä molemmat osapuolet voittavat; eläkkeellä oleva voi kartuttaa vaikka matkakassaansa tekemällä töitä ja me saamme osaavan keikkatyöntekijän. Etelä-Savossa on paljon myös muualla asuvien kakkosasuntoja. Yritämme saada myös näitä henkilöitä töihin meille.

- Korona-aikana myös Etelä-Savon TE-toimisto käynnisti kampanjan, jolla kutsuttiin eläköityneitä työntekijöitä töihin. Eri ikäiset työntekijät lisäävät työyhteisön moninaisuutta ja osaamista, sanoo Päivi Pirskanen.

Työvoimapula ja työntekijöiden ylitarjonta

Etelä-Savossa on tällä hetkellä eniten pulaa hoivapalvelujen ja terveydenhuollon työntekijöistä. Kausiluonteisesti majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalvelujen tehtävissä on ollut vaikeuksia saada työntekijöitä. Sen sijaan toimistotyössä työnhakijoita on liikaa.

Kuluneen vuoden aikana rakennusalan taantuma on heijastunut kuljetuksiin myös puun kysynnän laskun kautta. Kuljetusalalla on huomattava määrä nollatuntituntisopimuksia.  Työntekijöiden tosiasiallista työnteon määrää ei suoraan työttömyystilastoja seuraamalla näe, koska nollatuntituntisopimuksella työtä tekevät työnhakijat ovat tilastossa työttömiä.

- Motivaatiota vähentäviä tekijöitä pula-aloilla ovat muun muassa työntekijän terveydentila, työhön kyllästyminen, matala palkkataso sekä osa-aikainen tai määräaikainen työsuhde, toteaa Merja Toijonen.   

Työnhakuvalmennus tarjoaa tukea ja ohjausta omatoimiseen työnhakuun

Työnhakuvalmennus tarjoaa hyvät valmiudet omatoimiseen työnhakuun. Sen aikana asiakas pääsee parantamaan työnhakutaitojaan ja selkeyttämään omaa työnhakupolkuaan.

- Yksilöohjausta on mahdollista saada jo ennen valmennuksen alkua tai sen jälkeenkin. Valmennuksen aikana on mahdollista myös luoda kontakteja työnantajiin, painottaa Päivi Pirskanen.

Valmennusryhmiä on kohdennettu myös 55 vuotta täyttäneille, tämä tarjoaa muun muassa mahdollisuuden verkostoitua muiden vastaavassa tilanteessa olevien kanssa. Valmennuksia toteutetaan niin verkossa kuin kasvokkaisina valmennuksin.

Myös täsmätyökykyisten työnhakuvalmennuksessa on paljon yli 55-vuotiaita osallistujia.

Katsooko työnantaja ikää vai ammattitaitoa?

Pitkän työkokemuksen kautta saatu asiantuntemus tuottaa myös hiljaista tietoa. Kyky arvioida ja ennakoida mahdollisia yllättäviä tai haasteellisia tilanteita ja toimia niissä on aikaisemman kokemuksen myötä yleensä suurempi kuin uransa alussa olevilla työntekijöillä.


- Vanhemmilla sukupolvilla on ainakin yleisesti ottaen myös vahvempi sitoutuminen työhön ja vähemmän esimerkiksi muuttohalukkuutta, huomauttaa Merja Toijonen.

- Kokeneempien työntekijöiden osaamista kannattaa hyödyntää myös nuorempien perehdytyksessä, Toijonen lisää.

Etelä-Savon TE-toimistolle haastattelun antanut 61-vuotias trukinkuljettaja irtisanottiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä lähes 30 vuotta kestäneestä työsuhteesta. Kahden ja puolen kuukauden jälkeen hän aloitti uudessa työpaikassa vakinaisessa, kokoaikaisessa työsuhteessa.

- Pysyin samassa työpaikassa niin pitkään, koska työ oli mielekästä ja mukavaa. Kun 60-vuotiaana jää työttömäksi, niin ensimmäinen ajatus on, että pääseekö enää mihinkään, onko liian vanha? Katsooko työnantaja ikää vai ammattitaitoa?  

- Loppujen lopuksi työllistyin nopeasti. Uudessa työtehtävässä voin käyttää jo hankittua ammattitaitoani, osittain saan myös opetella uutta. Lähden perehtymään uudenlaisiin tehtäviin positiivisin mielin. Muille samassa tilanteessa oleville haluan sanoa, että ei pidä lannistua, vaan hakea töitä, uskoa itseensä. Kokemusta, ammattitaitoa ja sitoutumista tarvitaan. Työpaikkauskollisuutta.


Lisätietoja:

  • Päivi Pirskanen, palvelujohtaja, henkilöasiakaspalvelut, Etelä-Savon TE-toimisto, p. 0295 044 107
  • Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 165
  • Marja Paunonen, asiantuntija, keskitetyt palvelut, Etelä-Savon TE-toimisto, p. 0295 044 050
  • Riitta Röksä, asiantuntija, moniammatillinen työnvälitys, Etelä-Savon TE-toimisto, p. 0295 044 103
  • Erno Kuusaari, asiantuntija, henkilöasiakaspalvelut, Etelä-Savon TE-toimisto, p. 0295 044 117

Linkit:

Uppdaterad: 20.10.2023