Aktuellt

Johtaja Pirjo Juntunen toteaa Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston olleen viime vuonna valtakunnallisessa vertailussa yksi tehokkaimmista TE-toimistoista.

Ensi vuoden alusta lähtien TE-palvelut siirtyvät kuntien tehtäväksi ja valtion työ- ja elinkeinotoimistot, eli TE-toimistot, lakkautetaan. Kunnille siirtyy pääosa nykyisin TE-toimiston vastuulla olevista henkilöasiakas- ja yrityspalveluista.

TE-uudistuksen juuret löytyvät kevään 2021 puoliväliriihestä, jossa hallitus linjasi TE-palvelujen siirrosta paikallistasolle. Linjaus liittyi silloisen hallituksen työllisyystavoitteeseen ja kuntien vastuun vahvistamiseen työllisyyspalveluissa. Uudistusta toteutetaan yli hallituskausien menevänä kokonaisuutena. Viime kuussa hyväksyttiin hyväksyttyjä lakeja täydentävät asetukset.

Uudistuksella tavoitellaan palvelurakennetta, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työnhakija-asiakkaan nopeaa työllistymistä. Lisäksi tavoitteena on lisätä työ- ja elinkeinopalveluiden monipuolisuutta, tuottavuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta.

Lain tasolla kunnille on luotu rahoitusmalli, jonka tavoitteena on kannustaa kuntia kehittämään edelleen toimintaansa työllisyyttä edistäväksi. Uudistus tuo mukanaan kunnille uuden lakisääteisen valtionosuustehtävän. Työllisyyspalvelut ja entistä laajemmat elinkeinopalvelut ovat jatkossa palvelukokonaisuus kuntien muiden lakisääteisten palveluiden joukossa. Kunnat voivat järjestää myös muita työllisyyspalveluihin liittyviä täydentäviä palveluita.

Tulevaisuudessa työvoimapalvelut rahoitetaan kuntien yleiskatteellisista määrärahoista. Määrärahoja ei ole jatkossa korvamerkitty valtion budjetissa tiettyihin palveluihin, vaan kunta saa itse päättä varojen käytöstä ja kohdennuksesta. Siirtymäajan ensimmäisenä vuonna 2025 valtion budjetista rahoitetaan edelleen 50 prosenttia toteutuneista kustannuksista ja vuoden 2026 rahoitusosuus on 25 prosenttia.

Rahoitusvastuu kasvaa työttömyyden keston mukaan

TE-palvelut 2024 -uudistuksessa kuntien vastuuta työttömyysturvan rahoituksesta laajennetaan. Laajeneva rahoitusvastuu kompensoidaan kunnille erillisellä valtionosuuden lisäyksellä. Uudistuksen keskiössä on kannustava rahoitusmalli.

Kannustavaan rahoitusmalliin sisältyy myös työnhakija-asiakkaiden työttömyysturvan rahoitusvastuu yli 100 päivää kestäneen työttömyyden osalta. Rahoitusvastuun suuruus on prosentuaalinen ja se on esimerkiksi 10 prosenttia 100–199 työttömyyspäivän osalta.

Rahoitusvastuu kasvaa työttömyyden keston mukaan: mitä pidempään henkilö on työttömänä, sitä isomman osan kunta rahoittaa työmarkkinatuen, peruspäivärahan sekä ansiopäivärahan perusosan kuluista.

Kannustava rahoitusmalli tuo entistä suurempaa vastuuta työllisyydenhoidon kustannuksista. Työnhakijoiden työllistymisestä ja työttömyysjaksojen lyhenemisestä kunta hyötyy taloudellisesti. Rahoitus tulee kohdentumaan kunnittain työikäisen väestön, työttömien sekä vieraskielisten asiakkaiden perusteella.

Uudistuksia 50 ja 60 vuoden sykleissä

Kunnilla on kokemusta työllisyyspalveluiden tuottamisesta. Järjestiväthän ne palvelut asiakkaille aikoinaan yli 50 vuoden ajan 1900-luvulla. Edellinen muutos tapahtui vuonna 1961, jolloin palvelut siirtyivät valtion toteutettaviksi. Muutosta perusteltiin palveluiden yhdenmukaisella tuottamisella.

Valtion tuottamaa ja vastuulla olevaa palvelua on tarjottu yli 60 vuoden ajan. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto oli viime vuonna valtakunnallisessa vertailussa yksi tehokkaimmista TE-toimistoista.

Pohjois-Pohjanmaan alue tulee jakaantumaan useampaan työllisyysalueeseen. Vuoden 2025 alussa toimintansa aloittavat Oulun seudun työllisyysalue, Ylivieska, Kalajoki, Nivala -työllisyysalue sekä Raahen työllisyysalue. Lisäksi Kuusamon kaupunki ja Taivalkosken kunta liittyvät Kainuu-Koillismaan työllisyysalueeseen. Työllisyysalueiden kokoluokat vaihtelevat työvoiman määrän ja alueella toimivien yritysten määrän osalta.

TE-toimistojen henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella kuntiin, mikä osaltaan mahdollistaa työvoimapalveluiden jatkumisen osaavan henkilöstön turvin. Uudistuksessa TE-toimiston tehtäviä ja palveluja siirretään myös muihin valtion virastoihin: ELY-keskuksiin, KEHA-keskukseen sekä Maahanmuuttovirastoon. Siten pieni osa henkilöstöä siirtyy tehtävien siirtymisen myötä myös valtion virastoihin.

Muutoksen toteuttamiseksi on tehty tiivistä yhteistyötä kuntien, TE-toimiston, ELY-keskuksen, ministeriöiden, KEHA-keskuksen sekä muiden sidosryhmien kanssa kuluvan vuoden ajan ja yhteistyö tulee tiivistymään loppuvuoden aikana entisestään. Valmistelutyö on jo osoittanut, että uudistus mahdollistaa puolin ja toisin hyvien käytäntöjen jakamisen sekä yhteensovittamisen.

Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston ja kuntien yhteisenä tavoitteena on saattaa osaava henkilöstö uusille työnantajille sekä palvelut ja asiakkaat uusille työvoimaviranomaisille.

Pirjo Juntunen
johtaja, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto

(Kirjoitus on julkaistu Kalevan Puheenvuoro-palstalla 14.7.2024.)