Usein kysytyt kysymykset uudesta asiakaspalvelumallista

Mikä on uusi asiakaspalvelumalli?

TE-palvelujen uusi asiakaspalvelumalli astui voimaan 2.5.2022.

Uusi asiakaspalvelumalli on osa hallituksen toimenpidekokonaisuutta, jolla tuetaan työllisyyden kasvua Suomessa. Jatkossa tuemme asiakkaitamme entistä yksilöllisemmin heidän työnhaussaan. Asiakkaat saavat lisäksi uuden verkkopalvelun, tyomarkkinatori.fi:n, jossa työpaikat ja tekijät löytävät toisensa entistä paremmin – tekoälyä hyödyntäen.

Uusi malli tulee asiakkaan näkökulmasta voimaan porrastetusti. Työnhakijaksi 2.5.2022 jälkeen ilmoittautuva asiakas on heti uuden palvelumallin piirissä. Nykyiset asiakkaat ovat uuden palvelumallin piirissä, kun heidän määräaikaishaastattelustansa on kulunut kolme kuukautta.

Parhaimmillaan uusi asiakaspalvelumalli tiivistää sekä yhteydenpitoa työnhakija-asiakkaiden kanssa että yhteistyötä TE-toimiston sidosryhmien kanssa.

Mitkä ovat palvelumallin keskeisimmät muutokset työnhakijan näkökulmasta?

1. Yksilöllisempää ja tiiviimpää tukea työnhakuun

Työttömän työnhakijan asiakkuudessa korostuu jatkossa henkilökohtainen vuorovaikutus vastuuasiantuntijan tai omavalmentajan kanssa. Asiakasta tavataan nykyistä useammin, ja asiakkuuden alkaessa henkilökohtainen työnhaun tuki on erityisen tiivistä.

Osa tapaamisista järjestetään paikan päällä TE-toimistossa tai kunnan tiloissa, osa puhelimitse tai etänä. Tavoitteena kohtaamisissa on, että asiakas saisi riittävästi kaipaamaansa tukea, ja yhdessä asiakkaan kanssa löydettäisiin sopivimmat reitit kohti työllistymistä.

2. Yksilöllinen työnhakuvelvollisuus

Työttömän työnhakijan mahdollisuudet hakea töitä arvioidaan yksilöllisesti ja yhteistyössä asiakkaan kanssa. Työllistymissuunnitelmaan kirjataan kuukausittainen työnhakuvelvollisuus, joka määritellään niin ikään yksilöllisesti.

Pääsääntöisesti työttömän työnhakijan on haettava kuukausittain neljää hänelle sopivaa työpaikkaa. Hän valitsee itse haettavat työpaikat.

Jatkossakin TE-toimisto tekee työtarjouksia, mutta TE-toimiston lähettämä työtarjous ei ole velvoittava asiakkuuden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana. Asiakkaalle ei siten tule työttömyysturvaseuraamuksia ensimmäisen 6 kuukauden aikana, vaikkei hän hakisi työtarjouksen osoittamaa työpaikkaa.

3. Työttömyysturvaseuraamukset eli karenssit lievenevät

Työnhakija-asiakkaan työttömyysturvaseuraamukset eli niin sanotut karenssit lievenevät. Seuraamuksia porrastetaan, jotta työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet ovat aiempaa paremmin tasapainossa. Aiemmin esimerkiksi irtisanoutuminen ilman pätevää syytä on voinut johtaa 90 korvauksettomaan päivään. Jatkossa seuraamus vastaavassa tilanteessa on 45 korvauksetonta päivää. Osa työttömyysturvaseuraamuksista myös korvautuu muistutuksilla.

4. Uusi, työnhakua ja rekrytointia parantava Työmarkkinatori-verkkopalvelu

Toukokuusta lähtien te-palvelut.fi korvautuu tyomarkkinatori.fi-verkkopalvelulla. Työmarkkinatorilta löytyvät jatkossa esimerkiksi avoimet työpaikat, tietoa TE-palveluista sekä linkit Oma asiointi -verkkopalveluun. Yksittäisten TE-toimistojen verkkosivut jäävät nykyiseen osoitteeseen.

Työhakijan kannattaa luoda Työmarkkinatorille työnhakuprofiili, jossa on mahdollista yhdistää kirjoittamaansa kuvausta omasta osaamisesta sekä valmiita avainsanoja ja toiveita mahdollisen työpaikan osalta. Työmarkkinatorille luodun työnhakuprofiilin voi myös tallentaa pdf-muodossa tai tulostaa, jolloin se toimii CV:nä.

Mitä uusi palvelumalli merkitsee työnantajan näkökulmasta?

Työnhakijoiden tihennettyjen haastattelujen sekä yksilöllisen palvelutarpeen ja osaamisen arvioinnin avulla tiedot työnhakijan osaamisesta ja työkokemuksesta ovat nykyistä paremmin ajan tasalla. Tämä helpottaa työpaikkojen täyttämistä sopivilla työntekijöillä.

Työnantajat voivat hakea työpaikkaan sopivia ehdokkaita Työmarkkinatorin julkisista profiileista. Näin työnantajalla on mahdollisuus löytää sopiva tekijä suoraan, ja olla häneen yhteydessä. Hakutoiminnallisuus edesauttaa erityisesti rekrytointia tehtäviin, joihin on vaikea löytää sopivia ehdokkaita.

Työmarkkinatorin käyttö on työnantajille ja yrityksille maksutonta, ja suoran rekrytointitoiminnallisuuden toivotaan tuovan yrityksille rekrytointiin liittyviä kustannussäästöjä.

Kuinka usein asiakkaita tavataan?

  • alkukartoituksen tai alkuhaastattelun ajankohta sovitaan 5 päivän kuluessa työnhakijaksi ilmoittautumisesta
  • ​​​​​​​2 vk – 3 kk: tällä aikavälillä 6 keskustelua 2 viikon välein
  • ​​​​​​​6–7 kk: asiakas tavataan 3 kertaa 2 viikon välein
  • ​​​​​​​9 kk: asiakas tavataan yhden kerran
  • ​​​​​​​12–13 kk: asiakas tavataan 3 kertaa 2 viikon välein
  • ​​​​​​​15 kk: asiakas tavataan yhden kerran
  • ​​​​​​​18–19 kk: asiakas tavataan 3 kertaa 2 viikon välein
  • ​​​​​​​jne.

​​​​​​​

Kuka työnhakukeskustelut järjestää?

Työnhakija tapaa säännöllisesti työnhakukeskusteluissa TE-toimiston asiantuntijan tai työllisyyden kuntakokeilussa mukana olevan kunnan omavalmentajan. Osa tapaamisista voidaan hankkia myös ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta.

Työnhaun alkuvaiheessa tapaaminen (alkuhaastattelu) järjestetään lähtökohtaisesti paikan päällä TE-toimistossa tai kunnan toimipaikassa. Järjestämistavasta voidaan poiketa painavasta syystä, esimerkiksi poikkeuksellisten pitkien asiointimatkojen takia tai jos asiakas on työssä. Lomautettujen alkuhaastattelu voidaan järjestää esimerkiksi puhelimitse.

Alkuhaastattelun jälkeen tapaamiset järjestetään kulloinkin tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Työnhakija voi myös esittää toiveen järjestämistavasta. Jos asiakas toivoo kasvokkaista tapaamista, se on pyrittävä tarjoamaan mahdollisuuksien mukaan.

Milloin työllistymissuunnitelma tehdään?

Uusille asiakkaille suunnitelma tehdään alkuhaastattelussa ja päivitetään sen jälkeen kolmen kuukauden välein tai tarvittaessa useammin.

Vanhat asiakkaat tulevat uuteen malliin mukaan silloin, kun heidän suunnitelmansa pitää päivittää, ja sen jälkeen 3 kuukauden välein tai tarvittaessa useammin.

Mitä työnhakuvelvollisuus tarkoittaa käytännössä?

Asiakkaan työllistymissuunnitelmaan kirjataan kuukausittainen työnhakuvelvollisuus sekä haettavien työpaikkojen määrä. Lähtökohtaisesti asiakkaan on haettava neljää työmahdollisuutta kuukaudessa.

Velvoitteeseen vaikuttaa asiakkaan henkilökohtainen työnhakutilanne ja asiakkaan oman alan ja alueen työmarkkinatilanne. Asiakas ilmoittaa työnhakuvelvoitteen täyttämisestä työllistymis- tai kotoutumissuunnitelmassa kuukauden jaksoissa. Kun suunnitelma tehdään kolmeksi kuukaudeksi, niin suunnitelmaan kirjataan kolme tehtävää, joissa jokaisessa on pääsääntöisesti 4 työnhakuvelvoitetta.

Työmahdollisuuden hakemiseksi lasketaan esimerkiksi työhakemusten tekeminen, avoimen työhakemuksen laittaminen yritykseen, joka ei ole ilmoittanut haettavana olevista työpaikoista, sekä muut suorat työnhakuun liittyvät yhteydenotot työnantajiin.

Haettavien työmahdollisuuksien on oltava sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä. Kyse on siis niistä työmahdollisuuksista, joita työnhakija hakisi muutenkin työllistyäkseen.

Tekevätkö TE-toimisto ja kunnat edelleen velvoittavia työtarjouksia?

Työtön valitsee lähtökohtaisesti itse, mitä työmahdollisuuksia hakee. Lisäksi TE-toimistot ja kuntakokeiluihin osallistuvat kunnat voivat tehdä työnhakijalle työtarjouksia.

Työtarjoukset ovat velvoittavia, jos työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta alkuhaastattelusta laskien. Työtarjous ei ole velvoittava, jos työnhakija on ennen työtarjousta raportoinut hakeneensa kyseisen jakson aikana työmahdollisuuksia sovitun määrän.

Työtarjousten velvoittavuus ei koske osa-aikatyössä olevia. Työajalla ei tältä osin ole merkitystä.

Miten karenssit muuttuvat?

Ennen 2.5.2022 tapahtuneen menettelyn korvaukseton määräaika on voimassa normaalisti loppuun asti myös uuden asiakaspalvelumallin tultua voimaan.

Työnhakuvelvoitteet ja tapaamisten laiminlyönnit:

  1. ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraa muistutus
  2. ​​​​​​​toisesta kerrasta seuraa 5 päivän karenssi
  3. ​​​​​​​kolmannesta kerrasta 10 päivän karenssi
  4. ​​​​​​​neljännestä kerrasta 12 viikon työssäolovelvoite

Työstä eroaminen, erottaminen tai kieltäytyminen:

  1. 45 päivän korvaukseton määräaika, jos henkilö on ilman pätevää syytä eronnut työstään, tai jos on itse moitittavana pidettävällä menettelyllään aiheuttanut työsuhteen päättymisen
  2. ​​​​​​​30 päivän korvaukseton määräaika, jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää
  3. ​​​​​​​työstä eroamista tai varmasta työpaikasta kieltäytymistä ei enää oteta huomioon menettelyn toistuvuutta (työssäolovelvoitteen asettamista) arvioitaessa

Miten uusi asiakaspalvelumalli eroaa aktiivimallista?

Aktiivimallissa työnhakijan tuli olla työssä tai osallistua tiettyihin palveluihin, jotta työttömyysetuuden määrää ei olisi alennettu. Määrää alennettiin, vaikka työnhakija olisi hakenut työmahdollisuuksia, mutta työnhaku ei johtanut työpaikan saamiseen.

Uudessa asiakaspalvelumallissa työnhakija ei menetä työttömyysetuutta eikä sen määrää alenneta, jos työnhakija on hakenut työmahdollisuuksia ja toteuttanut työllistymissuunnitelmaansa, vaikka työpaikkaa ei vielä olisi löytynyt.

Muuttuuko asiakkaiden ohjaaminen palveluihin jotenkin?

Ei muutu. Asiakkaiden ohjaaminen kullekin tarkoituksenmukaiseen palveluun on yhtä tärkeää kuin ennenkin. Tarjolla on lukuisia palveluja, joiden kautta asiakas voi työllistyä suoraan tai päästä lähemmäs työmarkkinoita, kuten työvoimakoulutukset, valmennukset, palkkatuki ja monet muut.

Uppdaterad: 18.08.2023