Ajankohtaiset

Keski-Suomen työllisyystilanne odottaa edelleen kohenemista

Työllisyystilanne on edelleen haasteellinen Keski-Suomessa. Työttömien määrä kasvaa kesäkuussa tyypillisesti kausivaihteluiden takia, kun koulut ja työllistymistä edistävät palvelut päättyvät kesäksi. Toukokuuhun verrattuna työttömien määrä kasvoi 1880 henkilöllä. Kausivaihtelu ei kuitenkaan yksin selitä tilannetta, sillä kesäkuussa oli 1092 työtöntä enemmän kuin viime vuoden kesäkuussa. Työttömyyden kasvu painottuu Jyväskylään (989).

Keski-Suomessa työttömyys ei ole kuitenkaan kasvanut viime vuodesta suhteellisesti yhtä paljon kuin Pirkanmaalla, Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

Kuten yleensä laskusuhdanteessa työttömyys on kasvanut eniten niillä, joilla ei ole ammattia. Heitä oli työttömänä 575 enemmän kuin viime vuonna. Tämän lisäksi työttömyys on kasvanut muun muassa peruskoulun opettajien, ajoneuvoasentajien ja -korjaajien, sosiaalialan ohjaajien, avustavien keittiötyöntekijöiden ja tarjoilijoiden, myyjien, rakennussähköasentajien, rakennusmaalareiden ja talonrakentajien, sovellusohjelmoijien, -suunnittelijoiden ja -arkkitehtien, mainonnan ja markkinoinnin työntekijöiden, kiinteistöhuollon työntekijöiden sekä yleissihteerien ja taloushallinnon asiantuntijoiden keskuudessa.

TE-toimiston asiakkaat kertovat kokemuksiaan työnhausta seuraavaa: korkeakoulutetuilla on erittäin kova kilpailu työpaikoista ja työpaikkoja on vähän. Graafinen ala on pysähtynyt, koska yritykset eivät investoi markkinointiin. IT-alalla tekoäly on vienyt junior tason työpaikat ja tradenomeilla on vaikeuksia työllistyä. Rakennus- ja sähköalan osaajilla, kokeilla ja ravintola-alan työntekijöillä sekä myyjillä ja toimistotyöntekijöillä on vaikeuksia löytää töitä. Myös opettajilla on hankala työtilanne.

Joillakin ammattialoilla on havaittavissa myös hienoista työttömyyden vähenemistä. Tällaisia aloja ovat lähihoitajat, kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat, sairaanhoitajat sekä puu- ja sahatavaran prosessityöntekijät. Muutokset ovat kuitenkin pieniä ja osittain kausivaihteluun liittyviä, eikä niiden perusteella voida vielä ennakoida talouden kehitystä.

Lomautukset laskeneet eniten Keski-Suomessa

Yritykset ovat sopeuttaneet toimintaansa matalamman kysynnän tilanteeseen hyödyntämällä lomautuksia. Vuonna 2023 lomautusten määrä oli keskimäärin 465 lomautettua edellistä vuotta enemmän. Tänä vuonna lomautettujen määrä kasvoi edellisestä vuodesta toukokuuhun saakka, mutta kesäkuussa lomautettujen määrä alitti viime vuoden kesäkuun tason. Samaan aikaan, kun lomautusten määrä on kasvanut lähes kaikilla ELY-alueilla merkittävästi viime vuoden kesäkuusta, Keski-Suomessa niiden määrä laski 11 prosenttia viime kesäkuusta. Eniten lomautettujen määrä laski Äänekoskella, jossa lomautettuja oli 166 vähemmän. Jyväskylässä lomautettujen määrä puolestaan kasvoi 95 henkilöllä verrattuna viime vuoden kesäkuuhun.

Yritykset ovat ilmoittaneet tähän mennessä 144 muutosneuvottelusta, joissa irtisanomistarpeeksi on ilmoitettu 848 ja lomautustarpeeksi 3040. Viime vuonna muutosneuvotteluja oli yhteensä 277 ja niissä irtisanomistarpeeksi ilmoitettiin 1847 ja lomautustarpeeksi 5903. Muutosneuvottelujen tahti on siis Keski-Suomessa lähellä viime vuoden korkeaa tasoa, joskaan irtisanomis- ja lomautustarve ei nouse aivan viime vuoden tasolle.

Avoimien työpaikkojen määrä huolestuttavan alhaalla

Avoimien työpaikkojen ja uusien avoimien työpaikkojen määrä on Keski-Suomessa poikkeuksellisen matalalla tasolla ja laskenut edelleen tänä vuonna jo viime vuoden matalasta tasosta. Keski-Suomen tilanne on kuitenkin maan parhaita, sillä koko maassa avoimien työpaikkojen määrä on vain 48 prosenttia viime vuoden kesäkuun tasosta, kun taas Keski-Suomessa se oli 80 prosenttia. Keski-Suomen kunnista suurimmat pudotukset ovat tapahtuneet Saarijärvellä, Laukaassa ja Jyväskylässä.

Keski-Suomessa työvoiman huippukysyntä koettiin keväällä 2022, jolloin avoinna oli 4929 työpaikkaa. Kesäkuun 2024 avoimien työpaikkojen määrässä on tultu lamavuosien 2016–2017 tasolle 1191 avoimeen työpaikkaan. Suurin pudotus maaliskuun 2022 huippukysyntään verrattuna on tapahtunut seuraavilla aloilla: työllistämistoiminnassa (884 työpaikkaa), vähittäiskaupassa (447), julkisella sektorilla (303), terveyspalveluissa (294), liikkeenjohdon konsultoinnissa (202), ravitsemistoiminnassa (148), kiinteistönhoidossa (125) ja sosiaalihuollon laitospalveluissa (101). Huippukysynnässä työllistämistoimintaan sisältyvän vuokratyön kasvu oli toimialoista selvästi merkittävin.

Vaikka avoimien työpaikkojen määrä on tällä hetkellä huolestuttavan alhaalla, viime vuodet ovat osoittaneet, että avoimien työpaikkojen tilanne voi muuttua nopeastikin taloustilanteen kääntyessä.

Työvoimaa tarjolla

Talouden taantuma on johtanut siihen, että työvoimaa on verrattain hyvin saatavilla Keski-Suomessa. Viime vuonna 49 prosenttia keskisuomalaisista yrityksistä oli kokenut rekrytointiongelmia. Vuoden 2024 ensimmäisellä kvartaalilla tällaisia yrityksiä oli enää 34 prosenttia. Osaavan työvoiman saatavuudessa on kuitenkin edelleen toimialakohtaisia saatavuushaasteita. Haasteita ilmenee samoilla toimialoilla kuin aiemminkin. Pulaa on esim. ammattitaitoisista kokeista, tarjoilijoista, lähihoitajista, sairaanhoitajista sekä erilaisista IT- alan osaajista. Samaan aikaan TE-toimiston työnhakija-asiakkaat kertovat, että esimerkiksi ravintola-alalla työvoiman kysyntä on pysähtynyt. Työvoimapula-alat ovatkin osittain samoja aloja, joilla työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut.

Sen lisäksi, että työvoimapula voi koskea tiettyä ammattiryhmää, se voi olla alueellista. Sote-alan ammattilaisten, kuten vanhustyön, lastensuojelu-, mielenterveys- ja päihdetyön, terveydenhoidon asiantuntijoiden ja erityisasiantuntijoiden rekrytointi on selvästi helpompaa Jyväskylässä, Äänekoskella ja Jämsässä kuin maakunnan reuna-alueilla. Hoiva-alalla myös vuokratyö houkuttelee hakijoita paremman palkkatason takia.

Työvoiman huippukysynnän aikaan (maaliskuu 2022) avoimia työpaikkoja oli 3738 enemmän kuin tämän vuoden kesäkuussa. Vuoden 2022 toisella kvartaalilla Keski-Suomessa rekrytointiongelmia kokeneiden yritysten määrä nousikin ennätykselliseen 63 prosenttiin, ollen maan korkeimpien joukossa. Työllistämistoiminnan työpaikkojen suuri vaihtelu kertonee siitä, että yritykset käyttävät vuokratyövoimaa suhdannevaihtelujen tasaamiseen. Vuokratyö ja lomautukset ovatkin yritysten keskeisiä keinoja sopeuttaa työvoiman käyttöä suhdannevaihteluissa.

Lisätietoja:

Tuula Säynätmäki, Keski-Suomen TE-palveluiden johtaja
p. 040 717 1260, tuula.saynatmaki@te-toimisto.fi