Verkostomainen tapa työskennellä on yleistynyttä, ja erityisesti sen hyödyt sekä monipuoliset mahdollisuudet näkyvät asiantuntijatyössä. Verkostoyhteistyö vahvistaa vaikuttavuutta erityisesti silloin kun toiminnan tavoite tai sille määritelty palvelulupaus edellyttävät usean toimijan osallistumista samaan prosessiin. Kun tämä ajatusmalli siirretään TE-toimiston arkeen, voimme tarkastella yhteistyön hyötyjä mm. näiden keskeisten tavoitteiden kautta: työnhakijat työllistyvät tai löytävät esimerkiksi koulutuspaikan, työnantajat saavat tarvitsemansa tekijät, alueiden elinvoimaisuus vahvistuu ja ihmisten hyvinvointi lisääntyy. Hyviä tuloksia saavutetaan yhteistyössä ja verkostomaisesti työskennellen.

Verkostona toimiminen on tuloksellista erityisesti silloin, kun sen jäsenet aidosti haluavat jakaa ajatuksiaan, tietojaan ja osaamistaan. Verkostossa opitaan sekä opetetaan, ja yhdessä tekemiseen kannattaa heittäytyä mukaan avoimin mielin hyväksyen erilaiset tavat katsoa asioita. Tällöin toteutuu myös verkostoyhteistyön yksi keskeinen arvo; uudelleenajattelun ja oppimisen taito sekä ilo. Verkostoituminen auttaa myös havainnoimaan ja hallitsemaan ilmiöpohjaista yhteiskuntaa, joka vahvistuessaan on jo muuttanut tapaamme ajatella ja toimia. ”Tarvitsemme syvää, poikkihallinnollista osaamista ja näkemystä yhä pirullisempien kysymysten ratkaisemiseksi. Mitä isompi haaste, sitä laajemmalle se usein levittyy”, toteavat myös aihetta pohtineet verkostotoimijat Valtiolla.fi verkkoalustalle toimitetussa artikkelissa Verkostot ovat uusi normaali (Niemi, Virolainen, Kyhäräinen, Halonen, Kantola, Einola-Pekkinen ja Mattila 2019).

TE-toimistolla on pitkät perinteet verkostoyhteistyöstä

TE-toimistossa hoidettaviin lakisääteisiin tehtäviin ja palveluiden tuottamisvelvoitteeseen kuuluu oleellisena osana yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. TE-palvelujen historiassa palveluprosesseihin on kuulunut niin toimikuntia kuin lautakuntia, ja tänä päivänä asiantuntijamme työskentelevät ekosysteemimäisessä yhteistyössä niin valtionhallinnon toimijoiden, kuten työ- ja elinkeinoministeriö, ELY-keskus, KEHA-keskus kanssa kuin myös alueen yrittäjien, kuntien, sote-palvelujen, oppilaitosten ja 3-sektorin toimijoiden kanssa. Yhdessä verkostona toimiminen tuottaa asiakkaillemme laissa määriteltyjä sekä toisaalta Kaakon alueella hyviksi havaittuja ja toimivia paikallisia työ- ja elinkeinopalveluja.

Hyviä esimerkkejä Kaakon alueen verkostoyhteistyöstä ovat Kesäksi duuniin -kampanja sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson työllisyysohjelmat.
Kesätyömarkkinat on tunnistettu työllisyyden edistämisessä merkittäväksi tekijäksi ja olemme siksi nostaneet asiaa esille jo useita vuosia jatkuvalla perinteellä; kesä- ja kausityöpaikkojen tehostettu näkyvyys on saatellut satoja nuoria ensimmäiseen työpaikkaan, ja monia heistä tulevan työuran ensiaskeleille. Kesätyötä etsiviä työnhakijoita sekä paikkoja tarjoavia työnantajia palvelemme mm. kokoamalla tietoa työnhakijoille ja työnantajille sekä kesä- ja kausityöpaikkailmoitukset Kaakkois-Suomen alueelta Kesäksi duuniin -kampanjan tapahtumiin, verkkosivulle ja some-viestinnän alustoille. Kampanjaan ja kesätöihin sekä palveluihimme nuorille ja TE-palvelujen kesätyöoppaaseen 2023 voi tutustua oheisilla verkkosivuilla:

• Kesäksi duuniin 2023 (kesaksiduuniin.fi)
• TE-palvelut nuorille - infovideo (Kaakkois-Suomen TE-palvelut /YouTube)
• Kesätyöopas 2023 (te-palvelut.fi)

Laajemmin koko Kaakkois-Suomen elinvoimaa ja työllisyyttä sekä väestön hyvinvointia ja palvelujen tuottamista tarkastellaan ja kehitetään muun muassa maakunnallisesti painotettujen Työllisyysohjelmien avulla. Nämä monialaisessa verkostoyhteistyössä valmistellut ja toteutettavat ohjelmat pyrkivät varmistamaan sitä, että poikkihallinnollinen yhteistyö ja sen hyödyt ulottuisivat aina asiakkaiden ja palvelujen käyttäjille asti. Palvelujen hyvä saatavuus ja sujuvuus ovat ensisijaisesti alueiden asukkaiden etu, mutta myös toimijaverkoston ekosysteemiä vahvistava sekä julkisen talouden kustannusten kasvua hillitsevä tekijä. Yhteistyössä maakunnissa toimivien koulutuspalvelujen järjestäjien, sosiaali- ja terveyspalvelujen, maakuntaliiton, yrittäjien, kaupunkien, kuntien, Kelan ja TE-toimiston kesken laadittujen Työllisyysohjelmien tuloksia ja vaikuttavuutta myös seurataan säännöllisesti. Ohjelmiin voi tutustua tarkemmin TE-toimiston verkkosivuilla:

• Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan Työllisyysohjelmat (te-palvelut.fi/kaakkois-suomi)

Myös TE-toimiston oma työyhteisö toimii parhaiten tietoa ja työtä jakaen

Verkostoja on myös organisaatioiden sisällä, ja samoin kuin ulkoiset kumppanimme, myös sisäiset verkostot ovat tuottavan ja sujuvan toiminnan elinehto ja sen tae, että toimintamme julkisena palvelutuottajana ei ole haavoittuvaista. Hyvä tiedonkulku, asioista sopiminen ja yhteinen tavoitteellinen tekeminen työhallinnossa mahdollistaa sen, että työmarkkinoilla kohdataan. TE-toimiston asiantuntijatyössä korostuvat myös vuorovaikutustaidot, niin asiakastyössä kuin kumppaniemme kanssa toimiessa.

Näitä näkökulmia haluamme tuoda myös TE2024-uudistuksen toimeenpanoon mukaan. On olennaista löytää valmisteluun yhteinen kieli, termit ja käsitteet kuntasektorin kanssa, jotta ymmärrämme toisiamme, puhumme samasta asiasta ja suunnittelemme loppukäyttäjille toimivat ja sujuvat palvelupolut sekä verkostojen toimintamallit. Valmistelussa oleva TE2024-uudistus on tärkeä hetki julkisten työvoimapalvelujen historiassa, ja me TE-toimistolaiset olemme mukana kirjoittamassa uutta tarinaa.

Artikkelissa käytetyt lähteet:

• Verkostot ovat uusi normaali (valtiolla.fi)
• Kesäksi duuniin-kampanjan verkkosivut (https://kesaksiduuniin.fi/)
• Kaakkois-Suomen TE-toimisto/Paikalliset palvelut (te-palvelut/kaakkois-suomi)

KAS TE-toimisto täytti 31.12.2022 nykymuodossaan 10 vuotta. Viestimme juhlavuodesta tunnisteella #tepalvelutkas10v

Julkaisemme vuonna 2023 viiden artikkelin sarjan, jossa pohdimme yhdessä asiantuntijoidemme kanssa TE-toimiston tehtäviin liittyviä ilmiöitä ja myös sitä, millaista TE-toimistossa tehtävä työ on. Artikkelin on toimittanut Kaakkois-Suomen TE-toimiston viestintäpäällikkö Sari Loisa.