- Asioi meillä
- Työnhakija
- Työnantaja
- Työlupa-asiat
- Aloittava yrittäjä
- Lomautettu
- Maahanmuuttaja
- Ammatinvalinta ja uraohjaus
- Asioiden käsittelyajat
- Luonnontuotteiden keruu
- Foreigners picking wild berries and other natural products in Finland
- การเก็บผลไม้ป่าและผลผลิตจากธรรมชาติอื่น ๆ ของชาวต่างชาติในประเทศฟินแลนด์ (thai)
- Інформація для іноземців, що займаються збором натуральної ягоди та іншої дикорослої продукції у Фінляндії (ukraina)
- Сбор лесных ягод и другой дикорастущей продукции иностранными гражданами в Финляндии (venäjä)
- Asiakaspalvelumalli
- Ajankohtaista
- Tapahtumat
- Yhteystiedot
- Paikalliset palvelut
- JobCorner – työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamiseen
- Kansainvälinen työnhaku
- Ohjaamot
- TE-live
- Työllisyyden kuntakokeilut
- Työllistymistä edistävät hankkeet
- Työnhaun ja verkkoasioinnin neuvonta
- Työkykykoordinaattorit
- TE-palvelut siirtyvät kuntiin 1.1.2025
- The transfer of TE Services to the municipalities
- Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu
- Asiointipisteet
- Yhteistyökumppaneille
- Tietosuojaselosteet
Universumin inspiroivimmat rekrytointimessut järjestettiin keskiviikkona 25.9.2024. Messukävijöitä oli runsaasti, sillä tapahtuma keräsi paikalle noin 3000 työelämän poluista kiinnostunutta. Maksuton ja kaikille avoin MegaMatchmaking on moderni rekrytoinnin ja työelämän tapahtuma, johon osallistui myös lähes 100 näytteilleasettajaa. Näiden joukossa oli laajasti erilaisiin tehtäviin rekrytoivia yrityksiä.
Tapahtuman Urakahvila houkutteli tälläkin kertaa. Sieltä löytyi mentoreita työuran eri tilanteisiin – olipa kyseessä oman alan valinta ja opintoihin hakeminen tai työskentely ulkomailla. Tullisalista löytyi tavalliseen tapaan myös maksuton ja erittäin suosittu CV-valokuvauspiste.
Työmarkkinoiden tuulia Pohjois-Pohjanmaalta ja faktoja työsuhteista
Alueellisesta työmarkkinatilanteesta kertoi Pirjo Juntunen Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistosta. Hän totesi työmarkkinatilanteiden elävän nopealla tahdilla. Tämän vuoksi työnhaussa olevien kannattaa seurata aktiivisesti alueellisia kehityskulkuja ja avoimien työtehtävien virtaa.
– Useilla aloilla on hyvin työpaikkoja tarjolla. Pohjois-Pohjanmaan alueella on yli 300 työpaikkaa pelkästään matkailualalla. Ammattitaitoisille rakentajillekin on aina kysyntää, sillä vaikka suhdanteet vaihtelevat, nousu tulee aina. ICT- ja metallialat vetävät myös hyvin ja etenkin sote-alalla on osaajien markkinat, mikä tarkoittaa, että vaihtoehtoja työnkuvalle on paljon, kuvailee Pirjo Juntunen.
Alueemme työmarkkinanäkymistä kertoivat Pirjo Juntunen (vasemmalla) Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistosta ja Sanna Kangosjärvi BusinessOulusta.
Sanna Kangosjärvi BussinessOulusta muistutti vuoden alusta voimaan astuvasta te-palveluiden uudistuksesta, minkä myötä työ- ja elinkeinopalvelut löytyvät 1.1.2025 alkaen kuntien palveluista.
– Uudistuksen tavoitteena te-palveluiden parempi kohdentaminen paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin.
– Meidän alueemme työvoiman määrä on noin 133 000, joista 77 % sijoittuu Ouluun.
SAK:n Miikka-Aukusti Heiskanen antoi puheenvuorossaan lainopillista näkökulmaa työelämään ja työsuhteisiin. Suomessa työlainsäädäntö ja työmarkkinajärjestöjen sopimukset ohjaavat työn tekemistä ja työsopimuksia. Sen vuoksi suomalaisille työmarkkinoille tähtäävien on hyvä olla perillä niin työntekijää kuin työnantajaa koskevista oikeuksista ja velvollisuuksista.
Verkostoitumisella ja rohkeudella kohti oman näköistä työelämää
Lavapuheenvuorojen sanomat painottuivat rohkeuteen urapolkujen suunnittelussa, verkostoitumisen tärkeyteen ja avoimuuteen. Työnhausta kannustettiin kertomaan laajasti ja erilaisissa tilanteissa, koska koskaan ei voi tietää kuka tietää jonkun, joka tarvitsee juuri sinun osaamistasi!
– Ensisijaisen tärkeää on tutustua yritykseen, mutta erityisen tärkeää on kertoa omista taidoista mahdollisimman konkreettisesti. Usein on mahdollista hyödyntää myös videoesittelyä itsestään. Voit myös kerätä portfoliota ja referenssejä osaamisesi näyttämiseksi. Yhteydenottaminen kannattaa myös tehdä helpoksi, Anna-Maija Västilä Notarecilta listaa menestyksen keinoja.
Västilä vinkkaa harjoittelemaan työnhaun osa-alueita vaikkapa tekoälyn kanssa. AI voikin olla oiva kumppani työhakemuksen paranteluun tai haastattelutilanteen testaamiseen.
LinkedIn-alustan tärkeys oli esillä niin Västilän kuin Lukumanu Iddrisun puheissa.
– LinkedIn muistuttaa vanhan ajan puhelinluetteloa työmarkkinoilla. Jos et löydy sieltä, et välttämättä ole olemassa, Västilä toteaa. Hän viittaa siihen, että on paljon sellaisia työpaikkoja, joista ilmoitetaan vain LinkedInin kautta. Tämän kanavan seuraaminen auttaa pysymään ajan tasalla työmarkkinoiden suuntauksista.
Verkostojen rakentaminen, itsensä esille tuominen ja oman henkilöbrändin rakentaminen olivat Lukumanu Iddrisun puheen kulmakiviä.
– Kilpailu nykyisillä työmarkkinoilla on kovaa. Unelmat poikkeavat todellisuudesta. Minulla kesti viisi vuotta saada relevantti työpaikka, mutta nyt minä saan työtarjouksia, Iddrisu pohjustaa sinnikkyyden ja verkostoitumisen tärkeyttä.
Lukumanu Iddrisulla on vahva kokemus henkilöbrändin rakentamisesta ja merkityksestä.
Iddrisu aloitti urapolkunsa kansainvälisenä opiskelijana, siivoustöissä, ja onnistui rakentamaan työuran HR spesialistin ja projektijohtajan tehtäviin. Tämä on vaatinut avoimuutta työnhaussa ja henkilöbrändin rakentamisessa.
– Jos sinulla on henkilöbrändi, työpaikat kyselevät perääsi. Mutta jos sinulla ei ole brändiä, sinä kyselet työpaikkojen perään, hän tiivistää brändin vaikutusta työnhaussa.
Lavapuheenvuorojen pääesiintyjä Anna Perho sanoi henkilöbrändäyksestä näin:
– Se on omista tavoitteista kertomista. Kerrot tarinaa itsestäsi. Susta joko puhutaan selän takana, mitä puhutaan, tai ei puhuta ollenkaan. Kerro siis itse tarinaasi.
Mutta mitä sitten on Anna Perhon pohtima urarohkeus?
– Se on pieniä tekoja. Antautumista niille teoille, joilla tavoittelee jotain uutta. Saamme tehdä vierailuja rohkeuden tilaan aina silloin tällöin – ne hetket kannattaa hyödyntää, hän toteaa.
– Ihminen ei voi päättää olevansa tunteiltaan rohkea. Urarohkeus on enemmänkin tekemistä – toimin siitä huolimatta, että mua pelottaa. Omat arvot ja konkreettinen tavoite pitää olla kirkkaasti selvillä.
Perho sanoi identiteetin olevan sitä, mitä me uskomme olevamme ja mihin uskomme pystyvämme. Uusiin tehtäviin mennessämme, luovumme tutuista kuvioista ja joudumme jonkun verran luopumaan aikaisemmasta identiteetistä.
– Uuteen mennessä ei ole heti pätevä. Voitko antaa itsellesi luvan tulla joksikin? Oppiminen on sitä, että ei heti osaa kaikkea. Kuten pyörällä ajamisen opettelu: sattuu, kaverit nauraa. Itseään voi rentouttaa, kun sanoo ääneen, mitä ei vielä osaa. Luulemme, että muut odottavat täydellisyyttä, mutta yleensä sitä odotamme vain itse. Ympäristön pitäisi kuitenkin olla riittävän turvallinen, jotta keskeneräisyyden voi näyttää.
– Ihmisillä on tarve oppia uusia juttuja. Joskus voi jumittua ja sutia paikallaan toiminnassa, joka ei ole mielekästä. Tätä tapahtuu, koska aivoille on helpompaa toimia tutulla kaavalla. Toisella kädellä pitäisi kuitenkin kurkotella tulevaan, mistä emme vielä ihan tiedä, Anna kuvailee urarohkeuden näkökulmia.
Urarohkeus on antautumista niille teoille, joilla tavoittelee jotain uutta, sanoo Anna Perho.
Rohkeus väritti teemaa myös näytteilleasettajien After-tapahtumassa
Päätapahtuman jälkeen järjestettiin tänä vuonna ensi kertaa oma verkostoitumistapahtuma työnantajien ja yhteistyökumppaneiden edustajille. After-tapahtuman puheenvuorossa Anna Perho ohjasi rohkeuden teemaa siihen, miten potentiaalisia työntekijöitä tavoitellaan ja millaista viestiä työnantaja välittää koko työnhakijakokemuksen kautta.
– Voisiko työnhakijaan suhtautua asiakkaana? Kuinka työnhakijalle myydään ajatus yrityksestä ja siellä työskentelystä, Perho herätteli aiheeseen. Hän ohjasi ajatuksia myös siihen, että vain mielikuvitus on rajana tulevaisuuden työntekijöiden houkuttelussa.
Perho hahmotteli sitouttamisen psykologiaa, jolla osaajat saadaan pysymään organisaatiossa. Hän listasi sellaisia asioita kuten työyhteisön turvallisuus ja ennakoitavuus, ilmapiirin sallivuus, mikä on riittävän hyvää suorittamista, arvomaailman kohtaaminen, osallisuuden tunne palautteiden ja kehittämisen myötä, sellaisen vastuun antaminen, joka johtaa kehittymiseen, sekä merkityksellisyys, joka on läsnä työntekijän omissa tehtävissä ja koko yrityksen tarinassa.
Perho korosti työpaikkojen toiminnassa ”Walk the talk” -mentaliteettia. Se tarkoittaa, että yritys toimii oikeasti sen tarinan ja niiden arvojen mukaan, mitä se viestinnässään kertoo.
- Julkaisupäivä
- 1.10.2024
Päivitetty: 17.10.2024