Ajankohtaiset

<< Takaisin

null Kuljetusalalla on töitä ekologisesti ajavalle asiakaspalvelutaitoiselle kuljettajalle

Etelä-Savossa ns. kumipyöräkuljetus työllistää noin 2300 työntekijää 641 toimipaikassa. Kuljettajan työstä vain 20 % on ajamista. Työpäivä koostuu myös lastauksesta, asiakaspalvelusta ja usein myös reittien suunnittelusta. Kuljettajan pätevyys koostuu niin ajokorttiluokasta kuin muustakin osaamisesta. Päteviä kuljetusalan ammattilaisia töihin välittää Etelä-Savon TE-toimisto.

Etelä-Savossa kuljetusala keskittyy, yrityskoko on pientä

Etelä-Savossa kuljetusalalla on 641 toimipaikkaa. Tilastokeskuksen Alueellinen yritystoimintatilaston mukaan vuosien 2015–2019 aikana ala on keskittynyt kaikkia toimialoja keskimääräistä enemmän ja enemmän kuin kuljetusala koko Suomessa, kertoo ennakointiasiantuntija Merja Toijonen Etelä-Savon ELY-keskuksesta. Vaikka alan henkilöstömäärä on Etelä-Savossa laskenut, on toimipaikkojen määrä laskenut selvästi enemmän. Kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla työskenteli Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuoden 2019 lopussa Etelä-Savossa noin 2 600 työntekijää. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan tieliikenteen tavarakuljetuksen ammateissa työskenteli noin samana ajankohtana noin 1 400 työntekijää. Ala on vahvasti miesvaltainen. Naisia on toimialan noin 2 600 työpaikassa 350. Etelä-Savon kuljetusalan toimipaikoissa työskenteli v. 2019 keskimäärin 4 henkilöä (koko maassa 6). Liikevaihto on Etelä-Savossa kasvanut vain 4 %, kun alan kasvu koko maassa oli 5-vuotisjaksolla 15 %. Työssä olevaa henkilöä kohti liikevaihto kasvoi Etelä-Savossa 9 % ja koko maassa 15 %.

Mikkelin sijainti on ihanteellinen kuljetusalan solmukohdaksi

Vaikka Etelä-Savo on taloudellisesti ja maantieteellisesti pieni markkina ja maakunnan kuljetusalan yritysten koko on Suomen pienimpiä, on maakunnalla yksi ylivoimainen kilpailuetu. Se on sijainti, painottaa toiminnanjohtaja Heikki Lappalainen Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL Itä-Suomesta. Erityisesti Mikkelin sijainti on erinomainen pohjoinen etelä- suuntaisissa kuljetuksissa kuljettajien vuoronvaihtopaikkoina ja terminaalien sijoittumispaikkoina. Kun ns. runkokuljetuksena lähtenyt pitkänmatkan kuljetus on lähtenyt Helsingistä esimerkiksi kohti Kuopiota, kuski vaihtuu Mikkelissä ja uusi kuljettaja vie lastin perille Kuopioon. Ja toinen kuljettaja palaa takaisin uuden kuorman kanssa Helsinkiin. Molemmat kuljettajat pääsevät siis yöksi kotiin, kertoo Lappalainen.

Kuljetusalalla on tarjolla monipuolisia töitä

Kun eteläsavolaisissa kuljetusalan yrityksissä lisätään kalustoa, syntyy heti tarvetta lisätyövoimasta. Kysyntää on erilaisiin tehtäviin. Maakunnassa työllistävät hyvin puutavaran ajosta jätekuljetuksiin ja pakettien jakelusta nosturiautotöihin, maanrakennuskuljetuksia ja maidon ajoa unohtamatta.

Lappalaisen mukaan monelle tulee yllätyksenä, että kuljettajan työajasta ajamista on vain noin 20 %. Onhan toki heitäkin, jotka ajavat ja asuvat autossa koko viikon. He ajavat tuona aikana jopa 3 500 kilometriä ja suunnittelevat reittinsä varsin itsenäisesti kuljettaessaan tavaroita ympäri maata, kuvailee Lappalainen. Mutta toisaalta raakapuukuljetuksissa ajetaan pitkin metsäteitä, kuormataan puut nosturilla ja viedään puut tehtaille ja sahoille, joissa lasti puretaan. Jakeluauton kuljettajat puolestaan tulevat joskus puolenyön aikaan terminaalille, lastaavat auton reitin mukaisessa järjestyksessä ja kuljettavat tavarat asiakkaille tarkan reittisuunnitelman ja aikataulun mukaan päivittäin, kuvailee Lappalainen.

Kuljetusalan osaamisvaatimukset ovat laajat

Kuljetusalalla hyvän ajantaidon lisäksi kuljettajalta edellytetään vastuullisuutta, tuoteosaamista, lastin käsittelytaitoa, auton lisälaitteiden käsittelytaitoa sekä asiakaspalveluosaamista, luettelee Lappalainen. Vuorovaikutustaidot, kielitaito ja atk-osaaminen ovat korostuneet. Myös tällä alalla näkyy ilmastonmuutoksen torjumisen kädenjälkitoiminta. Asiakkaat esim. kunnat kirjaavat jo kuljetusten kilpailutuksiin vaatimuksia kuljetusvälineiden päästörajoista. Esimerkiksi asiakas voi vaatia hyvinkin uutta kuljetuskalustoa työtehtäviinsä ja vuosittaista raportointia kuljetustehtävistä syntyneistä päästöistä, sanoo Lappalainen. Yrittäjät seuraavat tarkkaan kuljettajien ajotapoja ja polttoainekulutusta. Etelä-Savossakin on kaasukäyttöisiä kuorma-autoja ja niille jo kohtalaisesti tankkauspisteitä.

Lappalaisen mukaan kuljettajien osaamista tulisi parantaa erityisesti kuorman käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvien lisälaitteiden hallinnassa ja erilaisten kuormien kiinnittämisessä. Kun kuljetetaan erilaisia tuotteita, niin kuorman kiinnittäminen ja käsittely voi vaatia erityisosaamista. Kuorman tekemisessä pitää huomioida myös ajojärjestys, jossa huomioidaan tuotteen kiireellisyys, kuljetusreitti ja painon jakautuminen ajoneuvoon. Yrittäjien autoissa on monenlaisia kuljetuksen ohjaukseen liittyviä laitteita ja niiden käyttöä tulisi harjoitella monipuolisesti myös opiskeluaikana, sanoo Lappalainen. Maakunnassa on ollut pitkään hyvää yhteistyötä esimerkiksi puutavarakuljetuksen toimijoiden ja oppilaitosten välillä. Näin työelämän vaatimukset on saatu hyvin integroitua alan opetukseen. Tavoitteena on aloittaa erilaiset verkostotapaamiset uudelleen, jos koronapandemia sen mahdollistaa.

Kuljetusalan tulevaisuus on hyvä

SKAL:in barometrin mukaan jäsenyrityksistä 30 % on kokenut rekrytointiongelmia. Suurin osa rekrytoinneista on hoitunut suoraan ja sosiaalisen median kautta. Yrityksistä 20 % on käyttänyt TE-toimistojen palveluja. Lappalaisen mukaan ala kiinnostaa hyvin nuoria sekä naisia. Alan palkkaus on hyvä, ajoneuvot ovat kunnossa, työssäoppimisesta huolehditaan ja robotiikka hoitaa raskaat työt. Työtehtäviä voi muuttaa elämäntilanteen mukaan ja etenemismahdollisuuksia esimieheksi ja yrittäjäksi on.

Kuljetusalan tulevaisuuden Lappalainen näkee hyväksi. Kyllä dronekuljetukset ovat varmasti tulevaisuutta, mutta rajallisina ja kokeiluina. Erilaisia tavaroita tullaan kuljettamaan aina ja kaikkea ei raiteilla tai lennättämällä perille, esimerkiksi haja-asutusalueelle, saa vietyä. Kuljetusalan ekologisuus tulee korostumaan jatkossa yhä enemmän. Diesel on käyttövoimana vielä pitkään, mutta kaasu ja sähkö tulevat pikkuhiljaa myös kuljetuskaluston käyttövoimaksi.  

TE-palveluilta kuljetusala toivoo päteviä työnhakijoita

Lappalaisen mukaan kuljetusalan yrittäjät ovat saaneet TE-palveluilta apuja niin koulutusasioissa kuin neuvontaa palkkatuissa. Palautetta Lappalainen haluaa antaa työnhakijoiden pätevyydestä kuljetusalalle. Ovatko kaikki työnhakijoina olevat kuljettajat päteviä kuljettajia, Lappalainen kysyy. TE-palveluissa huomioita tulisi kiinnittää työnhakijoiden ammattipätevyyden kohentamiseen. Kuljetusalaa kiinnostavat esimerkiksi Puolustusvoimista kotiutuvat kuljettajat. Hän heittää pallon TE-palveluille: Miten saisimme Puolustusvoimista kotiutuvat kuljettajat jatkamaan siviilissäkin kuljetusalalla? Miten löytäisimme heidät ja markkinoisimme toimialaa?

Kuljetusliike Krivetzille hakeudutaan töihin

Meille on kyllä ollut työntekijöitä tarjolla, toteaa toimitusjohtaja Mikko Krivetz Kuljetusliike Krivetziltä. Hyvän työntekijän tunnistaa asenteesta eli halusta tehdä töitä. Mistä sen sitten tiedän lyhyen työhaastattelun perusteella? Henkilö, joka haluaa aloittaa työuransa pienemmällä autolla osoittaa, että järki, vastuullisuus ja realiteetit ovat kohdallaan. Meidän yrityksemme toimialalla eli jakelu - ja muuttokuljetuksissa asiakaspalvelu on todella tärkeää eikä kuljettajilta välttämättä tarvita alan aikaisempaa työkokemusta. Olemme todenneet, että kannattaa antaa työntekijöille mahdollisuus näyttää taitonsa, vaikka aikaisempaa kokemusta ei ole, painottaa Krivetz.

Kalliit polttoainekustannukset vaivaat alan kannattavuutta

Tällä hetkellä kuljetusalalla ei välttämättä mene kovin hyvin kalliiden polttoainekustannusten takia. Kalliit kulut tuntuvat hinnannostopaineina ja näkyvät kannattavuusongelmana. Kaasuautojen hankintaa voisi jo harkita, koska Mikkelissä on jo tankkauspaikkoja. Investointina kaasuauto on kuitenkin vielä kallis, vaikka hankintatukea on tarjolla, kertoo Krivetz.

Jakelu - ja muuttokuljetuksissa korostuvat kuormaus - ja asiakaspalvelutaidot

Kuljetamme esimerkiksi elintarvikkeita jakelukuljetuksena. Töihin lähdetään aamuyöstä ja päivästä voi tulla pitkä, kertoo Krivetz. Kuski tekee kuorman ajojärjestyksen mukaan, kuljettaa oikeat tuotteet oikeaan paikkaan reitin mukaan ajallaan. Asiakas määrittelee autojen aikataulut ja reitit, kun olemme varanneet autot tietyn asiakkaan työhön. Kuski kulkee itsenäisesti reitityksen mukaan. Töihin kuuluu siis asiakkaiden kanssa kommunikointia, erilaisten tavaroiden lastausta ja myös aikatauluissa pysymistä. Isoin haaste esimerkiksi nuorille ovat aikaiset aamut. Töihin tullaan aamuyön tunteita. Samoin lihasvoimin vedettävien rullakoiden siirtely voi olla raskasta, sanoo Krivetz.

Alan koulutukseen enemmän käytännön harjoittelua

Mikko Krivetz on huomannut, että korona-aika on vaikuttanut alan koulutuksen toteuttamiseen. Korona on vaikeuttanut opiskelijoiden pääsyä työharjoittelupaikkoihin. Käytännön harjoittelua on jouduttu vähentämään ja se näkyy alalle tulevien, uusien kuljettajien ammattiosaamisessa. Moni nuori alalle tuleva haluaa myös heti ajamaan pitkiä matkoja isoilla autoilla. Jakelukuljetusta opetellaan kouluissa vähemmän, tähän asiaan toivoisimme muutosta tulevaisuudessa, kertoo Krivetz.

Kuljetusalalla hyvä tulevaisuus

Krivetzin mukaan tulevaisuus kuljetusalalla on hyvä, mikäli vaan kasvavat kustannukset saadaan siirrettyä kuljetushintoihin. Alalla riittää töitä. Mikkeli on hyvä kuljetussolmupaikka, josta voidaan tehdä hyvin pitkiäkin runkokuljetuksia. Kyllä tavarat pitää kauppoihin kuljettaa ja yleensä kumipyörillä. Verkkokauppa on kasvattanut pakettien kotiinkuljetuksia ja muuttokuljetuksia on varmasti myös jatkossakin. Uskon ruokakassikuljetusten säilyvän kuluttajien käyttäytymistottumuksena koronakin jälkeen. Dronekuljetukset ovat vielä kaukaista tulevaisuutta, Mikko Krivetz arvioi.

Esedun kuljetusalan koulutus vastaa työelämästä tulevaan kysyntään

Esedun kuljetusalan koulutus vastaa työelämästä tulevaa kysyntään, kertoo liikenneopettaja Tuomas Tiusanen Esedusta. Kustannuspaine on alan yrityksillä kova. Ajoneuvoyhdistelmien mitta- ja massauudistukset ovat voimassa. Kuljetusten tilaajat vaativat ekologisempia kuljetuksia oikein mitoitetulla kalustolla ja ympäristösertifikaatteja noudattaen. Kaikki tämä otetaan huomioon koulutuksessa. Esedussa on jo vuosi ajettu kuorma-auton ajo-opetusta kaasuautolla, henkilöautolla jo 1½ v. Oppilaitoksella on yhteiskäytössä täyssähkökäyttöinen henkilöauto. Erikoispitkän yhdistelmän hankinnan tarvekartoitus on käynnissä, kertoo Tiusanen. Taloudellinen autonkäyttö on suuressa osassa niin ajo -kuin teoriaopetuksessa. Opiskelijat laskevat esimerkiksi ihan käytännössä, mitä maksaa ekologinen ja taloudellinen ajaminen ja miten kalliiksi toisenlainen ajaminen tulee.

Esedussa opetetaan niin runko- kuin jakelukuljetuksia

Esedussa opetetaan niin runko- kuin jakelukuljetuksia. Opiskelijoita vastuullistetaan työhön. He hoitavat mm. päivittäin oppilaitoksen sisäisiä ruokakuljetuksia yms. muita kuljetuksia keskenään ja ajavat yksin koulun kuorma-autolla. Normaalisti opiskelijoiden päivä alkaa kahdeksalta, jolloin he lastaavat tuotteet autoon ajojärjestyksen mukaan ja toimittavat tavarat aikataulun mukaan oikeisiin paikkoihin itsenäisesti. Näin opiskelijoille opetetaan työelämän vaatimaa itseohjautuvuutta sekä ongelmanratkaisukykyä, kertoo Tiusanen.

Tiusasen mukaan Esedussa opetetaan myös yleisimpien autojen lisälaitteiden käyttöä ja hallintaa. Opiskelijoille tulevat tutuiksi mm. nosturit, kippilaitteet, vaihtolavalaitteet, koukkulavat, vaijerilaitteet ja kahmarit. Tämän lisäksi tarvitaan yrityksen omien autojen ja laitteiden perehdytystä, kun uusi työtekijä aloittaa työt. Asiakaspalveluosaaminen on meillä osana yleisiä opintoaineita. Tavoitteemme on opettaa opiskelijat hoitamaan asiakastilanteet viimeisen päälle, painottaa Tiusanen.

Kuljetusalan tulevaisuus näyttää hyvältä

Olemme tähän asti saaneet Eseduun hyvin opiskelijoita. Harvassa työpaikassa kuten kuljetusalalla saa tällaisen vastuun laitteista heti alkuun. Hyvä ja taitava kuljettaja on Tiusasen mukaan näkymätön. Hän ei erotu liikennevirrasta, osaa ajaa taloudellisesti ja ekologisesti, hoitaa työnsä rehellisesti ja sanoo, jos jokin on pielessä. Olemme varautuneet maakunnassa perustettaviin uusiin logistiikkakeskuksiin ja niiden työvoimatarpeisiin. Pyrimme antamaan opiskelijoillemme riittävän kattavan osaamistason työpaikalle vietäväksi.

Verkkokaupan osuus kaupan alalla jatkaa kasvuaan, ja kotiin tilataan jatkossakin paljon tuotteita, niidenkin kuljetukset lisäävät työvoiman tarvetta. Datanomeja ja ICT-osaamista tarvitaan jatkossa mm. autojen etähuoltoon. Arvelen autonomisten autojen määrän kasvamisen ilman kuljettajaa olevan hamaa tulevaisuutta, pohtii Tiusanen. Tutkinnon perusteet uudistuvat 1.8.2022, jolloin perustutkinto laajenee. Opiskelija voi tällöin laajentaa tutkintoaan monilla uusilla valinnaisilla osioilla, joita ovat mm. pitkien yhdistelmien hallinta, dronen käyttö, betonipumppuauton ajaminen, ja monia muita. Edelleen massatavara ja kappaletavarakuljetukset ovat mukana. Samoin tavarankäsittely sekä raakapuukuljetukset, luettelee Tiusanen.

Työpaikka kannattaa laittaa hakuun, kun on tarvetta työvoimasta

Kyllähän me autamme kuljetusalan yrittäjiä työntekijöiden rekrytoinnissa ja kouluttamisessa, sanoo asiantuntija Ari Myyryläinen Etelä-Savon TE-toimistosta. Rekrytointipalvelumme kattaa niin julkihaun kuin ehdokashaun. Autamme työnantajaa sähköisten te-palvelujen käytössä ja ihan vaikka työpaikkailmoituksen laatimisessa. Hyvän palvelupaketin saa siihen, että työpaikka on auki, ilmoitus on kiinnostava ja siihen vielä haetaan sopivia hakijoita, Myyryläinen kiteyttää. Pyrimme kehittämään rekrytointipalvelujamme kontaktoimalla terveysturvallisesti yrityksiä entistä enemmän, vakuuttaa Myyryläinen.

Silloin, kun työnantajalla on selkeä tarve työntekijästä, paikka kannattaa laittaa hakuun te-palvetut.fi verkkosivuille. Työnantaja voi soittaa työnantaja- ja yritysasiakkaiden puhelinpalveluun numeroon 0295 044 020. Siellä me maakunnan TE-toimiston yritysneuvojat palvelemme klo 9.00–16.15 välisenä aikana, arkipyhien aattopäivinä klo 9–15. Työpaikan voi myös ilmoittaa suoraan Yrityksen ja työnantajan Oma asiointipalvelussa, jonne pääsee te-palvelut.fi verkkosivulta. Palvelun kokonaisvaltainen käyttö edellyttää kirjautumista. Yrityksen ja työnantajan Oma asiointipalvelussa voi ilmoittaa halukkuudesta palkata henkilöä palkkatuella ja tarjota työkokeilupaikkaa, neuvoo Myyryläinen.

Osaajia voi kouluttaa yrityksen tarpeisiin työvoimakoulutuksella sekä yhteishankintakoulutuksella

Kuljetusalan töitä hakee Etelä-Savossa paljon työnhakijoita, joilla on jo alan työkokemusta ja koulutusta. Jos yleiseen työvoimankysyntään ei ole suoraan saatavissa osaavaa työvoimaa, heitä voidaan kouluttaa, neuvoo Myyryläinen. Tällöin kyseeseen tulee ns. yleinen työvoimakoulutus, jonne alasta kiinnostuneet hakeutuvat ja valmistuttuaan hakevat avoimiin työpaikkoihin. Käymme myös koko ajan läpi henkilöasiakaskuntamme tietoja ja pyrimme ohjaamaan kuljetusalasta kiinnostuneita ja kenties joskus alalla toimineita päivittämään osaamisensa ja pätevyydet vastaamaan alan vaatimuksia, vahvistaa Myyryläinen.

Osaavaa työvoimaa voidaan hankkia räätälöidysti yhteishankintakoulutuksella, jolloin koulutus hankitaan, suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä ELY-keskuksen, TE-toimiston sekä kouluttajan kanssa yrityksen tarpeisiin sopivasti. Tällöin uuden henkilöstön RekryKoulutuksessa yritys maksaa koulutuksen kuluista 30 prosenttia hankintasopimuksen mukaisesta kokonaishinnasta. Hyvänä vaihtoehtona ulkomaisen työvoiman kielitaidon kehittämiseen haluan mainita Työpaikkasuomi yhteishankintakoulutuksen, vinkkaa Myyryläinen.

Yrityksessä jo työssä olevaa henkilöstöä voidaan kouluttaa Täsmäkoulutuksella, jolloin tämän harkinnanvaraisen palvelun työnantajan maksuosuus koulutuskuluista on 30–50 prosenttia kokonaishinnasta. Työnantajan maksuosuuteen vaikuttaa yrityksen koko ja liikevaihto tai tase. Koulutus kestää vähintään 10 koulutuspäivää opiskelijaa kohden.

Koulutuspalveluja yrittäjien kannattaa kysyä suoraan TE-toimiston työnantaja- ja yritysasiakkaiden puhelinpalvelusta numerosta 0295 044 020, jossa maakunnan TE-toimiston yritysneuvojat palvelevat klo 9.00–16.15 välisenä aikana ja arkipyhien aattopäivinä klo 9–15.

Linkit:

 

Lisätietoja:

Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija, Etelä-Savon ELY-keskus, puh. 0295 024 165
Heikki Lappalainen, toiminnanjohtaja SKAL Itä-Suomi, puh. +358 9 478 99 440 
Mikko Krivetz, toimitusjohtaja, Kuljetusliike Krivetz, puh. 044 751 0400
Tuomas Tiusanen, liikenneopettaja, Esedu, puh. 040 749 8252
Ari Myyryläinen, asiantuntija, Etelä-Savon TE-toimisto, puh. 0295 044 049
Sari Torniainen, palvelupäällikkö, Etelä-Savon TE-toimisto, puh. 0295 044 023

Heikki Lappalainen, SKAL Itä-Suomi

 

Mikko Krivez, Krivez Oy

 

Tuomas Tiusanen, Esedu

Ari Myyryläinen, Etelä-Savon TE-toimisto

 

Sari Torniainen, Etelä-Savon TE-toimisto