Ajankohtaiset

<< Takaisin

Uusia keinoja työvoiman saatavuuden parantamiseksi

Kuvassa koodia sekä TE-palveluiden ja ELY-keskuksen logot.

Osaavan työvoiman saatavuudesta on tullut keskeinen yritysten kasvua ja menestystä rajoittava tekijä. Samaan aikaan iso joukko koulutettuja kansainvälisiä osaajia etsii jalansijaa suomalaisilta työmarkkinoilta. Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoittamilla ja TE-toimiston toteuttamilla uudentyyppisillä työvoimakoulutuksilla haetaan ratkaisuja saatavuuden paranemiseen ja osaajien kieliongelmiin.

Kansainvälisten osaajien joukossa on paljon korkeasti koulutettuja, työuraa jo muualla tehneitä henkilöitä, jotka eivät yrityksistään huolimatta sijoitu suomalaiseen työelämään.

– Välillä hämmästyn, miten korkealla osaamisella varustettuja henkilöitä meillä on asiakkaina. Tällaiseen ei olisi varaa, sanoo asiantuntija Kati Lammi Pirkanmaan TE-palveluista.

Työvoiman saatavuuteen liittyvistä ongelmista ja suomalaisen työelämän vaatimustasosta pitäisi Lammin mukaan keskustella julkisuudessa nykyistä enemmän.

– Työnantajilla on kyllä halua lisätä yritystensä monimuotoisuutta palkkaamalla ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, mutta ensimmäinen rekrytointi koetaan vaivalloiseksi ja sitä lykätään.  Moni tuo esille hakijoiden puutteellisen suomen taidon, mikä on ymmärrettävä syy tietyillä aloilla. Yllättävää kyllä, suomi nousee keskeiseksi sellaisillakin aloilla, joilla käytetään yleisesti englantia, Lammi kertoo.

Lannistavatko kielitaitovaatimukset?

Korkeat kielitaitovaatimukset tulevat ilmi myös Taloustutkimuksen äskettäin julkaisemasta selvityksestä, jossa yrityksiltä kysyttiin työvoiman saatavuuteen liittyvistä ongelmista ja maahanmuuttajien työllistämisestä ongelman ratkaisuna.

Tulosten mukaan rekrytoijat pitävät kielitaitoa erittäin tärkeänä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla hyvä kielitaitovaatimus on kirjattu lakiin.

Niillä aloilla, joilla vaatimusta ei ole, odotukset kielitaidosta ovat lähes samaa tasoa. Lähes puolet eri alojen rekrytoijista on sitä mieltä, että pärjätäkseen työssä maahaanmuuttajan suomen kielen taidon pitäisi olla lähes äidinkielen tasolla.

Kielitaito voi olla vain osasyy palkkaamatta jättämiseen. Vastausten mukaan 80 prosenttia vastaajista arvioi työyhteisöään avoimeksi monikulttuurisuudelle. Silti vain 32 prosenttia piti hyvänä, että työpaikalla olisi henkilöitä eri kulttuuritaustoista, selvityksessä todetaan.

Suomen kielen osaamisvaatimusta ei pidä tietenkään vähätellä.

– Kieltä tarvitaan muuhunkin kuin työllistymiseen, kuten sopeutumiseen ja viihtymiseen, Lammi tähdentää.

– Moni globaalin yrityksen perässä Suomeen muuttanut osaaja on kuitenkin voinut sivuuttaa suomen opiskelun lähes tarpeettomana. Työkieli on ollut englanti ja omissa verkostoissa on puhuttu englantia. Suomen tarve tulee ajankohtaiseksi viimeistään silloin, kun jää työttömäksi ja pitäisi alkaa rakentaa verkostoja työllistyäkseen.

Uusi koulutus: koodausta ja suomea limittäin

Pirkanmaan TE-palveluissa on koodaripulasta kärsivälle ICT-alalle kehitetty koulutus, jollaista ei ole ollut ennen tarjolla. Siinä opiskellaan sekä koodausta että suomen kieltä.

– Vaikka ICT-alalla puhutaan yleisesti englantia, myös suomea tarvitaan. Puutteellinen suomi on keskeinen työllistymisen este. Pk-yrityksissä ei voi erikoistua jollekin suppealle osaamisalalle, on hallittava myös kommunikatiivisia taitoja, sanoo henkilöstökonsultti Jyrki Hovivuori koulutusta johtavasta Opiframe Oy:stä.

Yhdeksän kuukauden koulutusjakso sisältää kolmasosan vaativaa full stack -koodausta, kolmasosan suomea ja loput on työssäoppimista yrityksissä. Hakijoilta vaadittiin tietty lähtötaso sekä koodaamisessa että kielitaidossa.

– Hakijaryntäys oli hurja: mukaan pyrki noin sata henkeä, useimmat heistä insinöörejä. Seulan läpäisi 15 erittäin motivoitunutta henkilöä. Koulutustarpeesta kertovat myös lukuisat yhteydenotot, joissa kysytään seuraavaa aloitusta, Hovivuori kertoo.

Työnhaku suomeksi on vaikeaa

Koulutukseen osallistuva saksalaistaustainen Stephanie Silvan puhuu rohkeasti suomea. Hän kertoo asuneensa 12 vuotta Suomessa, mutta sanoo jääneensä jumiin työnhaussa.

– En pääse edes työhaastatteluihin. Ehkä syynä on vierasperäinen nimeni.

– Olen yllättynyt myös siitä, että vaikka suomalaisyritys hakee osaajaa englanninkieliseen tehtävään, hakuprosessi käydään suomen kielellä. Se on vaikeaa.

Silvanin osaamistausta on monipuolinen: Hän on koulutukseltaan biologi ja opettanut alaa Saksassa. Viisi vuotta sitten hän vaihtoi ICT-alalle ja on työskennellyt alan amerikkalaistaustaisissa yrityksissä. Lisäksi hän on opiskellut Tampereella kielitiedettä.

Koulutuksessa opiskelijoita prepataan myös suomenkieliseen työnhakuun.

Työssäoppimispaikkojen etsintä opiskelijoille on alkanut, ja nyt jännitetään, miten korona on vaikuttanut koodarien kysyntään. Hovivuori toivoo, että ulkomaalaistaustainen harjoittelija olisi yrityksissä aito vaihtoehto.

– Tarjolla on osaavaa ja motivoitunutta porukkaa, joka haluaa tehdä työtä, mutta ei pääse sisään työelämään ilman yritysten apua. Työssäoppimisjaksolla opiskelijaan voi tutustua riskittömästi, yrityksen panosta tarvitaan lähinnä opiskelijan ohjaamiseen, hän sanoo.

Kuvassa etualalla vasemmalla istuva Erno Hentonen opettaa koodausta englanniksi. Suomea opiskellaan oman opettajan johdolla vuorotellen koodauksen kanssa. Lähipäivässä mukana olivat oikealta lueteltuna Nadire Yimamu, Stephanie Silvan, Turgut Akbulut sekä takana vasemmalta luetellen Peter Fehertoy ja Miklos Oravecs.

Kuvassa etualalla vasemmalla istuva Erno Hentonen opettaa koodausta englanniksi. Suomea opiskellaan oman opettajan johdolla vuorotellen koodauksen kanssa. Lähipäivässä mukana olivat oikealta lueteltuna Nadire Yimamu, Stephanie Silvan, Turgut Akbulut sekä takana vasemmalta luetellen Peter Fehertoy ja Miklos Oravecs.

Lisätiedot

Tämä julkaisu on osa Tutustu talenttiin -juttusarjaa, jossa kerrotaan Pirkanmaan ELY-keskuksen ja TE-toimiston uusista työvoimakoulutuksista, joiden teemana on kansainvälisyys. Voit tutustua tarkemmin maahanmuuttajien rekrytoimiseen Kotona Suomessa -hankkeen selvityksen kautta.

Selvitys maahanmuuttajien rekrytoimisesta

Lisätietoja aiheesta saat seuraavilta yhteyshenkilöiltä

  • Pirkanmaan ELY-keskus, koulutusasiantuntija Urpo Salkoaho, puh. 0295 036 097, urpo.salkoaho@ely-keskus.fi ja
  • Pirkanmaan TE-toimisto, kansainvälisen rekrytoinnin asiantuntija Noora Luomaranta, puh. 0295 045 741, noora.luomaranta@te-toimisto.fi.

Oma
asiointi