null Pienten yritysten ja kokeneiden työnhakijoiden kohtaamisessa paljon potentiaalia

Rekrytoinnilla kasvua! -seminaarin kokoustila on täynnä yli 50-vuotiaita työnhakijoita. Ei ihme, onhan heitä Uudenmaan TE-toimiston työttömistä työnhakijoistakin joka kolmas. Seminaari on XL-Knowhow-hankkeen järjestämä. Kyseessä on Helsingin Yrittäjien ja Uudenmaan TE-toimiston hanke, johon myös Sitra on liittynyt yhteistyökumppaniksi. Hankevastaava Marja Kaijala avaa tilaisuutta ja samalla termiä XL-osaaja. Kyseessä on pitkän työkokemuksen omaava työnhakija, jolla on vankka ammattitaito, osaaminen ja toimialatuntemus. Kaijala haluaa vaikuttaa juuri XL-osaajien sekä toiseksi pienten yritysten asenteisiin ja ennakkoluuloihin, mutta palataan siihen hieman myöhemmin.

Mitä pieni yritys tarvitsee?

Seminaarissa on alkanut paneelikeskustelu aiheesta tuloksellista rekrytointia ja osaavaa työntekoa. Suomen Yrittäjien Mika Tuuliainen kertoo, että kolme neljäsosaa uusista työpaikoista syntyy pieniin, 1–20 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Ei siis ole tuulesta temmattua, että työnhakua kannattaisi suunnata entistä enemmän pieniin yrityksiin. Paneelissa korostetaan myös, että pienen yrityksen voi olla vaikea palkata suoraan kokoaikaiseen ja vakituiseen työsuhteeseen, mutta osa-aikatyö tai lyhyt projekti ovat työnhakijalle erinomaisia ponnahduslautoja eteenpäin.

Tuuliainen kertoo myös, että Suomen Yrittäjät on tehnyt selvityksen siitä, millainen on se "hyvä tyyppi", jota pienetkin yritykset usein hakevat. Vastauksista löytyi yleistaitoja, jotka toistuivat: oma-aloitteisuus, yhteistyökyky, joustavuus, kielitaito ja kyky luoda itselle työtä, kun työnantaja on kiireinen eikä välttämättä aina paikalla. Tuuliaisen mukaan tämän lisäksi hakijalla täytyy olla subtanssiosaamista, mutta sen ei aina tarvitse olla piinkovaa.

Kuvateksti: Paneelikeskustelussa näkemyksiään esittivät Mika Tuuliainen Suomen Yrittäjistä (keskellä), Milla Kissaniitty Kissaniitty Oy:stä, Jaana Kaarela Opteamista, Pirjo Nikkilä Sitrasta ja kuvasta puuttuva Maarit Hannula Smartum Oy:stä. Hankevastaavat Kaisa Välivehmas (vas.) ja Marja Kaijala kuuntelevat tarkkaavaisesti.

XL-Knowhow hanke pyrkii vaikuttamaan pienten yritysten ja kokeneiden työnhakijoiden ajatteluun

Seminaarissa siirrytään verkostoitumisen harjoitteluun. Työnhakijat pitävät lyhyitä hissipuheita, joiden tarkoituksena on saada toinen osapuoli kiinnostumaan itsestään ja osaamisestaan. Minä puolestani siirryn juttutuokioon Helsingin Yrittäjien Marja Kaijalan kanssa. Hän kertoo, että tässä hankkeessa ei ole haluttu lähteä järjestämään rekrytointitapahtumia, koska TE-toimisto tekee sitä jo jatkuvasti. Kaijalalla on laajempi tavoite.

Kaijalan mukaan pienet yritykset voisivat hyötyä valtavasti XL-osaajista, jotka ovat usein tehneet työuransa suurissa yrityksissä. Esimerkiksi kasvuvaiheessa olevat yritykset hyötyisivät XL-osaajien toimialaosaamisesta ja verkostoista. Kokenut työnhakija on puolestaan saattanut jäädä elämänsä ensimmäistä kertaa työttömäksi, eikä välttämättä osaa ajatella pieniä yrityksiä mahdollisina työnantajina. Kuitenkin uudet työpaikat syntyvät juuri niihin ja usein vielä piilotyöpaikkoina. Tässä pienten yritysten ja kokeneiden työnhakijoiden kohtaamisessa on Kaijalan mukaan valtavasti potentiaalia ja sitä tietoisuutta XL-Knowhow-hanke pyrkii edistämään.

Kuvateksti: Helsingin Yrittäjien Marja Kaijala toivoo, että XL-Knowhow-hanke olisi osaltaan ratkaisemassa kohtaanto-ongelmaa.

Kohtaanto-ongelmaa ratkaisemassa

Mitä haasteita pienyrityksillä sitten on yli 50-vuotiaiden työnhakijoiden rekrytoinnissa? Kaijala nostaa esiin juuri epätietoisuuden. "Mitäs jos tämä ihminen on liian koulutettu? Tai hänellä on valtava kansainvälisen tason osaaminen. Miksi hän tulisi tänne meille? Onko hänellä epärealistinen palkkatoive? Mitä jos hän ei sitoudu? Myös jos yrittäjä on nuori, niin hän saattaa miettiä, miten pärjää jo pitkän työuran luoneen ihmisen kanssa. Nämä ovat oikeastaan niitä asioita ja ne liittyvät olettamuksiin, eivät faktatietoon."

Kaijalan mukaan kohtaanto-ongelmassa ei tältä osin olisikaan siis kyse siitä, että osaaminen ja sen tarve eivät kohtaisi. Kyse on vääristä olettamuksista ja ennakkoluuloista, jotka tulevat estäneeksi kokeneita ja huippuosaavia työnhakijoita hakemasta pieniin yrityksiin töihin ja toisaalta pieniä yrityksiä palkkaamasta heitä.

Työnhakijat ennakkoluuloja murtamassa

Nappaan vielä Paula Oksasen ja Désirée Söderlundin jututettaviksi verkostoitumisharjoittelun tuoksinasta. Söderlund etsii lakimiehen tehtäviä ja Oksanen puolestaan töitä digitaalisen markkinoinnin, asiakaspalvelun kehittämisen ja kouluttamisen parista. Oksanen kertoo olleensa start up -yrityksessäkin töissä, mutta on huomannut, että jotkut kokevat digitaalisen markkinoinnin maailman nuorten alueeksi, jolloin vankallakaan osaamisella on hankala löytää työtä. Söderlund puolestaan harmittelee mielikuvaa siitä, että pitkän työuran samoissa tehtävissä tehneelle olisi jotenkin hirveän hankalaa oppia uusia tehtäviä. Hän huomauttaa, että yhtä lailla 25-vuotiaskaan hakija ei osaa uutta tehtävää välittömästi, vaan tarvitsee siihen perehdytyksen.

Haasteita mielikuvien muuttamisessa siis on, mutta työuran aikana kertynyt osaaminen antaa siihen hyvät välineet. Oksasen mukaan kokeneen työnhakijan osaaminen on usein syvällistä ja sitä pystyy soveltamaan tullessaan uuteen organisaatioon. Kokeneella työnhakijalla on kykyä nähdä, miten asioita voisi tehdä toisin siten, että lopputulos olisi parempi. Oksanen nostaa esiin myös oman ikäpolvensa sitoutumisen. "Enää ei ole tarvetta lähteä uraohjuksen lailla hakemaan seuraavaa työpaikkaa, kun on yhden saanut. Ja sitten ovat tietysti perhesyyt. Monilla perhe vie mennessään, mutta meillä jälkipolvi pärjää jo omillaan."

Kuvateksti: Paula Oksanen ja Désirée Söderlund kertoivat saaneensa seminaarista hyviä ideoita ja ajattelemisen aihetta omaan työnhakuunsa.