Työttömien määrä vähenee yhä, mutta merkit hidastumisesta ovat jo jonkin aikaa olleet ilmassa. Yli vuoden työttömänä olleiden osuus kaikista työttömistä on kevään mittaan kasvanut. Samaan aikaan Uudellamaalla avoimien työpaikkojen määrä kasvaa edelleen. Uusi hallitus on sitoutunut nostamaan työllisyysasteen 75 prosenttiin. Tämä on suuri haaste koko yhteiskunnalle, koska entistä suurempi osa työttömistä on niin sanottuja rakennetyöttömiä. Tehtävä ei ole kuitenkaan mahdoton, jos kaikki osapuolet sitoutuvat edistämään myös heikommassa asemassa olevien työnhakijoiden työllisyyttä.
Uuden hallituksen tavoitteena on valmistella työttömyysturvan ja työttömien palveluiden uudistus, jolla lyhennetään työttömyysjaksojen kestoa, helpotetaan lyhytaikaisen työn vastaanottamista, kannustetaan työnhakuun sekä uudistetaan ja kohtuullistetaan työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää niin, että oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa. TE-toimistojen käyttöön luvataan lisäresursseja, joilla parannetaan työllistämispalveluita erityisesti työttömyyden alkuvaiheessa. Entistä henkilökohtaisemman ja räätälöidymmän palvelun toteuttaminen vaatii luonnollisesti myös enemmän käsipareja.
Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisessä yksi tehokkaimmista keinoista on palkkatuki. Sen käyttöä on tarkoitus lisätä nykyisestä merkittävästi helpottamalla byrokratiaa työnhakijalle annettavalla työllistämissetelillä ja työnantajille ennakkoon annettavalla sitovalla palkkatukipäätöksellä. Muita kaavailtuja keinoja työllisyyden nostamiseksi ovat pk-yrityksille suunniteltu rekrytukikokeilu, jolla edistetään kohtaantoa ja alennetaan työttömien rekrytointikynnystä pk-yrityksiin. Lisäksi jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tai alle 30-vuotiaalle valmistuneelle taataan joko työ-, työharjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden aikana työttömyyden alkamisesta. Myös henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönottoa selvitetään ja sovitellun työttömyyspäivärahan kehittämistä jatketaan.
Näiden tärkeiden toimien lisäksi tarvitsemme myös yhteistä tahtotilaa sille, että pidempään työttömänä olleiden, osatyökykyisten ja maahanmuuttajien osaamista arvostetaan ja sitä tuetaan päämäärätietoisesti. Ongelma ei ole suinkaan aina työnhakijoissa, vaan myös työnantajien puolelta vaaditaan joustamista ja valmiutta palkata koulutuksen, iän tai terveyden vuoksi heikommassa asemassa olevia työnhakijoita, joiden osaamista voidaan kehittää. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että erityisen tuen tarpeessa olevien pääsyä työllistymistä edistävien ja yksilöllisten palveluiden piiriin tehostetaan ja muun muassa työhönvalmentajien saatavuutta parannetaan TE- ja sosiaalipalveluissa. Lisäksi tulemme jatkossakin vahvistamaan yhteistyötä kuntien kanssa tarjoamalla työnhakijoille yhden luukun periaatteella toimivia matalan kynnyksen palveluja. Hyvinä esimerkkeinä tällaisista palvelumalleista ovat toimineet nuorten Ohjaamot, maahanmuuttajien osaamiskeskukset ja Työllisyyden palvelutorit, jotka ovat saaneet erinomaista palautetta asiakkailtamme.
Jarmo Ukkonen
Johtaja, Uudenmaan TE-toimisto
Tämä kirjoitus ilmestyi osana uutiskirjettämme 2/2019. Lue koko Uudenmaan TE-toimiston uutiskirje tästä. Voit tilata uutiskirjeen täältä
Valtakunnalliset TE-palvelut löydät nyt Työmarkkinatorilta
Päivitetty: 18.10.2024